‘Google this, google that’ : Nursing Students' Perspective on Virtual Studies in JAMK University of Applied Sciences

The study was conducted in order to produce information about nursing students’ experiences with virtual education with the aim of enabling teachers to better take into account the students’ perspective when creating virtual courses. The study was commissioned by the School of Health and Social Studies in JAMK University of Applied Sciences. The study was qualitative. It was conducted as an oral focus group interview. There were three participants all of whom were 2nd or 3rd year nursing students studying in English, each of whom had considerable experience with virtual courses. The interview was recorded, transcribed, classified and analysed. Seven phenomena arose from the data: teacher support, virtual work environment, virtual study module structure, virtual study module content, ethics in virtual studies, professional development as well as structure of nursing studies. While the students’ experiences with web-based courses have been mostly unsatisfactory, there have been positive events. The main development recommendations are to introduce Problem Based Learning into virtual courses, education about virtual studying should be provided, introductions to virtual courses should be arranged in the form of contact meetings, additional support for students should be provided as well as the virtual work environment should be improved.Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksista virtuaaliopetuksesta. Taivoitteena oli auttaa opettajia ottamaan paremmin huomioon opiskelijoiden näkökulma verkkokurssien suunittelussa. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointilaitos. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Se suoritettiin suullisena ryhmähaastatteluna. Haastateltavia oli kolme. Kaikki olivat joko toisen tai kolmannen vuoden englanninkielisen linjan sairaanhoitajaopiskelijoita. Jokaisella heistä oli huomattavasti kokemusta virtuaalikursseista. Haastattelu nauhoitettiin, litteroitiin, luokiteltiin ja analysoitiin. Seuraavat seitsemän ilmiötä oli havaittavissa tutkimustuloksista: opettajan tuki, verkko-oppimisymparistö, verkko-opintojakson rakenne, verkko-opintojakson sisältö, virtuaaliopintojen etiikka, ammattitaidon kehittyminen sekä sairaanhoitajaopintojen rakenne. Vaikka opiskeljoiden kokemukset verkkokursseista olivat enimmäkseen negatiivisia, löytyi niistä hyvääkin. Tärkeimmät viisi kehittämisehdotusta tutkimuksen perusteella olivat: PBL-opintoja pitäisi sisällyttää virtuaalikursseihin, opiskelijoille olisi hyvä järjestää opetusta virtuaaliopiskelemisesta, virtuaalikurssehin saisi sisältyä opastusta kontaktiopetuksena jokaisen kurssin alussa, opiskelijoille pitaisi järjestää lisää tukea sekä verkko-oppimisympäristöä tulisi kehittää

