Asiakastyön dokumentointi sosiaalityössä : lastensuojelun asiakkaat ja asiakkuudet asiakasasiakirjoissa

Tämän tutkimuksen kohteena oli asiakastyön dokumentointi lastensuojelun sosiaalityössä. Aiheellaan tutkimus linkittyy osaksi ajankohtaista lastensuojelun ja dokumentoinnin kehittämistyötä sekä sosiaalityön dokumentointia ja asiakkuutta koskevaa tutkimusjatkumoa. Aineistona hyödynnettiin viiden lastensuojelun pitkäaikaisasiakkaan asiakaskertomuksia ja -suunnitelmia, jotka kerättiin erään kunnan lastensuojelun asiakastietojärjestelmästä. Teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä hyödynnettiin kehysanalyysia sekä sosiaalityön piirissä käytyä keskustelua asiakkaasta ja asiakkuuden määrittymisestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, mitä lastensuojelun sosiaalityöntekijät kirjaavat asiakaskertomuksiin ja -suunnitelmiin sekä siitä, miten lastensuojelun sosiaalityöntekijät kuvaavat työtään ja sen prosesseja sähköisissä asiakasasiakirjoissa. Tarkastelun kohteena oli sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tekemä työ, sen prosessit ja työn kuvaamistavat että lastensuojelun asiakkuuden rakentuminen sähköisissä asiakasasiakirjoissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millainen viitekehys sähköinen asiakastietojärjestelmä on lastensuojelun sosiaalityössä tehtävää asiakastyötä dokumentoitaessa. Tutkimus tuotti tietoa siitä, mikä asiakastyön dokumentoinnin merkitys ja käytäntö 2010-luvun lastensuojelun sosiaalityössä on. Se osoitti, miten lastensuojelun sosiaalityöntekijät tekevät kirjauksia asiakassuunnitelmiin tiedollisessa, toimijuuden-, tilanne-, ja ammatillisessa kehyksessä. Kussakin kehyksessä tehtävä dokumentointi rakentaa eri tavalla kuvaa asiakkaasta ja asiakkuudesta. Kullakin kehyksellä on myös funktionsa asiakastyöstä kirjaamisessa. Tässä tutkimuksessa tehty asiakaskertomusaineiston analyysi osoitti, että sosiaalityöntekijöiden tapa kirjata on henkilökohtainen, mutta kirjaamistavoista on löydettävissä yhteneväisyyksiä, jopa luokiteltavissa olevia sisältöjä. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lastensuojelun sosiaalityön moninaisuus on määriteltävissä tavalla, joka palvelee sosiaalityön dokumentoinnin kehittämistä. Dokumentointia kehitettäessä dokumentaatiota ohjaavien ja tukevien tietojärjestelmämääritysten kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Sosiaalityön dokumentointia voitaisiin tietojärjestelmäratkaisuin ohjata niin, että järjestelmä ohjaisi työntekijää kirjaamaan asiakasasiakirjoihin myös eettisiä kysymyksiä, tunnekokemuksia, lainsäädännön asettamia reunaehtoja tai ristiriitoja, jotka ovat kaiken aikaa läsnä lastensuojelun sosiaalityössä. Kehittämistyön tulee lähteä käytännön sosiaalityöntekijöiden tarpeista, joihin myös dokumentoinnin mahdollistavien tietojärjestelmien tulee pystyä vastaamaan

Istu vähemmän, koe enemmän : terveystiedon tuntisuunnitelma kahdeksasluokkalaisille istumisen vähentämiseksi

Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli istumisen vähentäminen yläkouluikäisillä nuorilla. Työn toimeksiantajana oli Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä.Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda terveystiedontuntisuunnitelma istumisen vähentämiseksi yläkoulun opetukseen sekä toteuttaa tuntisuunnitelmanmukaisia oppitunteja Riihimäellä kahdeksasluokkalaisille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli aktivoida kahdeksasluokkalaisia vähentämään istumista omassa arjessaan sekä lisätä tietoa istumisen vaikutuksista ja monipuolisemmista työskentelyasennoista. Tarkoituksena oli myös, että opettajat, koulufysioterapeutti ja kouluterveydenhoitaja voivat hyödyntää tuotosta työssään. Tuntisuunnitelman perustana käytettiin lähdemateriaalia nuorten istumiskäyttäytymisestä, istumisen vaikutuksista terveyteen, ergonomisesta istumisesta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Lisäksi työn teoreettisessaosuudessa perehdyttiin murrosikäisen kasvuun ja kehitykseen sekä tuntisuunnitelmassa käytettyyn toiminnallisen opetuksen menetelmään. Tuntisuunnitelmaa testattiin riihimäkeläisessä yläkoulussa. Kokemusten sekä saadun palautteen perusteella tuotos muokattiin lopulliseen muotoonsa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi neljästä rastitehtävästä koostuvaterveystiedon tuntisuunnitelma sekä ohjeet sen toteuttamiseen.Jatkossa koulun opettajat ja koulufysioterapeutti voivat käyttää tuntisuunnitelmaa opetuksessa. Lisäksi tuotosta voivat hyödyntää myös muut aihetta työssään käsittelevät ammattilaiset.The subject of this Bachelor’s thesis was to reduce sedentary behaviour in lower secondary school pupils. The commissioner of the work was the Riihimäki district health centre. The aim of this thesis was to create a health education lesson plan in order to reduce sitting of lower secondary school and to put the plan into practice amongst the eighth graders in Riihimäki. The purpose of this thesis was to activate eighth graders to reduce sedentary behaviour in their everyday lives, as well as to raise awareness of the effects of sitting and variable working positions. It was also intended that teachers, school physiotherapist and a school nurse can use the lesson plan in their work. The lesson plan was based on source materials about young people’s sedentary behaviour, the effects of sitting on health, ergonomic sitting and physical activity. In addition, the theoretical part of the thesis takes a look at growth and development during puberty, as well as on functional teaching methods which were used in the lesson plan. The lesson plan was testedin a lower secondary school in Riihimäki. The plan was modified to its final shape based on the experience and feedback. The outcome of this Bachelor’s thesis was a health education lesson plan which consists of four group tasks and the instructions to use it. The teachers and the school physiotherapist can use the lesson plan in teaching in the future. In addition, the product may be used by other professionals who work in this field

Oppilaan haastava käyttäytyminen : määritelmien, syiden ja vaikuttamisen keinojen tarkastelua erityisesti Timo Saloviitaa tulkiten

Tässä tutkielmassa tutkittiin oppilaan haastavaa käyttäytymistä alakoulussa. Tutkimukselle asetettiin kolme tutkimuskysymystä, jotka olivat: millaisia määritelmiä oppilaiden haastavalle käyttäytymiselle alakoulussa on annettu; mitä oppilaiden haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä on tunnistettu ja millaisilla keinoilla opettaja voi edistää oppimista tilanteissa, joissa oppilaan käytös tulkitaan haastavaksi. Näitä tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa lähestyttiin teoriaohjaavan laadullisen analyysin avulla, johon yhdistettiin systemaattisen analyysin piirteitä. Tutkimuksen aineiston muodostivat valmiit kirjalliset aineistot, joista tärkeimpinä suomalainen ja kansainvälinen tieteellinen kirjallisuus, tutkimusartikkelit sekä Saloviidan teos Työrauha luokkaan (2014). Oppilaan haastava käyttäytyminen on käsitteenä vaihteleva ja subjektiivinen. Aihetta on lähestytty erityisesti työrauhan ja työrauhaongelmien näkökulmasta. Lisäksi oppilaan haastavaa käyttäytymistä on tutkittu esimerkiksi motivaatioon ja oppilaiden psyykkiseen oireiluun liittyen. Näille näkökulmille on yhteistä, että oppilaan käyttäytyminen määritellään haastavaksi koulussa tilanteissa, joissa käyttäytyminen häiritsee koulun opetustavoitteiden mukaista oppimista. Oppilaan haastava käyttäytyminen voi ilmetä ulospäin suuntautuneena tai sisäänpäin kääntyneenä käyttäytymisenä. Oppilaan haastavan käyttäytymisen taustalla voi vaikuttaa useita eri tekijöitä. Näistä tekijöistä tässä tutkielmassa tarkastellaan lapsen perustarpeiden täyttymistä Maslow’n tarvehierarkian mukaisesti. Lisäksi tarkastellaan oppilaan kotiolojen, lapsen kehityksen, opettajan käyttäytymisen sekä vallan yhteyttä oppilaan haastavaan käyttäytymiseen. Opettajalla on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa oppilaan haastavaan käyttäytymiseen. Keinoista tärkeimpänä korostetaan oppilaan haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisemisen merkitystä, oppilaan haastavaan käyttäytymiseen reagoimiseen puolestaan työrauhan edistämistä, sanattomia keinoja, sanallisia keinoja sekä loogisia seuraamuksia. Keinojen hyödyntämisessä korostetaan hienovaraisuutta. Opettajan toimintaan ja keinojen hyödyntämiseen vaikuttavista tekijöistä tarkastellaan erityisesti opettajan auktoriteettia, oppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta sekä näiden muotoutumista. Tutkielman lopussa tarkastellaan tiiviisti joitakin tunnistettuja oppimiseen liittyviä haasteita tutkielman tutkimuskysymysten avulla. Oppilaan tukemisen keinoja tarkasteltaessa korostuu näkökulma siitä, kuinka oppilaan oppimisen tukemisen keinoista voivat hyötyä luokan oppilaat tuen tarpeista riippumatta. Tutkielman lopuksi esitetään tutkielman tuloksia kokoava ja soveltava uusi teoreettinen malli, joka nimettiin tuulimylly-malliksi. Tuulimyllyn siivekkeinä ovat oppilaan oppimisen edistäminen, haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäiseminen, oppilaan käsitys itsestään oppijana sekä kehittyvän ja täydentyvän tiedon siiveke. Tuulimylly kuvaa näiden tekijöiden vuorovaikutteisuutta ja yhteenkietoutumista. Lisäksi mallissa korostetaan siivekkeitä pyörittävien voimien, kuten vuorovaikutuksen, turvallisuuden ja oppilaasta välittämisen merkitystä

