Vanhempien osallisuuspuhetavat huostaanoton kotiutusselvitysprosessissa

Tämä tutkielma tarkastelee huostaanoton lopetusta arvioitaessa, kotiutusselvitysprosessissa olevien vanhempien tapoja puhua osallisuudestaan. Tutkimuksessa kysytään, miten kotiutusselvitys prosessissa olevat vanhemmat puhuvat osallisuudestaan ja millaisia eri osallisuuden näkökulmia näistä puhetavoista on luettavissa. Tutkimuksen aineistona ovat kotiutusselvityksen asiakasvanhempien haastattelut. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla haastattelemalla kuutta kotiutusselvityksessä mukana ollutta vanhempaa. Haastatteluaineisto on analysoitu diskurssianalyysiä käyttämällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalityön asiakkaan osallisuuden eri näkökulmat. Tutkimuksessa on hyödynnetty sosiaalityön asiakkaan osallisuuden näkökulmista kolmea; osallisuutta liittämisen, elämänpolitiikan ja kumppanuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa kotiutusselvityksen asiakasvanhemman puhetta osallisuudestaan tulkitaan vuorovaikutuksessa rakentuvassa mikrokontekstissa sekä yhteiskunnallisessa makrokontekstissa. Diskurssianalyysin tuloksena kotiutusselvityksen vanhempien puheesta muodostuu kahdenlaista osallisuutta; vahvaa ja heikkoa osallisuutta. Vahvaa osallisuutta merkityksellistävät kolme puhetapaa; Vanhempi valitsijana, Vanhempi oikeuksiensa palauttajana ja Vanhempi kumppanina. Heikkoa osallisuutta merkityksellistävät myös kolme eri puhetapaa; Sivuutettu vanhempi, Arvioitavana oleva vanhempi ja Vaikutusvallaton vanhempi. Vanhempi valitsijana- puhetavassa osallisuus merkityksellistyi vanhemman valitsijan- ja päätöksentekijän asemana ja lapsen kotiutumisen riskien reflektoijana. Vanhempi oikeuksiensa palauttajana osallisuus merkityksellistyi vanhemman oikeutena vastata lapsensa arjesta. Vanhempi kumppanina puhetavassa osallisuus merkityksellistyi vanhemman ja työntekijöiden kasvatuskumppanuutena sekä työntekijän tukena ja kannustuksena vanhemmalle. Sivuutettu vanhempi- puhetapa merkityksellistyi vanhemman osattomuutena. Vanhempi ei ollut mukana työskentelyssä ja hänet sivuutettiin päätöksenteosta ja vuorovaikutuksesta. Arvioitavana oleva vanhempi-puhetavassa vanhemman osallisuus merkityksellistyi heikkona. Tässä puhetavassa vanhempi on työntekijöiden tekemän vanhemmuuden arvion kohteena. Vaikutusvallaton vanhempi-puhetavassa vanhemman osallisuus on heikkoa eikä hän voi tai pysty omalla toiminnallaan vaikuttamaan kotiutusselvitysprosessin kulkuun. Vanhempi valitsijana- ja Vanhempi oikeuksiensa palauttaja puhetavat merkityksellistyivät yhteiskunnallisessa makrokontekstissa elämänpoliittisen osallisuuden näkökulmasta. Vanhempi kumppanina merkityksellistyi osallisuuden kumppanuus- näkökulmasta. Sivuutettu vanhempi- puhetapa merkityksellistyi makrokontekstissa osattomuutena. Arvioitavana oleva vanhempi ja Vaikutusvallaton vanhempi merkityksellistyivät yhteiskunnallisessa makrokontekstissa osallisuuden liittämisen näkökulmasta. ABSTRACT Parents discourses of their participation in family reunification process This Master´s Thesis is from research field of Social Work in Child Care. It evaluates the ways parents who are in family reunification process talk of their participation. The main research questions are; how does the parents who are in family reunification process talk about their participation and what point of views to participation are produced form these discourses. The empirical data was collected through theme interview of six parents who have been participating to family reunification process. The data was analyzed using Discourse Analysis. The theoretical approach is different point of views to social work client´s participation. In this Master´s Thesis approach to client´s participation is from the point of view of life politics, partnership and inclusion. Parent´s talk of their participation in family reunification process is interpreted from the point of view of the linguistic, interactive micro context and in macro context of Social Science Theories of participation. The findings of this thesis are, that parent´s participation is represented in two different ways. Parent´s participation is represented as strong participation and as weak participation. The ways which strong participation is represented are; the discourses of parent as a choice-maker, discourse of parent as gaining back parental rights and discourse of parent as a partner. The ways which weak participation is represented are discourse of an ignored parent, discourse of appraised parent and discourse of an un-empowered parent. In the discourse of parent as a choice-maker parent´s participation is represented as decision making and estimating the risks of the family reunification poses. In this discourse parent is making decisions and estimating the risks, not the workers. In the discourse of parent gaining back parental rights parent´s participation is represented as parent´s right to be every-day care taker of his/her child. In the discourse of parent as partner parent´s participation is represented as working together and in partnership with the social workers. The discourse of ignored parent is represented as parent´s non-participation. Parent is in this discourse overlooked in the family reunification work, decision-making and interaction with the workers. In the discourse of appraised parent the parental participation is represented as being a passive attendant in the family reunification process and work. Parent´s parental skills are being morally judged and appraised by the workers. In the discourse of un-empowered parent parental participation is represented as well as passive attendant. In this discourse parent has no possibility to influence to the family reunification process and finishing the custody of his/her child in foster care. In the discourse of parent as a choice-maker and parent gaining back parental rights parent´s participation is represented as strong, life political participation. In the discourse of parent as a partner participation is represented through parent and worker co-operation and partnership. The discourse of ignored parent is represented as parent´s non-participation. In the discourse of appraised parent and discourse of un-empowered parent parent´s participation is represented as participation from the point of view of inclusion