Luulla-verbin polysemia

Tutkielma käsittelee suomen kielen luulla-verbin polysemiaa. Verbi on merkitykseltään kaksijakoinen, sillä se voi saada joko ei-faktiivisen merkityksen ’olettaa’ tai kontrafaktiivisen merkityksen ’olettaa erheellisesti’. Tutkielmassa selvitetään, missä tilanteissa verbin eri merkitykset aktivoituvat. Tutkielman aineisto on koottu Kielipankin Korp-palvelussa saatavilla olevasta korpuksesta 1990- ja 2000-luvun suomalaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Korpuksesta on haettu kaikki verbin preesensin ja imperfektin finiittimuodot aktiivissa ja passiivissa, ja niistä on koostettu yhteensä 1091 ilmausta käsittävä aineisto. Aineisto on lajiteltu määrällisesti siten, että kaikki ilmaukset on tulkittu joko ei-faktiivisiksi tai kontrafaktiivisiksi. Laadullisessa analyysissa verbin merkitysvaihtelua tarkastellaan persoona- ja aikamuodoittain. Samalla kiinnitetään huomiota merkitysvaihtelun suhteeseen verbin saamiin täydennyksiin sekä konstruktioihin, joissa verbi esiintyy. Tutkielman havainto on, että luulla saa ei-faktiivisen merkityksen preesensin yksikön ensimmäisessä persoonassa, mutta pääsääntöisesti kontrafaktiivisen merkityksen preesensin kaikissa muissa persoonissa sekä imperfektissä persoonasta riippumatta. Tähän pääsääntöön on kuitenkin joitakin selkeitä poikkeuksia. Esimerkiksi toisen persoonan kysymyksissä ja erilaisissa futuurisesti suuntautuneissa ilmauksissa ei-faktiivinen merkitys on yleinen (luuletko, että? jos luulet, että). Lisäksi esimerkiksi kolmannen persoonan nollapersoonassa merkitysten raja hämärtyy, sillä ilmaukseen voi sisältyä sekä puhujan oma ei-faktiivinen arvio asiaintilasta että implikaatio siitä, että asiaintila on epätosi (luulisi, että). Tutkielman tärkeä huomio onkin, että aina ei ole mahdollista tai tarpeen tehdä eroa verbin merkitysten välillä, vaan joissakin tapauksissa ilmauksen kokonaismerkityksen kannalta verbin molemmat merkitykset ovat jossakin määrin läsnä. Tietyissä konstruktioissa verbi saa käytännössä yksinomaan kontrafaktiivisen merkityksen persoona- ja aikamuodosta riippumatta (arviointimuotti ja asiaintiloja vertailevat kuin-konstruktiot). Tutkielma osoittaa, että luulla-verbillä on vahva taipumus saada kontrafaktiivinen merkitys ’olettaa erheellisesti’ lukuun ottamatta preesensin yksikön ensimmäistä persoonaa. Tässä mielessä verbi vaikuttaa omalaatuiselta muihin mentaaliverbeihin verrattuna. Tulkinta syntyy viime kädessä kontekstin avulla, mutta käytännössä verbi ei esiinny ei-faktiivisessa merkityksessä monissa yhteyksissä juuri lainkaan (esim. imperfekti ja kolmas persoona pl. konditionaalin nollapersoona)

Kattavuuspohjainen fuzz-testaus ja AFL++

Fuzz-testaus on erityisesti tietoturva-alalla käytetty testauksen menetelmä, jossa ohjelmia testataan satunnaisesti luoduilla virheellisillä syötteillä. Fuzzauksen tavoitteena on löytää testattavien ohjelmien sisältämiä virheitä. Tämän työn tarkoitus oli esitellä nykyaikainen fuzzaus ja mitä sillä voidaan saavuttaa suhteessa muihin testausmenetelmiin, millaisia tuloksia fuzzaamalla on saavutettu sekä millaisia fuzzauksen tulevaisuudennäkymät ovat. Näitä asioita tarkastellaan erityisesti AFL++-fuzzaustyökalun kannalta. Työn alussa annetaan ohjelmistotestauksen määritelmä sekä selitetään työn kannalta oleellisia ohjelmistotestauksen käsitteitä. Ohjelmistotestauksen yleisten käsitteiden jälkeen esitellään fuzz-testauksen historiaa ja tekniikoita, erityisesti painottaen kattavuuspohjaisen fuzzauksen menetelmää. Näiden esittelyä seuraa AFL++-työkalun, sen käytön ja joidenkin sitä laajentavien työkalujen kuvaus. Lopuksi työ esittelee fuzzausprojekteja ja mitä fuzzauksella voidaan ja ei voida saavuttaa sekä fuzzauksen tulevaisuudennäkymiä. Tämä työ antaa perustason kuvauksen nykyaikaisesta fuzzauksesta. Fuzzauksen todetaan olevan tehokas tapa virheiden löytämiseen ohjelmista. Nykyaikana erityisesti kattavuuspohjainen fuzzaus on tehokas ja suosittu fuzzauksen menetelmä, ja AFL++ on suosittu ja tunnettu kattavuuspohjaisen fuzzauksen työkalu. Fuzzauksen avulla voidaan löytää hankalasti ennakoitavia virheitä, joita ennalta suunnitelluilla testitapauksilla ei voida tehokkaasti löytää ja jotka voivat olla hyvinkin merkittäviä. Fuzzauksen avulla ei kuitenkaan voida varmistaa jonkin tietyn vian olevan korjattu tai jonkin tietyn vaatimuksen olevan täytetty. Tulevaisuudessa fuzz-testausta saatetaan esimerkiksi yhdistää ohjelmistokehityksen testiautomaatioon, ja se vaikuttaa jatkossakin pysyvän suosittuna menetelmänä virheiden löytämiseen. Kattavuuspohjaisen fuzzauksen lisäksi myös vanhempia fuzzauksen menetelmiä käytetään edelleen, ja fuzzaukselle löydetään myös uusia käyttötarkoituksia

