Maataloudesta luopuminen identiteetti- ja attribuutionäkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkasteltiin maataloudesta luopumista elämänkokemuksena. Aiheen tarkastelussa sovellettiin identiteettiteoriaa ja attribuutiolähestymistapaa sekä tutkimuksia viljelijäväestön kulttuurisesta elämäntavasta ja hyvinvoinnista maatalouden murroksessa. Postikyselyyn vastasi hyväksyttävästi 362 maataloudesta vuosien 1995-2005 välisenä aikana luopunutta, vuonna 1950 ja sen jälkeen syntynyttä suomalaista miestä ja naista. Päämenetelminä olivat faktorianalyysi sekä logistinen ja lineaarinen regressioanalyysi. Tutkielman keskeinen käsite oli talonpoikainen identiteetti. Sillä tarkoitettiin identifioitumista maanviljelijän työhön perinteisesti liittyvään kulttuuriin. Toinen keskeinen käsite oli luopumisen syyattribuutio, joka määriteltiin subjektiiviseksi selitykseksi luopumisen syystä. Luopumisen syyattribuutioiksi nousivat tutkielmassa poliittis-taloudellinen uhka, perheongelmat, toisaalle suuntautuminen sekä fyysiset ja psyykkiset rajoitteet. Luopuneiden viljelijöiden talonpoikaiseen kulttuuriin identifioitumisen vahvuus heidän vielä viljellessään oli oletuksen mukaisesti positiivisessa yhteydessä luopumisen henkiseen raskauteen. Katkeruuden kokemiseen talonpoikainen identiteetti ei ollut yhteydessä. Luopumisen syyattribuutiot vaikuttivat eri tavoin luopumisen kokemiseen. Luopumisen syyn attribuointi sisäiseen ja kontrolloituun toisaalle suuntautumiseen helpotti luopumista ja vähensi todennäköisyyttä kokea katkeruutta. Syyn attribuointi ulkoiseen ja kontrolloimattomaan poliittis-taloudelliseen uhkaan tai perheongelmiin lisäsi puolestaan riskiä kokea luopuminen raskaaksi ja tuntea katkeruutta. Naiset attribuoivat luopumisen syiksi miehiä vahvemmin perheongelmat sekä fyysiset ja psyykkiset rajoitteet. Sukupuolittaisten analyysien perusteella voidaan lisäksi suuntaa antavasti todeta, että maataloudesta luopumisen syyattribuutioiden yhteydet luopumisen raskauteen ja luopumisesta koettuihin katkeruuden tuntemuksiin näyttivät eroavan naisilla ja miehillä. Luopumisen raskaus ja katkeruus luopumisesta liittyivät naisilla vahvemmin perheeseen ja miehillä maatilan toimintaan. Talonpoikaisen identiteetin vahvuus ei ollut yhteydessä luopuneiden viljelijöiden nykyiseen henkiseen hyvinvointiin. Syyattribuutioista ainoastaan poliittis-taloudellisella uhalla oli miesten osalta tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys henkiseen hyvinvointiin. Luopuneiden viljelijöiden nykyistä henkistä hyvinvointia selitti tutkituista muuttujista selvästi parhaiten tyytyväisyys nykyiseen ammatilliseen asemaan. Luopuminen voi tutkimuksen perusteella olla henkisesti raskas ja katkeroittavakin elämänmuutos. Siitä voi kuitenkin selvitä hyvin, etenkin jos uusi ammatillinen asema koetaan tyydyttäväksi. Keskeisimpiä lähteitä olivat viljelijäväestön kulttuurin osalta mm. Silvasti, T. (2001) ja Sireni, M. (2002); identiteetin uhan osalta mm. Thoits, P. A. (1991) ja Breakwell, G. M. (1986) sekä attribuutiolähestymistavan osalta Halpin, D. & Guilfoyle, A. (2004)

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2009 : Health behaviour and health among the Finnish adult population, Spring 2009

Liite: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen julkaisuluettelo 1979-2009 (s. 197-211

Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys alueittain 1993–2005

Julkaisussa kuvataan eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymisen ja terveyden kehitystä alueittain vuosina 1993–2005. Tulokset perustuvat Kansanterveyslaitoksen vuodesta 1985 alkaen toteuttamaan ”Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK)” -postikyselytutkimukseen, jonka vastaajiksi on joka toinen vuosi poimittu väestörekisteristä 2400 henkilön otos 65–84-vuotiaista suomalaisista. Eläkeikäisen väestön hyväksi koettu terveys, toimintakykyisyys ja ravintosuositusten mukaiset ruokatottumukset ovat ajan myötä yleistyneet sekä miesten tupakointi on vähentynyt. Samaan aikaan alkoholinkulutus on kuitenkin yleistynyt