Ionic Defibulizer And Cognition Amplifier: The Neologisms of Rick and Morty Translated

Kandidaatintutkielmassani tarkastelen neologismeja amerikkalaisessa scifi-sarjassa Rick and Morty sekä käännösstrategioita, joita on käytetty näiden neologismien kääntämiseen englannista suomeksi. Tutkielmassa neologismit määritellään sanoiksi, joilla joko ei ole aikaisempaa historiaa tai sanoiksi, jotka on muodostettu käyttäen pohjana ennestään tuttuja sanoja, mutta joilla on uusia merkityksiä. Neologismit ovat tärkeä osa science fiction -genreä. Ne auttavat yleisöä etäännyttämään itsensä omasta maailmastamme ja uppoutumaan scifi-tarinan uuteen maailmaan tai uuteen aikaan luomalla kognitiivisen vieraantumisen tunteen. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaisia erilaisia neologismeja löytyy scifi-sarja Rick and Mortysta ja mitä käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt tekstittäessään sarjaa suomeksi? Tutkielmassa analysoitu materiaali koostuu 29 erilaisesta neologismista, jotka olen kerännyt kaikilta Rick and Morty -sarjan kuudelta tuotantokaudelta. Sarjassa nihilistinen tiedemies Rick Sanchez ja hänen lapsenlapsensa Morty matkustavat avaruudessa ja ajassa sekä vierailevat eri galakseissa ja ulottuvuuksissa ratkoen ja aiheuttaen ongelmia. Analyysini pohjana olen käyttänyt aikaisempia tutkimuksia ja kirjallisuutta, jotka käsittelevät neologismeja, niiden tärkeää roolia science fiction -genressä, audiovisuaalisen kääntämisen rajoitteita sekä eri käännösstrategioiden luokittelua. Aikaisemmasta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta kävi ilmi, että neologismeilla ja niiden onnistuneilla käännöksillä on tärkeä rooli immersion tunteen luomisessa scifi-tarinoita katsottaessa tai luettaessa. Käännösstrategioita käsittelevien tutkimusten ja kirjallisuuden avulla pystyin analysoimaan neologismeja ja niiden suomenkielisiä käännöksiä tarkasti ja todeta aikaisemman tutkimuksen mukaisesti, että käyttämällä oikeita käännösstrategioita käännöksistä on saatu toimivia ja yhtä tärkeitä immersiivisen vaikutuksen luomiseksi kuin lähdekielisetkin neologismit