Verotus kestävän kehityksen esteenä ja edistäjänä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa verotuksen ja kestävän kehityksen välistä suhdetta. Tutkimuksessa pyrittiin identifioimaan laajasti verotuksen aiheuttamia kestävän kehityksen esteitä ja toisaalta tarkastelemaan niitä verotuksellisia keinoja, joilla kestävää kehitystä voidaan edistää tai on jo edistetty. Kestävän kehityksen ja verotuksen välisen suhteen tutkimusta on tehty jonkin verran, mutta usein näkökulma on ollut taloustieteellinen ja painottunut esimerkiksi ympäristöverojen oikean tason määrittämiseen. Sen sijaan oikeustieteen tutkimuskohteena kestävä kehitys on uusi ja tutkimusta aiheesta on vähän. Tämä pro gradu -tutkielma on ensisijaisesti oikeuspoliittinen tutkimus, joskin tutkimuksessa on hyödynnetty myös mm. liiketoimintaeettistä lähestymistapaa aiheen ollessa hyvin monitieteinen. Tarkoituksena on ollut kartoittaa ja analysoida kestävän kehityksen ja verotuksen välistä suhdetta erityisesti kulutusverojen sekä yritysverotuksen näkökulmasta. Vaikka joitakin ratkaisuehdotuksia esimerkiksi verotuksellisten kestävän kehityksen esteiden poistamisesta on esitetty, ratkaisuehdotusten muodostaminen ei ole kuitenkaan varsinaisesti ollut tämän tutkimuksen päätarkoitus tai -tavoite. Tutkimuksessa tarkasteltiin kestävän kehityksen esteitä yleisten ja erityisten kulutusverojen sekä yhteisöverotuksen näkökulmasta. Kaikkien näiden verolajien suhdetta kestävään kehitykseen on pohdittu sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta huomioiden samalla EU-oikeuden erityispiirteet. Tutkimuksen aineistona on käytetty laajasti sekä suomen- että englanninkielistä lähdemateriaalia, kuten erilaisia raportteja, oikeuskirjallisuutta ja sanomalehtijulkaisuja. Tutkimuksessa havaittiin, että hyvin monenlaiset verosäädökset voivat toimia kestävän kehityksen esteenä tai edistäjänä riippumatta siitä, onko säädöksellä varsinaista tavoitetta kestävän kehityksen suhteen. Ympäristöveroista on olemassa melko paljon tutkimustietoa, mutta niiden käyttö on vielä suhteellisen vähäistä. Toisaalta kestävän kehityksen huomioiminen veropolitiikassa on entistä yleisempää. EU on ainakin ympäristöverojen osalta edelläkävijä. Myös Kiina on viime vuosina panostanut kestävän kehityksen edistämiseen verotuksellisin keinoin. Saavuttaaksemme kokonaisvaltaisia tuloksia, verotukseen on kuitenkin luotava yhteiset kansainväliset pelisäännöt jonkin ylikansallisen organisaation avulla. OECD:n BEPS-ohjelma on yksi suurimmista hankkeista, joka pyrkii edistämään kestävää kehitystä mm. aggressiivista verosuunnittelua rajoittamalla

