Kantatien 63 parantaminen välillä Ina–Kaustinen : Pääsuuntaselvitys

Kantatie 63 Kauhava–Ylivieska (169 km) on tärkeä maakuntien välinen päätie, joka toimii yhteytenä kuntakeskusten, seutujen ja maakuntien välillä, mm. tärkeänä elinkeinoelämän kuljetusten reittinä. Kantatie 63 on Väyläviraston Pääteiden palvelutaso ja tulevaisuuden tarpeet -selvityksen mukainen muu päätie. Kantatie 63 on parannettu vastaamaan päätieverkon palvelutasovaatimuksia lukuun ottamatta moniongelmaista tieosuutta välillä Ina–Kaustinen. Kantatie 63 Inan ja Kaustisen välillä (14 km) on kapea, mutkainen ja mäkinen päätie, joka kulkee useiden kylien läpi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee välillä 1 700–2 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2019), josta raskaan liikenteen osuus on huomattava 12–15 %. Tien nopeusrajoitus on pääosin 70 km/h, mutta kyläkeskusten kohdilla nopeusrajoitus on 60 km/h. Pääsuuntaselvityksen tavoitteena oli määrittää väyläratkaisut, joilla kantatielle määritetty ennustetilanteen tavoitetaso saavutetaan. Ensisijaisena ja valtakunnallisena liikenteellisenä tavoitteena on parantaa pitkämatkaisen tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta, ennustettavuutta ja matka-aikaa. Lisäksi tavoitteita on asetettu jalankulun ja pyöräilyn olojen ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Työn aikana tutkittiin useita eri linjausvaihtoehtoja, joista hankeryhmän keskustelun pohjalta Väyläviraston ohjeistuksen mukaiseen hankearviointiin valittiin neljä linjausluonnosta. Hankearvioinnin perusteella lähempään tarkasteluun valittiin kaksi vaikuttavuudeltaan parasta ja realistisinta vaihtoehtoa, jotka esiteltiin yleisötilaisuudessa syyskuussa 2021. Hankeryhmä päätti yksimielisesti esittää jatkosuunnitteluun hyötykustannussuhteeltaan, vaikuttavuudeltaan ja toteutustodennäköisyydeltään parempaa läntistä vaihtoehtoa, jossa kantatie 63 parannetaan uuteen maastokäytävään noin 9 km matkalta ja muulta jaksolta levennetään. Valitun vaihtoehdon mukaisessa tavoitetilanteessa kantatien poikkileikkaus 9,0/7,0 m ja nopeusrajoitus pääosin 100 km/h

Förbättring av stamväg 63 mellan Ena i Evijärvi och Kaustby : Lokaliseringsplan

Stamväg 63 Kauhava–Ylivieska (169 km) är en viktig huvudväg mellan landskap som fungerar som förbindelse mellan kommuncentrum, regioner och landskap samt utgör en viktig rutt för bl.a. näringslivets transporter. I enlighet med Trafikledsverkets utredning angående servicenivån på huvudvägar och framtida behov hör stamväg 63 till kategorin annan huvudväg. Utom det multiproblematiska avsnittet mellan Ena–Kaustby har stamväg 63 förbättrats så att den motsvarar de krav på servicenivån som ställs på huvudvägsnätet. Stamväg 63 mellan Ena och Kaustby (14 km) är en smal, krokig och backig huvudväg som går genom flera byar. Den genomsnittliga dygnstrafiken varierar mellan 1 700–2 300 fordon per dygn (KVL 2019), varav andelen tung trafik är betydande, 12–15 %. Hastighetsbegränsningen på vägen är huvudsakligen 70 km/h, men vid bycentrumen 60 km/h. Målet med lokaliseringsutredningen var att definiera trafikledslösningar genom vilka den för stamvägen ställda målnivån enligt prognosen uppnås. Det primära och riksomfattande trafikmässiga målet är att förbättra den långresa gods- och persontrafikens smidighet, förutsägbarhet och restid. Det har ställts ytterligare mål för att förbättra gång- och cykelförhållanden och trafiksäkerhet samt för att minska trafikens miljökonsekvenser. Under arbetets gång granskades flera olika sträckningsalternativ, varav på basis av projektgruppens diskussion valdes fyra utkast till sträckning för en projektbedömning som utfördes enligt Trafikledsverkets riktlinjer. På basis av projektbedömningen valdes sedan för närmare granskning två alternativ som med avsikt på genomslagskraft var de bästa och mest realistiska. De presenterades vid ett möte för allmänheten i september 2021. Projektgruppen beslöt enhälligt att föreslå det västra alternativet för den fortsatta planeringen, eftersom det på basis av projektbedömningen är bättre med avsikt på nyttokostnadsförhållande, genomslagskraft och sannolikhet för förverkligande. I detta alternativ förbättras stamväg 63 i en ny terrängkorridor på en sträcka av cirka 9 km och breddas för de övriga sträckorna. I måltillståndet av det valda alternativet är stamvägens tvärsektion 9,0/7,0 m och hastighetsbegränsningen huvudsakligen 100 km/h