Kustannus-vaikuttavuusanalyysin ja kustannus-hyötyanalyysin yhtenevyys terveydenhuollon taloudellisessa arvioinnissa : laatupainotteiset elinvuodet ja maksuhalukkuus terveyden arvottamisen välineinä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu työni käsittelee kahden terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin menetelmän, kustannus-vaikuttavuusanalyysin (KVA) ja kustannus-hyötyanalyysin (KHA) yhtenevyyttä. Tarkoituksena on esittää tilanteet, joissa nämä kaksi menetelmää tuottavat vertailukelpoisia tuloksia. Lopputulos voidaan ilmaista maksuhalukkuutena (willingness to pay, WTP) saavutetusta laatupainotteisesta elinvuodesta (quality-adjusted life year, QALY). Maksuhalukkuus liittyy olennaisesti KHA:in ja QALY on KVA:n vaikuttavuuden mitta. Aihetta käsitellään esittelemällä kahden teoreettisen artikkelin analyysi ja lopputulokset ja vertailemalla näitä. Tutkielma perustuu Thomas Klosen (2003) "A utility-theoretic model for QALYs and willingness to pay" sekä Han Bleichrodt:n ja John Quigginin (1999) "Life-cycle preferences over consumption and health: when is cost-effectiveness analysis equivalent to cost-benefit analysis?" artikkeleihin, jotka muodostavat työni rungon. Molemmissa artikkeleissa aihetta lähestyttiin hyötyteoreettisesta näkökulmasta ja hyötyfunktion komponenteiksi tulee terveydentilan lisäksi kulutus tai varallisuus. QALYt voidaan määrittää Klosen mukaan johdonmukaisesti samassa hyötyteoreettisessa kehikossa kuin WTP kun kolmesta ehdosta yksi täyttyy ja näin varallisuusstandardoidut QALYt eivät riipu kulutustasosta. Ensimmäinen ehto on terveydentilan vakioisuus yli ajan. Toiseksi terveydellä ei saa olla vaikutusta varallisuuden rajahyötyyn, eli terveys ja varallisuus ovat kaksi periodittaisen hyötyfunktion itsenäistä muuttujaa. Kolmanneksi varallisuusstandardoidut QALY-arvot eivät saa riippua kulutustasosta. Bleichrodt:n ja Quigginin analyysin tavoitteena oli määrittää ehdot, joiden ollessa voimassa kustannus-vaikuttavuusanalyysi ja kustannus-hyötyanalyysi tuottavat saman tuloksen eli QALYjen maksimointi on yhtenevää elinajan kulutukseen ja terveyteen liittyvien preferenssien kanssa. Tämä toteutuu kun elinkaaren kulutukseen ja terveyteen liittyvä hyötyfunktio on additiivinen ajan suhteen, periodittaiset hyötyfunktiot voidaan saada kulutukseen liittyvien hyötyfunktioiden ja terveyteen liittyvien hyötyfunktioiden tuloina sekä jos kulutuksesta saatu hyöty on vakioista yli ajan. Odotetun hyödyn teoriaan liittyvä hyötyfunktio on tällaista muotoa kun preferenssirelaatio täyttää marginaalisuus-, symmetrisyys-, uhkapeli-invarianssi-, sekä nollaehdon ja henkilön aikaan liittyvä preferenssi (diskonttokorko) on yhtenevä korkokannan kanssa. KVA:n ja KHA:n ollessa yhtenevät on mahdollista määritellä WTP QALYlle sekä elämän laadun että pituuden lisääntymisen suhteen. Analyysin perusteella maksuhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat varallisuus, odotettavissa oleva elinaika, terveydentila ja mahdollisuus tasoittaa kulutusta eri aikaperiodeille. Tutkielmassa pohditaan aiemmin esitettyjen tulosten toteutumista käytännössä. Käytännön tutkimukset osoittavat, että monet yllä kuvatuista ehdoista eivät toteudu. Esimerkiksi aikaan liittyvät ehdot ovat tiukat, eivätkä ne salli positiivista aikapreferenssiä, jonka olemassaolo todellisuudessa on yleisesti havaittu. Terveydentilaa ja varallisuutta ei myöskään voida nähdä hyötyfunktion toisistaan riippumattomina komponentteina. Näin ollen KVA (KUA) ja KHA voivat todellisuudessa tuottaa erilaista informaatiota menetelmien vaikuttavuudesta

Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) viemäriverkostojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa

Jätevesiviemärien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Viemäriverkostot eivät kuulu teollisuuden päästöjä koskevan IE-direktiivin (75/2010/EU) määrittelemiin toimialoihin, eikä niille voida varsinaisesti esittää parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja. Siksi päätettiin laatia ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä kuvaava raportti eli BEP. Selvitys laajentaa viemäriverkostojen ympäristökäytäntöjen tietopohjaa, mutta sen tarkoitus ei ole toimia sitovana ohjeena. Viemäri-BEP -raportin tarkoituksena on antaa laaja-alainen käsitys siitä, mitä seikkoja on otettava huomioon, kun suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään viemäriverkostoja. Tarkoituksena on luoda hyvät lähtökohdat toimintatapojen yhtenäistämiselle ja parhaiden käytäntöjen ottamiselle laajempaan käyttöön. Raportissa esitetään taustatietoa Suomen viemäriverkoston tilasta sekä niistä käytännöistä, jotka vaikuttavat viemärin kuntoon ja sen ylläpitämiseen. Lisäksi tarkastellaan verkostojen ympäristönäkökohtia ja tuotetaan selkeä kuvaus parhaista käyttökelpoisista tekniikoista. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää viemäreiden ylivuotojen aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin ja pohjavesiin. Selvitystä varten kerättiin tietoa kirjallisuudesta ja internetistä sekä alan asiantuntijoille suunnatulla kyselyllä ja asiantuntijahaastatteluin. Raportin kirjoittajina ovat toimineet Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ja sitä on muokattu suunnittelijoiden, urakoitsijoiden sekä vesihuoltolaitosten edustajista koostuvan työryhmän toimesta. Hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö

Fiktiivisten hahmojen nimenvalintaperusteet

Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani fiktiivisten hahmojen nimenvalintaperusteita. Tutkimukseni aineisto koostui kirjoitusfoorumi Finfanfun-verkkosivustolle jaetun sähköiseen kyselylomakkeeseen saaduista luovan kirjoittamisen harrastajien vastauksista. Tutkimuksessani selvitän, millaiset tekijät vaikuttavat kirjoittajien alkuperäishahmojen nimeämiseen. Lisäksi vertailen aineistossani esiintyneitä fiktiivisten hahmojen nimeämisperusteita Eero Kiviniemen (2006) listaamiin yleisimpiin nimenvalintaperusteisiin. Tulkitsin aineistosta tekemieni havaintojen pohjalta, että hahmojen nimistöllä rakennetaan kaunokirjallista teosta. Jaottelin aineistossani esiintyneet nimeämiseen vaikuttavat tekijät sen perusteella, vaikuttivatko ne tekstin sisä- vai ulkopuolella. Tekstin sisäisiä tekijöitä olivat esimerkiksi tarinan hahmoihin ja maailmaan liiyyvät seikat. Tekstin ulkopuolisilla tekijät liittyivät esimerkiksi kirjoittajaan ja lukijaan. Tutkimuksessani havaitsin, että fiktiivisten hahmojen nimeämiseen vaikuttavat kirjoittajan nimistöntuntemus, henkilökohtainen mieltymys, nimiin liittyvät mielikuvat, nimistön uskottavuus sekä nimien käytännöllisyys ja ongelmattomuus. Kun vertasin aineistoani Kiviniemen listaamiin yleisimpiin nimenvalintaperusteisiin, havaitsin, että fiktiivisten hahmojen nimenvalinnassa on samankaltaisuuksia reaalimaailman nimeämiseen esimerkiksi nimistöntuntemuksen, henkilökohtaisen mieltymyksen, nimiin liittyvien mielikuvien sekä nimien käytännöllisyyden ja ongelmattomuuden valintaperusteiden osalta. Luokittelussani nimien uskottavuus sen sijaan on sellainen valintaperuste, joilla on nähdäkseni enemmän painoa fiktiivisten hahmojen nimenvalinnassa kuin reaalimaailmassa