Suunvuoro

Kirjoituksen matka kirjoittajan työpöydältä painettuun Virittäjään on pitkä, ja prosessiin osallistuu useita ihmisiä. Ennen julkaistavaksi hyväksymistä kaikki Virittäjän artikkelit ja katsaukset vertaisarvioidaan, ja hyvin suuri osa kirjoituksista käy läpi useamman vertaisarviointikierroksen. Tieteellinen arviointi ei kuitenkaan jää tähän, vaan tiedeyhteisö arvioi kirjoitukset myös ja ennen kaikkea niiden julkaisemisen jälkeen. Kirjoituksen tie hyväksymisestä valmiiseen, julkaistavaan versioon on niin ikään monivaiheinen. Kun vastaava toimittaja on toimittanut jutun, se siirtyy toimitussihteerille taitettavaksi. Toimitussihteeri ja vastaava toimittaja oikolukevat taittovedoksen, minkä jälkeen kirjoittajalta pyydetään tarvittavia viimeisiä täydennyksiä ja tarkennuksia. Lopuksi kirjoitus oikoluetaan vielä kertaalleen. Jokainen kirjoitus käy siis läpi useita työvaiheita, joiden aikana sitä luetaan tarkalla silmällä ja tarvittaessa kirjoittajan kanssa hieman hiotaan, jotta tutkimustulokset pääsevät esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Varsinaisia teemanumeroita lukuun ottamatta lehteä ei erityisesti koota temaattisiksi kokonaisuuksiksi, vaan kirjoitusten julkaisuaikataulu perustuu niiden saapumisjärjestykseen ja toisaalta refereeprosessin etenemiseen. Toisinaan kuitenkin käy niin, että julkaisuvuorossa olevat tekstit asettuvat keskustelemaan keskenään soljuvasti. Käsillä olevan numeron kirjoituksia yhdistävät esimerkiksi sosiolingvistinen kielen muutoksen ja variaation tutkimus, kvantitatiiviset menetelmät, opiskelijoiden (meta)kielellisten taitojen tunnistus- ja arviointistrategiat sekä normit ja niistä poikkeamat. Olli Kuparinen, Jenni Santaharju, Unni Leino, Liisa Mustanoja ja Jaakko Peltonen tarkastelevat artikkelisssaan yleiskielen hd-yhtymän katomuotojen etenemistä Helsingin puhekielessä, ja Marjatta Palander ja Jukka Mäkisalo soveltavat reaaliaikamenetelmää selvittääkseen, miten karjalaisina tietyt kielenpiirteet ovat säilyneet pitkällä aikavälillä. Myös Mikko Laasasen, Anneli Pajusen ja Tuomo Häikiön artikkeli kiinnittyy sosiolingvistiseen tutkimukseen: se käsittelee kielen natiivihallinnan huomioimista sosiolingvistisessä meneillään olevan kielenmuutoksen tutkimuksessa. Jenni Marjokorpi, Liisa Tainio ja Sara Routarinne taas tarkastelevat opiskelijoiden kieliopillisia päättelystrategioita subjektin ja objektin tunnistamisessa, ja Petri Lauerman katsaus tutkii vierassanoja seikkailijahahmo Pekka Lipposen kirjallisina karakterisointikeinoina. Artikkelit ovat saatavilla Virittäjän tilaajille 12 kuukauden ajan, minkä jälkeen ne ovat avoimesti luettavissa. Virittäjä seuraa tarkoin uusia rinnakkaistallentamisen käytänteitä, ja rinnakkaistallennusta koskeva ohjeisto on syyskuussa päivitetty lehden kotisivuille. Tiedejulkaisemisen kansainvälinen trendi ohjaa julkaisuja kohti yhä kasvavaa avoimuutta, ja Virittäjän kaltaiset, usean ihmisen jatkuvaa työpanosta vaativat tiedejulkaisut etsivät parhaillaan niin tutkijoiden kuin julkaisunkin kannalta kestäviä ratkaisuja. Lopuksi: Virittäjän kokoonpanossa on tapahtunut muutos, kun Helena Nurmikarin hoitama taloudenhoitajan tehtävä on siirtynyt Anna Sundqvistin vastuulle. Virittäjä kiittää Helenaa arvokkaasta työpanoksesta ja toivottaa Annan tervetulleeksi joukkoon! Markus Lakaniemi ja Laura Visapä

A critical review of bioleaching of rare earth elements : The mechanisms and effect of process parameters

Rare earth elements (REEs) are important high-tech materials with widespread industrial applications and a high risk of supply disruption. Current physico-chemical methods for REE recovery are energy intensive, complex, and costly. Thus, it is crucial to undertake measures to secure future REE demand and protect the environment as well. Bioleaching as an alternative technology for the recovery and recycling of REEs from a variety of primary and secondary sources has been increasingly explored. The present review provides an overview on REE content of various primary and secondary sources, applied bioleaching microorganisms and methods, reactor setups, as well as a detailed description of known REE leaching mechanisms. The effects of different process parameters including temperature, pH, medium composition, pulp density, and particle size on efficiency of REE leaching are also evaluated in detail.acceptedVersionPeer reviewe