Strateginen yhteistyö maitotiloilla

Non peer reviewe

Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta

201

Kauhavan maatalousyrittäjien metsäpalveluiden käyttö

Maa- ja metsätalouden elinkeinojen välillä on aina vallinnut merkityksellinen suhde ja vuorovaikutus. Valtaosalla maatalousyrityksistä on omistuksessaan ainakin jonkin verran metsää. Metsätalouden kannattavuus vaatii osakseen oikea-aikaisia metsätekoja. Oikea-aikaisilla metsänhoidollisilla toimenpiteillä päästään tavoitteeseen, joka on kasvattaa järeätä ja hyvälaatuista puuta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Kauhavan maatalousyrittäjien metsäpalveluiden käyttöä. Selvitimme kuinka aktiivisia maatalousyrittäjät ovat hoitamaan ja hoidattamaan metsiä ja onko esimerkiksi eri ikäluokilla tai päätuotantosuunnalla merkitystä metsätaloudellisiin asioihin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mistä metsäpalveluista ollaan kiinnostuneita ja millaisiksi niiden hinnat koetaan. Kenen metsäpalveluita alueen maatalousyrittäjät käyttävät ja onko uusille metsäpalveluiden tarjoajille kysyntää. Tutkimus toteutettiin Webropol–kyselynä. Kysely lähetettiin kaikille Kauhavan maatalousyrittäjille, mutta vain metsää omistavia kehotettiin vastamaan. Käytännössä metsää omistavia maatalousyrittäjiä on kohderyhmänä mahdoton saavuttaa. Kyselyyn vastasi 94 maatalousyrittäjää, jolloin vastausprosentiksi muodostui 10,5 %. Kokonaisuudessaan saimme paljon mielenkiintoista tietoa selville tutkimuksen kohderyhmästä suoraan kyselyn vastauksista sekä ristiin vertailemalla niitä. Kauhavan maatalousyrittäjät ovat pääsääntöisesti melko aktiivisia hoitamaan itse metsiään. Palveluntarjoajia koetaan alueella olevan riittävästi tarjolla, eikä uusille metsäpalveluiden tarjoajille löydy markkinarakoa. Suosituimmaksi metsäpalveluiden tarjoajaksi nousi Metsänhoitoyhdistys, mutta metsäteollisuuden yritykset olivat hyvin kilpailukykyisiä sen rinnalla.There has always been a special relationship between agriculture and forestry. The greater proportion of farmers own at least some forest. The commercial viability of forestry requires correct and timely forest actions. Correctly timed forest management measures will achieve forestry objectives; that is to breed and grow sturdy good quality wood. The aim of this research was to investigate Kauhava’s farmers’ use of forest services. It was investigated how active farmers are in the treatment of forests and does, for example, age and the main farm production line affect forestry issues. The objective was also to find out which forest services farmers are interested in and what do they think about: the prices of forest services, whose forest service’s farmers use and is there a demand for a new service provider. The research was carried out using a Webropol inquiry. A questionnaire was sent to all farmers in Kauhava, but it was asked that only those who own forest should answer. In practice it was impossible to reach only those farmers who own forest. 94 farmers responded to the survey and the response rate was 10.5 %. All in all a lot of interesting information was discovered about the target group from direct answers to the questionnaire and by cross referencing them. Mainly farmers in Kauhava are quite active in taking care of their forests by themselves. Farmers have noticed that they have sufficient service providers, and that there is no demand for new ones. The most popular forestry services provider was Metsänhoitoyhdistys, but other forest industry companies were very competitive alongside it

Advancing data monetization and the creation of data-based business models

Peer reviewe

Yhteistyö ja verkostoituminen maitotiloilla

Strategisen päätöksenteon merkitys maitotiloilla korostuu markkinaohjautuvuuden kasvun myötä. Tässä tutkimuksessa yhteistyötä ja verkostoitumista tarkastellaan strategisen päätöksenteon näkökulmasta. Strategisessa yhteistyössä omien tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman kumppaneiden panosta. Strategisen yhteistyön toteuttamista selvitettiin osanottajien ja yhteistyösuhteen organisoitumisen näkökulmista säilörehun tuotannossa, hiehonkasvatuksessa ja navettayhteistyössä, jotka kuvaat yhteistyön syvyyden eri tasoja. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla maidontuottajia, joilla yhteistyö on liiketoiminnan tärkeä lähtökohta. Tutkimusaineisto koostuu viidestä eri teemahaastatteluaineistosta, joista yksi käsittelee säilörehunkorjuuta, kaksi hiehonkasvatusta ja kaksi yhteisnavettaa. Laadullis-induktiivista analyysiä käyttäen tavoitteena oli tehdä yleistyksiä ja tulkintaa aineistosta esiin nousevien seikkojen perusteella. Tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ne ovat siirrettävissä koskemaan tutkimusaineistoa suurempaa tilajoukkoa. Tilayhteistyönä toteutettavan säilörehunkorjuun perustana ovat yhteiset tavoitteet kuten yksikkökustannusten alentaminen, pääoman määrän vähentäminen, lyhytaikaisen työvoimatarpeen ratkaiseminen ja hyvälaatuinen rehu. Yhteistyö toteutetaan joko yhteisin konein tai osallistujien omilla koneilla. Strategisessa urakointiyhteistyössä on maitotilan näkökulmasta tarkasteltuna samat tavoitteet. Hiehonkasvatusyhteistyö on strategista yhteistyötä, jossa maitotila luovuttaa hiehonkasvatuksen kokonaan tai osittain toisen yrittäjän hoidettavaksi. Tavoitteena on yleensä lehmäpaikkojen lisääminen, rehualan käyttö lehmille, työmäärän vähentäminen ja hiehonkasvattajan osaamisen hyödyntäminen. Hiehonkasvattajan näkökulmasta oleellista on kapasiteetin käyttöasteen pitäminen korkeana ja tasaisena. Yhteistyön organisoinnin kannalta oleellisimpia kysymyksiä ovat tiineyttäminen, jalostusprosessin ylläpito, siirtojen organisointi kustannustehokkaasti ja eläintautiriskin hallinta. Navettayhteistyöllä tarkoitetaan yhteistyösuhdetta, jossa maidontuottajat luopuvat omasta maidontuotannosta ja perustavat yhteisen yrityksen. Keskeiset syyt ovat yksikkökustannusten alentaminen, riskien jakaminen, työmäärän alentaminen, vapaa-ajan kasvu ja osaamisen hyödyntäminen. Yhteistyö voidaan organisoida niin, että rakennetaan uusi navetta, eläimet siirretään navettayhtiön omistukseen ja osanottajien pellot vuokrataan navettayhtiölle. Osanottajat toimivat yhteisnavetan työntekijöinä. Tulosten mukaan yhteistyö ja verkostoituminen tuovat kilpailuetua siihen verrattuna, että maidontuottaja toimisi yksin. Keskittyminen ydinosaamiseen, ulkoistaminen, verkostoituminen ja muut yritysten väliset liittoumat ovat tulossa osaksi strategista ajattelua ja suunnittelua. Näillä toimilla säästetään työ- ja pääomakustannuksissa. Yhteistyö mahdollistaa myös teknologian kehittymisestä saatavan edun hyödyntämisen ja tuottavuuden parantamisen