Developing of the highway 3 between Tampere and Vaasa

Valtatien 3 yhteysväli Tampere Vaasa on eräs Suomen keskeisistä päätieyhteyksistä. Sillä on suuri merkitys sekä henkilö- että tavaraliikenteen reittinä. Yhteysvälin kehittämistä on suunniteltu kokonaisuutena eli ns. yhteysvälihankkeena. Yhteysvälin suurimpia ongelmia ovat heikko turvallisuustaso, maankäytön liittymien suuri määrä, ruuhkaisuus sekä geometriapuutteet. Nämä ongelmat pyritään ratkaisemaan kolmivaiheisella yhteysvälihankkeella, jonka ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ovat nyt suunnittelussa. Tiehankkeilla on liikenteellisten vaikutusten lisäksi useita muita vaikutuksia, joista monet kohdistuvat heijastusvaikutuksina alueisiin. Yhteysvälihankkeen alueellisia vaikutuksia saavutettavuuteen ja aluekehitykseen tarkasteltiin sen varrella sijaitsevien kuntien ja maakuntien näkökulmasta. Saavutettavuuden muutosta arvioitiin kolmella mittarilla: yhteysvälin kokonaismatka-ajalla, aikaetäisyysvyöhykkeillä välin päätepisteistä Tampereelta ja Vaasasta nähden sekä paikallista saavutettavuutta etäisyytenä valtatielle. Numeeriset tarkastelut tehtiin ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden mukaiselle tieverkolle ja nykytilanteen mukaiselle tieverkolle vuoden 2040 liikennetilanteessa. Yhteysvälin kokonaismatka-aika lyhenee henkilöautoilla noin viisi minuuttia ja raskailla ajoneuvoilla noin neljä minuuttia. Aikasäästö on siis melko pieni. Lisää vaikutuksia odotetaan saatavan toisen ja kolmannen vaiheen toimenpiteillä. Työssäkäyntialueita kuvaavat aikaetäisyysvyöhykkeet kasvavat yhteysvälin eteläpäässä hieman. Pohjoispäässä vyöhykkeet eivät muutu ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden seurauksena, vaan vaikutusta tulee vasta kolmannessa vaiheessa. Paikallisesti saavutettavuus saattaa parantua tai heiketä hieman, mutta etenkin negatiiviset vaikutukset kohdistuvat usein vain yksittäisiin asukkaisiin tai toimijoihin. Pitkämatkaisen liikenteen saama hyöty koetaankin paikallisia haittoja suuremmaksi. Yhteysvälihanke vaikuttaa kuntien aluekehitysmahdollisuuksiin parantamalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja helpottamalla asukkaiden päivittäistä liikkumista. Joskus vastaavat saavutettavuutta parantavat hankkeet saattavat edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista, mutta valtatien 3 varrella näin ei odoteta käyvän. Yhteysvälihankkeen suunnittelussa on ollut mukana kuntien edustajia. Hankeen suunnitteluprosessi koetaan pääsääntöisesti onnistuneeksi. Kuntien asukkaita ja virkamiehiä on kuultu hyvin ja osallistumismahdollisuuksia on ollut tarjolla useimpien mielestä riittävästi. Moitteita hankkeen suunnittelu ja etenkin sen toteutus saavat hitaasta aikataulusta. /Kir1

