Managing Innovation in Occupational Health Care System for the Future

Occupational Health Care System (OHS) will by law concern every citizen in working age. The role of OHS is work-related and proactive by nature. The co-operation with actors like basic health care and rehabilitation is in key role in keeping people at work. The aim of project TYÖKE is to develop functional integration between OHS and other services in order to manage the wellbeing of people in working age. The basic questions in this paper are as follows: What is the role of OHS in general social and health care ecosystem and how do they co-operate across the boundaries in this context; What kind of innovations will be needed to meet the challenges from citizens´ and professionals´ perspective in different futures scenarios? and finally, Who will play the main role in the ecosystem to fulfil the requirements for the new situation

Global Water Ecosystem : past, present, future?

Water resources at the globe are among the critical elements of life conditions not only for biological processes but for industry as well. It is not only the water consumption for different kind of purposes but also the destroying of water reserves by many ways. This paper is based on the research project Circle, financed by European Regional Development Fund. The project will focus on opportunities for energy recycling, nutrients re-use, water reserves recycling and reducing of water use as well as opportunities for technology development. The geographical focus is on the global issues although the web survey results are based on the Finnish perspectives. In this paper we will present trends affecting the future of water service business in the long run, actors forming the water ecosystem as well as preliminary scenarios and visionary concepts concerning the future in water business. The data for this paper has been collected by a web-survey sent to actors in water ecosystem, but also from student work in Laurea UAS in spring 2017. Circle is an ongoing project until end November 2018

Future Innovations for Independent Living : Defining New Competences and Professions

Due to economic turbulence and ageing population, the Nordic welfare model is facing significant challenges. Especially in terms of ageing Finland is interesting market since the demographic shift takes place first and more rapidly in Finland than in the other countries. As a result, the existing Finnish healthcare system is not able to meet the future challenges without significant transition and innovations. Therefore, in this study we are focusing on the innovation needs of the Finnish education system relating to independent living. Grounded on the multi-client participatory action scenario process which was supported by mass collaboration data collection method, we define four scenarios while noting the specific features from five geographical regions. On the basis of these scenarios new competences and skills are identified and novel professions are presented

Markkinoiden analysointi yhteisintegraatioanalyysin avulla: sovellus Suomen kalamarkkinoihin

Siirretty Doriast

Market Integration of Farmed Trout in Germany

Price formation and integration of markets supplied by both farmed and captured fish is studied. Markets for trout and potential substitutes imported to Germany are analysed, and market delineation and market leaders identified. It is found that markets for small portion-sized farmed trout with white meat are related to, rather than completely separate from, other fish markets, and that markets for these trout are more closely linked to markets for captured fish than to farmed salmon. The implications are that although the part of the trout business operating with small freshwater ponds remains relatively unaffected by developments in other fish markets, careful attention should be paid to markets for and management of capture fisheries like cod, halibut, redfish, and mackerel, than to markets for farmed salmon.Price formation, market integration, captured-farmed fish, Production Economics, F15, Q21, Q22,

Vaihtoehtoisten opetusmenetelmien käyttö insinöörikoulutuksessa

Kehittämishankkeessa selvitettiin, miten lähiopetus on muuttunut Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannan tekniikan yksikössä 1997 - 2007 lisäksi tutkittiin vastaako ammatillinen koulutus työelämän tarpeita eli miten työelämätarpeet kyseisenä aikana ovat muuttuneet. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena ja aineistoa kerättiin Webropol-kyselyillä sekä henkilöhaastatteluilla. Selvitystyötä varten laadittiin kolme kyselyä ja tutustuttiin olemassa oleviin hankkeisiin (INSSI-Hanke, TEK: Osaamista oppimalla -projekti, Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista ja Elinkeinoelämän keskusliitto: Teknillinen korkeakoulutus tehokkaaksi, laadukkaaksi ja kestäväksi) sekä muutokseen, joka aiheuttaa epävarmuutta. Kyselyt tehtiin Webropol-kyselyinä, joista ensimmäinen oli yrityselämän edustajille. Tarkoituksena oli selvittää, onko opinnoista ollut hyötyä työtehtävistä suoriutumiselle vai onko tarvittu lisäkoulutusta. Toinen kysely tehtiin nykyisille opiskelijoille ja opettajille. Tämän kyselyn tarkoituksena oli selvittää, mitkä käytössä olevista opetusmenetelmistä antavat parhaan oppimismenestyksen niin opiskelijoiden kuin opettajien mielestä. Kolmannen kyselyn tarkoituksena oli selvittää uusien opiskelijoiden oppimistapoja, ennakkokäsityksiä opetusmenetelmistä sekä motivaatiota opiskella. Kyselyiden perusteella voidaan todeta, että työelämässä ollaan tyytyväisiä saatuun koulutustasoon. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat muuttaneet myös vaatimustasoa erilaisissa työtehtävissä, mikä näkyy lisäkoulutustarpeena. Toisaalta laman ja taantuman aikana hakeudutaan kouluttautumaan, jos töitä ei ole. Nykypäivänä vaaditaan uusien opetusmenetelmien käyttöönottoa, mutta tämänkin tutkimuksen perusteella on havaittavissa perinteisten opetusmenetelmien arvostus opettajien ja etenkin opiskelijoiden keskuudessa. Esimerkiksi virtuaaliopetus tämän tutkimuksen mukaan ei ollut kovin arvostettua, mikä voi johtua siitä, että sen käyttö on vähäistä ja menetelmä ei ole vielä riittävän kehittynyt. Mikäli uusia opetusmenetelmiä otetaan käyttöön, on niiden kehittämiseen varattava riittävästi resursseja