Kiertotalouden työperäiset altistumisriskit

Kiertotalous on lisääntymässä ja alalle odotetaan syntyvän runsaasti uusia työpaikkoja. Alan kasvaessa on huomioitava, että kiertotalouden töihin työmenetelmiin voi liittyä turvallisuuden riskitekijöitä. Kierrätettävien materiaalien turvallisilla keräys- ja käsittelytavoilla huolehditaan kiertotalouden työntekijöiden terveydestä. Opas kertoo materiaalien kiertoon liittyvistä työntekijöihin kohdistuvista uhkista ja riskitekijöistä. Mukana ovat niin biologiset, kemialliset kuin fysikaalisetkin riskit ja tapaturmavaarat. Opas listaa työterveyden- ja turvallisuuden kannalta olennaisimmat työvaiheet materiaali- ja prosessikohtaisesti jaoteltuna. Opas tuo myös esille alalla käytössä olevia riskien hallinta- ja torjuntakeinoja ja antaa neuvoa riskien tunnistamiseen ja tiedostamiseen. Oleellista on oppia tunnistamaan haitta- ja vaaratekijöitä sisältävät materiaalit ja työt mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta niistä aiheutuvia riskejä voidaan minimoida. Näin pystytään torjumaan uusia terveysuhkia eikä työpanosta menetetä ammattitautien, työperäisten sairauksien tai työtapaturmien vuoksi

Flow-Mediated Vasodilation Is Not Attenuated in Hypertensive Pregnancies Despite Biochemical Signs of Inflammation

Background. Our objective was to evaluate endothelial function and markers of inflammation during and after pregnancy in normal pregnancies compared to pregnancies complicated with hypertension or preeclampsia (PE). Methods and Results. We measured endothelium-dependent brachial artery flow-mediated vasodilation (FMD) and high sensitive C-reactive protein (hsCRP), interleukin-6 (IL-6), and tumour necrosis factor-α (TNF-α) in 32 women with normal pregnancy and in 28 women whose pregnancy was complicated with hypertensive disorder in the second half of pregnancy and minimum 3-month postpartum. Enhancement of endothelial function was greater in hypertensive than normal pregnancies, the mean FMD% being 11.0% versus 8.8% during pregnancy (P = 0.194) and 8.0% versus 7.9% postpartum (P = 0.978). Concentrations of markers of inflammation were markedly increased in pregnant hypertensive group compared to those after delivery (hsCRP 4.5 versus 0.80 mg/L, P = 0.023, IL-6 2.1 versus 1.2 pg/mL, P = 0.006; TNF-α 1.9 versus 1.5 pg/mL, P = 0.030). There were no statistically significant associations between the markers of inflammation and FMD. Conclusions. Brachial artery FMD was not attenuated in the third trimester hypertensive pregnancies compared to normal pregnancies, whereas circulating concentrations of hsCRP and IL-6 and TNF-α reacted to hypertensive complications