Developing of the highway 3 between Tampere and Vaasa

Valtatien 3 yhteysväli Tampere Vaasa on eräs Suomen keskeisistä päätieyhteyksistä. Sillä on suuri merkitys sekä henkilö- että tavaraliikenteen reittinä. Yhteysvälin kehittämistä on suunniteltu kokonaisuutena eli ns. yhteysvälihankkeena. Yhteysvälin suurimpia ongelmia ovat heikko turvallisuustaso, maankäytön liittymien suuri määrä, ruuhkaisuus sekä geometriapuutteet. Nämä ongelmat pyritään ratkaisemaan kolmivaiheisella yhteysvälihankkeella, jonka ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ovat nyt suunnittelussa. Tiehankkeilla on liikenteellisten vaikutusten lisäksi useita muita vaikutuksia, joista monet kohdistuvat heijastusvaikutuksina alueisiin. Yhteysvälihankkeen alueellisia vaikutuksia saavutettavuuteen ja aluekehitykseen tarkasteltiin sen varrella sijaitsevien kuntien ja maakuntien näkökulmasta. Saavutettavuuden muutosta arvioitiin kolmella mittarilla: yhteysvälin kokonaismatka-ajalla, aikaetäisyysvyöhykkeillä välin päätepisteistä Tampereelta ja Vaasasta nähden sekä paikallista saavutettavuutta etäisyytenä valtatielle. Numeeriset tarkastelut tehtiin ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden mukaiselle tieverkolle ja nykytilanteen mukaiselle tieverkolle vuoden 2040 liikennetilanteessa. Yhteysvälin kokonaismatka-aika lyhenee henkilöautoilla noin viisi minuuttia ja raskailla ajoneuvoilla noin neljä minuuttia. Aikasäästö on siis melko pieni. Lisää vaikutuksia odotetaan saatavan toisen ja kolmannen vaiheen toimenpiteillä. Työssäkäyntialueita kuvaavat aikaetäisyysvyöhykkeet kasvavat yhteysvälin eteläpäässä hieman. Pohjoispäässä vyöhykkeet eivät muutu ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden seurauksena, vaan vaikutusta tulee vasta kolmannessa vaiheessa. Paikallisesti saavutettavuus saattaa parantua tai heiketä hieman, mutta etenkin negatiiviset vaikutukset kohdistuvat usein vain yksittäisiin asukkaisiin tai toimijoihin. Pitkämatkaisen liikenteen saama hyöty koetaankin paikallisia haittoja suuremmaksi. Yhteysvälihanke vaikuttaa kuntien aluekehitysmahdollisuuksiin parantamalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja helpottamalla asukkaiden päivittäistä liikkumista. Joskus vastaavat saavutettavuutta parantavat hankkeet saattavat edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista, mutta valtatien 3 varrella näin ei odoteta käyvän. Yhteysvälihankkeen suunnittelussa on ollut mukana kuntien edustajia. Hankeen suunnitteluprosessi koetaan pääsääntöisesti onnistuneeksi. Kuntien asukkaita ja virkamiehiä on kuultu hyvin ja osallistumismahdollisuuksia on ollut tarjolla useimpien mielestä riittävästi. Moitteita hankkeen suunnittelu ja etenkin sen toteutus saavat hitaasta aikataulusta. /Kir1