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

EU:n vesipuitedirektiivi, Suomessa uudisteilla oleva vesilaki, tuleva maankuivatusopas ja uusi ojitustoimitusopas kiinnittävät huomiota yhä pienempien virtavesien ympäristön tilaan. Uudet ohjeet edellyttävät luonnonmukaisen vesirakentamisen käyttöä myös peruskuivatushankkeissa. Tämä julkaisu on tehty osana vuonna 2005 käynnistettyä, Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa tutkimushanketta "Maatalousalueen perattujen purojen luonnonmukainen kunnostus ja hoito" (PURO), jonka tavoitteena on tutkia uusia menetelmiä peruskuivatuksessa muutettujen purovesistöjen kunnossapitoon ja hoitoon, sekä lisätä tietoa menetelmien toimivuudesta. Julkaisu kokoaa yhteen maatalousuomiin soveltuvia luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä sekä analysoi kyselytutkimukseen perustuen viljelijöiden mielipiteitä maatalousuomien uusista kunnostusmenetelmistä. Työn tavoitteena on ollut tiedon tuottaminen maatalousalan neuvonta- ja suunnittelutehtävissä olevia henkilöitä sekä viljelijöitä varten. Maatalousalueiden peratut purovesistöt kärsivät syöpymisestä, liettymisestä ja umpeenkasvusta. Ongelmia aiheuttavat myös heikentynyt vedenjohtokyky, huono veden laatu sekä köyhtynyt luonnon monimuotoisuus ja yksipuolinen maisema. Pienet maatalousuomat ovat kuitenkin tärkeä osa virtavesiekosysteemiämme ja niissä ilmenevät ongelmat heijastuvat myös joki-, järvi- ja rannikkovesiemme tilaan. Uomat ovat tärkeitä myös maisemallisesti ja puroeliöstön elinympäristöinä: maatalousalueiden läpi virtaavilla uomilla on usein myös kalataloudellista merkitystä. Luonnonmukainen kunnossapito ja -perkaus ovat keinoja, joilla pyritään parantamaan maatalous- alueiden perattujen uomien tilaa ottaen samalla huomioon myös peltoviljelylle välttämättömät kuivatustavoitteet. Kyselyn mukaan viljelijät kokivat tärkeimmiksi tavoitteiksi veden laadun ja peltojen kuivatustilan parantamisen sekä tulvien vähentämisen peltoalueilta. Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmin pyritään ratkaisemaan juuri näitä ongelmia. Kyselyssä korostui pienten uomien kalastollinen ja maisemallinen merkitys osana asuinympäristöä. Vastaajat olivat kiinnostuneita myös luonnon monimuotoisuudesta, mutta toisaalta luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä ja tavoitteita ei välttämättä tunneta. Tutkimusta, tietoa ja tiedottamista eri menetelmien toimivuudesta erilaisissa ympäristöolosuhteissa tuleekin lisätä

Työterveyshuollon tulevaisuuden skenaariot TYÖKE-hankkeessa

The goal of Työke project is to ensure the integration of the occupational health care and the rest of the social and health care. European Social Fund together with the research partners will finance the project. Finnish Institute of Occupational Health coordinates the project and other partners are University of Helsinki, University of Eastern Finland, Central Finland Health Care District and Laurea UAS. FuturesLab CoFi Laurea will create alternative futures scenarios for occupational health care to support the renewal of Finnish social and health care system. Driving forces are new requirements in working life challenging occupational health care both in structures and in action. Digitalization, robotics and globalization will change the working life not only among the customers of occupational health care but among professionals in the field, too.TYÖKE -hankkeen tavoitteena on varmistaa työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto sekä toteuttajat. Työterveyslaitos toimii hankkeen päätoteuttajana ja kumppanit ovat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri. Laurean FuturesLab CoFi rakentaa hankkeessa vaihtoehtoisia skenaarioita 20 vuoden päähän tukemaan sote-uudistustyötä. Muutosvoimina ovat työelämän uudet vaatimukset, jotka asettavat muutosvaateita myös työterveyshuollolle sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti. Digitalisaatio, robotiikka ja globalisaatio muuttavat työelämää työterveyshuollon toimijoiden ja sen asiakkaiden keskuudessa

Tulevaisuuden näkymiä työterveyshuoltoon

Yhteiskunta ja työelämä ovat muutoksessa. Megatrendit muuttavat maailmaa ja Suomea siinä samalla. Teknologian murros, digitalisaatio, tekoäly sekä robottien lisääntyvä hyödyntäminen eri aloilla muuttavat työelämää. Muutos tuo uusia haasteita työntekijöille ja työyhteisöjen johtamiseen, mutta myös työterveyshuollolle. Teknologian mahdollistama 24/7/365-yhteiskunta yli aikavyöhykkeiden hämärryttää työn ja vapaa-ajan rajoja samalla kun työsuhteiden luonne muuttuu