Rakennuksissa käytettävien putkimateriaalien arviointi. Hiilijalanjälki sekä haitallisten aineiden terveys- ja ympäristövaikutukset

Joutsenmerkin mukaisissa ympäristömerkityissä taloissa ei rakennusten vesijohdoissa saa käyttää kupariputkia. Kriteerit ovat samat kaikissa Pohjoismaissa. Asiasta on esitetty eriäviä mielipiteitä, erityisesti on toivottu kupariputkien sallimista käytettäväksi asuinrakennuksissa ja niihin verrattavissa olevissa rakennuksissa. Ruotsissa jotkin tahot ovat kupariputkien käyttöä vastaan, koska sen on väitetty mm. heikentävän puhdistamolietteen laatua. Suomessa kupariteollisuus ei tätä näkemystä ole hyväksynyt. Työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt toiveen puolueettoman selvityksen tekemisestä siten, että eri putkimateriaalien ympäristövaikutuksia vertailtaisiin elinkaariperiaatteella. Tässä selvityksessä Suomen ympäristökeskus (SYKE) keräsi tietoa putkimateriaalien (kupari, muovi ja komposiitti) valmistuksesta, käytön vaikutuksista terveydelle ja ympäristölle sekä kierrätettävyydestä. Selvitys rajattiin asuinkäyttöön ja sitä vastaavien rakennusten sisällä oleviin vesijohtoihin. Selvitysten perusteella ei löydetty selkeitä eroja eri putkimateriaalien ympäristövaikutuksissa. Etenkin hiilijalanjäljen osalta eri materiaalien välinen paremmuusjärjestys voi vaihdella mm. käytetyistä energialähteistä ja käyttö- ja valmistuspaikan maantieteellisestä sijainnista johtuen. Myös materiaalien kierrätettävyys huomioitiin selvityksessä. Minkään putkimateriaalin ei todettu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia. Jotkut asiantuntijat ovat olleet huolissaan kupariputkista veteen liukenevan kuparin ympäristövaikutuksista, mutta sille ei löydetty selkeitä perusteita. Kupari on alkuaine, jota kasvit ja eliöt tarvitsevat hivenaineeksi. Selvityksen perusteella kupariputkista liukenevan kuparin määrä oli alhainen ja vesistöistä ei ole havaittu suosituksia ylittäviä pitoisuuksia. Kuparin haitallisuutta vesiympäristössä sekä sen vaikutusta viljelysmaihin puhdistamolietettä lannoitteena käytettäessä on tässä tutkimuksessa arvioitu tutustumalla aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin, annettuihin lausuntoihin sekä haastattelemalla alan asiantuntijoita. Näiden perusteella voidaan todeta, että vesijohtoputkista liukenevan kuparin vaikutusta vesiympäristössä ei voida pitää merkittävänä. Puhdistamolietteen haitallista vaikutusta viljelysmaihin saattaa esiintyä ainoastaan niillä alueilla, joilla kuparipitoisuus on jo luonnostaan korkea. Pohjoismaissa on joitakin tällaisia alueita. Viljelysmaiden kokonaispinta-alasta tämä on hyvin pieni osuus, ja puhdistamolietteen käyttö lannoitemateriaalina on yksinkertaista lopettaa näillä pelloilla. Siten ei ole perusteltua kieltää kupariputkien käyttöä tämän syyn vuoksi