Lättrafikleder vid landsväg 313 och 14133, Asikkala : åtgärdsutredning

Maantie 313 (Anianpellontie) on Asikkalan kuntakeskuksen Vääksyn ja Heinolan Vierumäen välinen seututie. Maantie 14133 (Salonsaarentie) on yhdystie, joka johtaa maantieltä 313 Päijänteen Salonsaareen. Maantien 313 kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Anianpelto–Loukkuharju kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksessä kiireellisimpään A1-luokkaan. Maantien 14133 kevyen liikenteen väylä välille Anianpellontie–Häkäläntie kuuluu em. tarveselvityksessä luokkaan B, mutta on Asikkalan kunnan maankäytön kehittämisen ja liikenneturvallisuuden kannalta tarpeellinen. Tässä toimenpideselvityksessä esitetään kevyen liikenteen väylän sijoittamista maantien 313 eteläpuolelle nykyisen väylän jatkeelle ja maantiellä 14133 kokonaan uusi väylä tien länsipuolelle. Perusratkaisu on päällysteleveydeltään 3,0 metriä leveä kevyen liikenteen väylä, joka erotetaan ajoradasta 5,0 metriä leveällä välikaistalla. Paikoitellen perusratkaisusta poiketaan paremman pystygeometrian saavuttamiseksi tai pysäkkijärjestelyjen ja maastoon sopeuttamisen parantamiseksi. Maantielle 14133 on esitetty kaksi vaihtoehtoa: ajoradan vähäinen siirto tai ajoradan linjauksen parantaminen. Maantielle 313 esitetään kolme saarekkeellista suojatietä ja maantielle 14133 kaksi. Suojateiden takia nopeusrajoitusta lasketaan tasolle 50 km/h koko suunnittelualueella lukuun ottamatta maantien 313 osuutta Salonsaarentien itäpuolella. Maantien 313 kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannuksiksi arvioidaan noin 600 000 euroa. Maantien 14133 kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannukset ovat vaihtoehdosta riippuen noin 390 000–490 000 euroa. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen parantaa liikenneturvallisuutta ja alueen asukkaiden ja työntekijöiden liikkumisedellytyksiä. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat merkittävästi ja jalankulku ja pyöräily muuttuvat houkuttelevammiksi kulkumuodoiksi mm. työ- ja asiointimatkoilla. Hanke tukee myös valtakunnallisia aluekehitykseen ja ilmastopolitiikkaan liittyviä tavoitteita. Kevyen liikenteen väylistä laaditaan tie- ja rakennussuunnitelmat, kun hankkeiden rahoitus on tiedossa. Hankkeiden toteutumisajankohtaa voidaan arvioida sitten, kun ne sisältyvät Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan.Landsväg 313 (Anianpellontie) är en regionväg som går mellan Asikkalas kommuncentrum Vääksy och Vierumäki i Heinola. Landsväg 14133 (Salonsaarentie) är en förbindelseväg som går från landsväg 313 till Salonsaari i Päijänne. Byggandet av en lättrafikled (en väg för gång-, cykel- och mopedtrafik) vid landsväg 313 mellan Anianpelto och Loukkuharju hör till den brådskande klass A1 i Nylands ELYcentrals behovsutredning om den lätta trafiken. Lättrafikleden vid landsväg 14133 mellan Anianpellontie och Häkäläntie hör enligt ovannämnda behovsutredning till klass B, men anses vara nödvändig för utvecklingen av markanvändningen och trafiksäkerheten i Asikkala kommun. I denna åtgärdsutredning föreslås att lättrafikleden placeras på södra sidan av landsväg 313 som en förlängning av den nuvarande leden och att en helt ny led byggs vid landsväg 14133 på vägens västra sida. Grundlösningen består av en lättrafikled med en 3,0 meter bred vägbeläggning som separeras från körbanan med en 5,0 meter bred ramp. Ställvis frångås grundlösningen för att uppnå en bättre geometri eller för att förbättra hållplatsarrangemang och anpassningen till terrängen. För landsväg 14133 föreslås två alternativ: att körbanan flyttas något eller att körbanans väglinjer förbättras. För landsväg 313 föreslås tre övergångsställen med mittrefuger och för landsväg 14133 två. På grund av övergångsställena sänks hastighetsbegränsningen till 50 km/h i hela planeringsområdet med undantag av ett avsnitt på landsväg 313 på östra sidan av Salonsaarentie. Byggnadskostnaderna för lättrafikleden vid landsväg 313 uppskattas till cirka 600 000 euro. Byggnadskostnaderna för lättrafikleden vid landsväg 14133 uppgår beroende på vilket alternativ som väljs till cirka 390 000–490 000 euro. Genom att bygga lättrafikleder förbättras trafiksäkerheten och invånarnas och arbetstagarnas förutsättningar att röra sig i området. Förhållandena för den lätta trafiken förbättras betydligt, vilket innebär att det blir mera lockande att gå och cykla till bl.a. jobbet och då man uträttar ärenden. Projektet stöder även de riksomfattande målen för regionutveckling och klimatpolitik. När finansieringen av projekten är klar kommer väg- och byggnadsplaner för lättrafiklederna att utarbetas. Tidpunkten för förverkligandet av projekten kan uppskattas först då de ingår i Nylands ELY-centrals väghållnings- och trafikplan