Survival with lung cancer in Finland has not improved during 2007–2019–a single center retrospective population-based real-world study

Objectives: According to the CONCORD-3 study, the 5-year survival rate of lung cancer patients in Finland has not improved during the twenty-first century. In the present study, we evaluated the survival trends of lung cancer patients diagnosed and treated in one of the five university hospitals in Finland to determine possible explanatory factors behind the lack of improved survival. Material and methods: This retrospective population-based study included all lung cancer patients diagnosed in Tampere University Hospital in 2007–2019 (N = 3041). The study population was divided into two subcohorts: the patients diagnosed in 2007–2012 and those diagnosed in 2013–2019. The two subcohorts were then compared to analyze the temporal changes in survival and the distribution of prognostic factors. Results: A comparison of the patients diagnosed in 2007–2012 and 2013–2019 showed that the patients’ overall survival had remained unchanged. The median overall survival was 8.7 months in the earlier subcohort and 9.2 months in the later subcohort. The respective 5-year survival rates were 16.6% and 17.8%, and these differences were not statistically significant. The proportion of stage IV patients (approximately 59% in both subcohorts) and their risk of death were similar for the two subcohorts. According to the regression analysis, male gender, advanced stage, and poor Eastern Cooperative Oncology Group performance status were independent risk factors for death, while a never-smoking status and mutation-positive disease were associated with a decreased risk of death, but only in the later cohort. Conclusion: Echoing the results of CONCORD-3, this study confirmed that the real-world survival of unselected lung cancer populations in Finland has not improved over the last 15 years, mainly because of the unchanged proportions of patients with late-stage lung cancer. This calls for earlier recognition of lung cancer, achieved by screening and increasing awareness of the disease.Peer reviewe

Predictors of New Airway Obstruction - An 11 Year's Population-Based Follow-Up Study

In the present study we aimed to investigate the incidence and predictors of spirometry based airway obstruction in a representative population-based sample. Altogether 3,863 subjects, 1,651 males and 2,212 females aged 30years had normal spirometry in year 2000. Fifty-three percent of them were never and 23% current smokers. A re-spirometry was performed 11years later. Several characteristics, such as level of education, use of alcohol, physical activity, diet using Alternate healthy eating (AHEI) index, body mass index, circumwaist, sensitive C reactive protein (CRP) and cotinine of the laboratory values and co-morbidities including asthma, allergic rhinitis, sleep apnoea and chronic bronchitis, as potential risk factors for airway obstruction were evaluated. Using forced expiratory volume in one second/ forced vital capacity below the lower limit of normal, we observed 124 new cases of airway obstruction showing a cumulative 11-year incidence of 3.2% and corresponding to an incidence rate of 5.6/1,000 per year (PY). The incidence rate was higher in men than in women (6.3/1,000 PY vs. 5.0/1,000 PY, respectively). The strongest risk factors were current smoking (Odds ratio [OR] 2.5) and previously diagnosed asthma (OR 2.1). Sensitive CRP associated with the increased risk and high AHEI index with the decreased risk of airway obstruction. Using the similar study approach our findings on the incidence of airway obstruction are in line with the previously published figures in Europe. We were able to confirm the recent findings on the protective effect of healthy diet.Peer reviewe

Työperäinen haitta-ainealtistuminen kiertotaloudessa (HAKiTa)