Sipoon turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma

Sipoon turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma on laadittu konsulttityönä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Sipoon kunnan toimeksiannosta. Suunnitelman laadinnan ohjausryhmässä olivat edustettuina myös Liikenneturva ja Itä-Uudenmaan poliisilaitos. Suunnitelma on päivitys vuonna 2012 julkaistuun Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelmaan. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä kunnan liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseksi. Suunnitelmassa on katsaus kunnan liikenneturvallisuuden nykytilanteeseen ja toimenpideohjelma olennaisimpien liikenneturvallisuusongelmien ratkaisemiseksi. Suunnitelmassa selvitettiin Sipoon tie- ja katuverkon pahimmat ongelmakohteet ja määritettiin niille parannustoimet. Lisäksi kuntalaisten kokemuksia liikenneturvallisuudesta ja liikennekäyttäytymisestä selvitettiin asukaskyselyn avulla. Suunnitelmassa laaditulla toimenpideohjelmalla pyritään liikenneonnettomuuksien määrän vähentämiseen, onnettomuuksien vakavuuden lieventämiseen ja tienkäyttäjien turvallisuudentunteen lisäämiseen. Toimenpiteillä kannustetaan myös kulkemaan matkoja kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Suunnitelman jatkotoimenpiteenä perustetaan Sipooseen turvallisen ja kestävän liikkumisen työryhmä, jonka toiminta käynnistetään vuonna 2023. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, ja sen tehtävänä on seurata liikenneturvallisuuden parantumisen ja kestävän liikkumisen olojen edistymistä

Valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla, Jyväskylä : Hankearvioinnin päivitys

Valtatien 4 parantamisesta Vaajakosken kohdalla on vuonna 2011 valmistunut ympäristövaikutusten arviointi sekä hankearviointi, joissa arvioitiin neljää erilaista vaihtoehtoa. Näistä yksi, Varassaaren kautta kulkeva pintavaihtoehto, valittiin jatkosuunnitteluun. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2013. Hankearvioinnin päivityksessä arvioidaan, miten yleissuunnitelmaratkaisu toteuttaa hankkeelle asetettuja tavoitteita. Hankkeen tärkein tavoite on liikenteen sujuvuuden parantaminen Vaajakosken kohdalla. Tämä tavoite saavutetaan. Yleissuunnitelmassa esitetty ratkaisu toteuttaa hyvin lähes kaikki muutkin hankkeelle esitetyt tavoitteet, ja on lisäksi yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Suunnittelualueen liikennemäärät ovat kasvaneet ennustettua nopeammin, mikä pahentaa ruuhkatumista ja sujuvuusongelmia. Liikenteen sujuvuuden heikentyessä hanke on entistä tarpeellisempi. Saavutettavuus tarkastettu

Kt 54 Lopen eritasoliittymä, Loppi : Aluevaraussuunnitelma

Kantatie 54 on tärkeä itä–länsi-suuntainen pääväylä ja kuljetuskäytävän osa. Lopen kirkonkylän pääväylä Yhdystie (mt 13609) liittyy kantatiehen kanavoidulla tasoliittymällä, joka on porrastettu pohjoispuolen Ojajoenkaaren (katu) liittymän kanssa. Aluevaraussuunnitelmassa esitetään nykyistä turvallisemmat liittymä- ja alikulkujärjestelyt, jotka mahdollistavat myös kantatien pohjoispuolen maankäytön kehittämisen. Esitettävä liittymäratkaisu on eritasoliittymä. Eritasoliittymäratkaisussa kantatien tasausta nostetaan ja Yhdystie alittaa kantatien nykyisen liittymän kohdalla. Silmukkarampit sijoitetaan Yhdystien länsipuolelle. Kantatien eteläpuolen silmukkarampin mitoitus on tavallista tiukempi, jotta se mahtuu päätien ja huoltoaseman väliselle alueelle. Jalankulkijat ja pyöräilijät alittavat kantatien Yhdystien risteyssillan kautta. Suunnittelujaksolla on tarvetta meluesteille, joiden sijainti, korkeus ja tyyppi selvitetään jatkosuunnittelussa. Eritasoliittymä vähentää merkittävästi vilkkaan päätien estevaikutusta paikalliselle liikenteelle ja kytkee kantatien etelä- ja pohjoispuolen liikenneverkot toisiinsa. Liittyminen kantatielle helpottuu ja liikenneturvallisuus paranee merkittävästi. Hankkeen rakentamiskustannusarvio on 7,3 M€ (alv. 0 %, sis. tilaajatehtävät 15 %). Aluevaraussuunnitelma toimii jatkosuunnittelun ja kaavamuutosten lähtökohtana. Suunnitelmaa ei aseteta yleisesti nähtäville, vaan sen käsittely tapahtuu asemakaavamuutosten sekä tie- ja katusuunnitelmien yleisötilaisuuksien ja nähtävillä olon kautta. Saavutettavuus tarkastettu