Kiertotalous on kasvava toimiala, johon liittyvissä työtehtävissä voidaan altistua terveydelle haitallisille aineille. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta tietoa altistumisesta kiertotalouden työpaikoilla, arvioida altistumiseen liittyviä terveysriskejä ja niin suojella työntekijöiden terveyttä. Tavoitteena oli lisäksi edistää terveydelle vaarallisten altisteiden riskinhallintaa työpaikoilla ja siten varmistaa kierrätettävien jätelajien kestävä käsittely sekä lisätä yritysten toimintaedellytyksiä ja tuottavuutta kiertotaloudessa. Mittasimme työntekijöiden altistumista kemiallisille ja biologisille haitta-aineille rakennuspurkujätteen, sähköja elektroniikkaromun (SER) ja tekstiilien kierrätyksessä sekä rakennuspurkutyössä. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti sellaiset terveydelle tunnetusti vaaralliset aineet, joiden käyttö on nykyään kiellettyä tai rajoitettua, mutta joita voi esiintyä vanhemmissa kierrätettäväksi tulevissa materiaaleissa. Näitä olivat useat metallit, palonestoaineet, ftalaatit, PFAS-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Mittasimme myös mikrobeja, bakteerien endotoksiineja ja homeiden mykotoksiineja, joiden epäillään voivan aiheuttaa terveysriskejä. Työympäristöissä esiintyviä altisteita tutkimme työhygieenisillä mittauksilla ilmasta ja pinnoille laskeutuneesta pölystä. SER-kierrätykseen liittyen keräsimme myös pyyhintänäytteitä työntekijöiden käsistä. Lisäksi tutkimme työntekijöiden altistumista biomonitoroimalla eli mittaamalla altisteiden pitoisuuksia työntekijöiden virtsa- ja verinäytteistä. Terveysriskejä arvioimme toksikologisella riskinarvioinnilla. Pääasiassa emme havainneet terveydelle haitallista altistumista. Poikkeuksena oli kuitenkin rakennuspurkujätteen kierrätystyö, jossa epäorgaanisen pölyn, mikrobien ja endotoksiinien pitoisuudet nousivat usein niin korkeiksi, että terveyshaittoja voi esiintyä, jos käytössä ei ole riittäviä riskinhallintakeinoja. Lisäksi havaitsimme SER-kierrätykseen liittyen lyijyaltistumista, jota on syytä pyrkiä minimoimaan työpaikoilla, sillä lyijy on elimistöön kertyvää ja liian suurina pitoisuuksina terveydelle haitallista. Lyijyaltistumista olisikin hyvä seurata SER-kierrätykseen liittyvillä työpaikoilla biomonitoroimalla. Tulosten perusteella työpaikoilla on syytä kiinnittää erityistä huomiota käsistä suun kautta tapahtuvaan lyijyaltistumiseen, joka saattaa olla merkittävä altistumisreitti. Tekstiilien kierrätystyössä ei havaittu terveysriskejä. Aineisto jäi kuitenkin pieneksi ja ainoassa tekstiilikierrätystä tehneessä tutkimuskohteessa oli jo käytössä useita riskinhallintatoimenpiteitä. Lisätutkimusta tarvitaan siis vielä, jotta tekstiilikierrätykseen liittyen voidaan tehdä johtopäätöksiä. Tutkimus tuotti ajantasaista tietoa altistumisesta suomalaisilla työpaikoilla, joilla tehdään rakennuspurku-, SER-jätteen tai tekstiilien kierrätystä tai rakennuspurkutyötä. Tulosten perusteella laadimme avoimesti saatavilla olevan malliratkaisun Haitta-aineet SER- ja rakennuspurkujätteen kierrätystyössä – terveyshaittojen torjuminen. Sen ohjeilla työpaikat voivat tunnistaa mahdollisesti olennaisia altisteita sekä vähentää niille altistumista ja altistumisen aiheuttamia terveysriskejä

Effects of thiol substitution in deep-eutectic solvents (DESs) as solvents for metal oxides

This study deals with an investigation of how substitution of an alcohol group by a thiol group in mixtures of choline chloride with a series of bio-sourceable molecules affects the physico-chemical properties of the mixtures and their ability to dissolve metal oxides. All of the thiol mixtures studied showed a higher affinity and selectivity for late transition metals and the physical properties of the mixtures were improved compared to their alcohol analogues (i.e. lower viscosity, wider liquid range). The metal solubility was assessed via determination of the final concentration of the metal oxides dissolved in thiol mixtures via inductively coupled plasma optical emission spectroscopy (ICP-OES). The thiol function selectively improved the solubilities of the late transition metal oxides (i.e. copper and zinc), which are valuable metals often present as residue in industrial waste. The solubility of iron oxides was much lower than that of the valuable metals, which is a significant benefit in industrial applications. The different solubilization behaviour of metal oxides in the thiol and alcohol mixtures was further investigated via UV-vis absorption and infrared spectroscopy. This study allowed the potential of these deep-eutectic solvents for the selective recovery of metals to be assessed