Stamväg 54, Tammela – Hollola : Utvecklingsutredning

Kantatie 54 on valtakunnallisesti merkittävä itä-länsisuuntainen pääväylä, joka tarjoaa valtatielle 12 tärkeän vaihtoehtoisen reitin itäisten tuotantolaitosten ja läntisten satamien välille. Nykyinen liikennemäärä on 2600–8300 ajon./vrk. Ennustevuoden 2030 liikennemäärä Lopen kirkonkylän ja Hausjärven Oitin välisellä osuudella on 9000–16000 ajon./vrk, mikäli kantatien varren maankäyttöhankkeet toteutuvat suunnitellusti. Raskaan liikenteen osuus kantatiellä on suuri 9-15 %, ja vaarallisten aineiden kuljetuksia on paljon. Tien länsipää valtateiden 3 ja 10 välillä on osa suurten erikoiskuljetusten SEKV-reittiä. Tammelan ja Riihimäen välisellä 35 km jaksolla kantatie on tavoiteleveyttä 10,5 m kapeampi. Ohitusnäkemät ovat puutteellisia lähes koko yhteysvälillä. Myös suuri liittymätiheys heikentää liikenneturvallisuutta. Riihimäen kohdan vilkkaissa liittymissä on välityskyky- ja turvallisuusongelmia. Maankäytön ja liikenteen kasvun myötä ongelmia on odotettavissa myös useissa muissa kantatien liittymissä. Määritettyjen alustavien kehittämistoimenpiteiden lähtökohtana on nykyisen nopeustason säilyttäminen: Riihimäen 2+2-kaistaisella osuudella 60-70 km/h ja muualla 80-100 km/h, sekä saavuttaa linjaosuuksilla palvelutaso C (tyydyttävä) myös tavoitevuonna 2030. Ohitusmahdollisuuksia tulee olla 2 kilometrin välein ja ohitusnäkemiä vähintään 30 %:lla tiepituudesta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty 17 uutta ohituskaistaparia sekä Lopen nykyisten ohituskaistojen muuttamista 2+2-kaistaisiksi ja Riihimäen nelikaistaisen osuuden jatkamista itään. Lisäksi tietä levennetään Riihimäen länsipuolella yhteensä 27 kilometrin osuudella leveän keskimerkinnän edellyttämään poikkileikkaukseen 10,5/8,5 m. Leveä keskimerkintä (1,0 m) toteutetaan myös Riihimäen itäpuolelle, jossa tietä ei tarvitse leventää. Tavoitetilanteessa Riihimäen vilkkaan taajamajakson liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Muualla vilkkaimmat liittymät rakennetaan välityskyky- ja turvallisuusongelmien kasvaessa eritasoliittymiksi. Muut maanteiden nelihaaraliittymät porrastetaan. Liittymätiheyttä pienennetään katkaisemalla noin 100 yksityistieliittymää. Kevyen liikenteen järjestelyjä kehitetään maankäytön kehittymisen myötä Lopen, Riihimäen, Hausjärven ja Hollolan alueilla. Uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä on esitetty noin 14 km ja yli- ja alikulkukäytäviä 4 kpl. Tärkeimpien pikavuoropysäkkien laatutasoa parannetaan. Kaikki ensimmäisen luokan pohjavesialueet suojataan pääasiassa muiden hankkeiden yhteydessä. Meluntorjuntaa on esitetty Riihimäelle Lemmenmäen asuinalueen kohdalle. Toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat karkeasti arvioituna noin 104 miljoonaa euroa. Tavoitetilanteen toimenpiteiden ansiosta henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vähenevät laskennallisesti 2,9 kpl vuodessa eli 22 % nykytilanteesta. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden kustannusarvio on noin 950 000 euroa, ja niiden vaikutuksesta henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vähenevät keskimäärin 0,3 kpl vuodessa. Hankkeen ensimmäinen vaihe on kannattava jo pelkästään liikenneturvallisuusvaikutusten perusteella.Stamväg 54 är en huvudled av nationell betydelse i öst-västlig riktning som erbjuder en viktig alternativ rutt till riksväg 12 mellan produktionsanläggningarna i öst och hamnarna i väst. Den nuvarande trafikmängden är 2 600–8 300 fordon/dygn. Enligt prognosen för år 2030 kommer trafikmängden att vara 9 000–16 000 fordon/dygn på vägavsnittet mellan Loppis kyrkby och Oitti i Hausjärvi, om markanvändningsprojekten utmed stamvägen genomförs som planerat. Den tunga trafikens andel på stamvägen är stor, 9–15 %, och transporterna av farliga ämnen är många. Den västra ändan mellan riksväg 3 och 10 utgör en del av vägnätet för stora specialtransporter (SEKV). På ett 35 km långt vägavsnitt mellan Tammela och Riihimäki är stamvägen smalare än målbredden 10,5 m. Omkörningssikten är bristfällig på så gott som hela förbindelseleden. Även den stora anslutningstätheten försämrar trafiksäkerheten. I de livliga korsningarna vid Riihimäki finns problem med trafikkapaciteten och -säkerheten. I takt med att markanvändningen och trafiken ökar kan man räkna med problem även i flera andra korsningar till stamvägen. Utgångspunkten för de fastslagna preliminära utvecklingsåtgärderna är att bevara den nuvarande hastighetsnivån: 60–70 km/h på den 2+2-filiga vägsträckan vid Riihimäki och i övrigt 80–100 km/h, samt att uppnå servicenivå C (nöjaktig) på vägavsnitten även målåret 2030. Det bör finnas möjlighet att köra om med 2 kilometers mellanrum och god omkörningssikt på minst 30 % av väglängden. För att uppnå målen föreslås 17 nya omkörningsfilpar, att Loppis nuvarande omkörningsfiler görs 2+2-filiga samt att Riihimäkis fyrfiliga vägavsnitt byggs ut mot öst. Därutöver breddas vägen väster om Riihimäki på ett avsnitt om totalt 27 kilometer till tvärsnittsmåttet 10,5/8,5 m, vilket även den breda mittmarkeringen förutsätter. Bred mittmarkering (1,0 m) förverkligas även öster om Riihimäki där vägen inte behöver göras bredare. Den eftersträvade situationen är att korsningarna på den livliga tätortssträckan vid Riihimäki är trafikljusstyrda. Andra livliga korsningar byggs om till planskilda anslutningar i takt med att problemen med trafikkapaciteten och -säkerheten ökar. Resten av landsvägarnas fyrvägskorsningar upphöjs. Anslutningstätheten skärs ner genom att cirka 100 anslutningar till privata vägar bryts. Arrangemangen för gång- och cykeltrafiken förbättras i takt med att markanvändningen utvecklas i områdena Loppis, Riihimäki, Hausjärvi och Hollola. Cirka 14 km nya gång- och cykelvägar och 4 st. gångbroar och -tunnlar föreslås. Kvalitetsnivån på de viktigaste busshållplatserna för snabbussar förbättras. Alla grundvattenområden av klass I skyddas huvudsakligen i samband med andra projekt. Bullerbekämpning har föreslagits vid bostadsområdet Lemmenmäki i Riihimäki. De totala kostnaderna för åtgärderna är enligt en grov uppskattning cirka 100 miljoner euro. Tack vare åtgärderna beräknas antalet personskadeolyckor minska med 2,9 st. per år, dvs. med 22 % jämfört med nuläget. Kostnadsberäkningen för åtgärderna i det inledande skedet är cirka 950 000 euro. Till följd av dessa åtgärder kommer antalet personskadeolyckor att minska med i snitt 0,3 st. per år. Projektets första skede är lönsamt redan enbart med tanke på effekterna vad gäller trafiksäkerheten