Itsearviointi tilastoinnin tukena : itsearviointilomakkeen testaus Helsingin kaupunginkirjaston lukemisen edistämisen palveluilla

Kirjastot järjestävät paljon tapahtumia, mutta niiden tilastointi on edelleen uutta. Tilastoinnista selviää tapahtumien ja kävijöiden määrä ja mahdollisesti käytetyt tunnit, mutta tapahtumat ovat myös paljon muuta. Tapahtumia ja palveluita tuotteistetaan, mutta ei pystytä seuraamaan tai takaamaan, että palvelu on kaikkialla samanlaista. Opinnäytetyöprosessissa rakennettiin Itsearviointilomake, missä testataan tapahtumien järjestämisen vaativuutta ja vaikuttavuutta. Kysymyksiin vastasi Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunta. Lomakkeessa on kymmenen (10) arvioitavaa kohdetta, joihin henkilökunta vastasi oman arvionsa mukaan. Lomaketta testattiin kymmenellä (10) lukemisen edistämisen palvelulla. Tapahtumat ovat erilaisia, joten lomaketta testattiin mahdollisimman monipuolisesti, mutta tavoite tapahtumilla on sama. Työssä avataan jokaisen tapahtuman palvelukonseptin ja vastausten perusteella vaativuutta ja vaikuttavuutta. Opinnäytetyössä testattiin itsearviointilomaketta, jotta selviää, onko sille tarvetta, voiko sitä käyttää ja onko siitä apua tapahtumien arvioinnissa. Itsearviointilomakkeella pyritään määrittämään, mitä tapahtumien järjestäminen vaatii ja auttaako lomake yhtenäistämään tapahtumien järjestämistä.It’s not new that libraries arrange and organize a lot of different kind of events, but compiling inclusive statistics about them still is. Statistics emerge mostly how many visitors every even has had and maybe the hours used to organize events. There is no form that shows how events are made and what kind of preparedness does it need from the staff. Many libraries have the same events, but at the moment there are no way to ensure that all events are alike. In my thesis I tested a self-evaluating form which tries to determine requirements and impacts on events. Form was tested by staff of the Helsinki city library. Form has ten (10) object to evaluate, and answerers filled the form by their own experiences on arranging events and services. Form was tested on ten (10) service that are arranged to help advance reading. Services are very different from each other so form were tested diversely. On my thesis I explicate the concept of the services. On my thesis I test self-evaluating form and it’s beneficial, ascertain if there is need for self-evaluating form and could it be used to help arrange and organize all the services or events

Kalan elintarvikejalostuksen sivutuotevirtojen jalostaminen kalaöljyksi

Tässä työssä selvitettiin mahdollisuuksia hyödyntää kalanjalostusteollisuuden elintarvikelaatuisia sivutuotevirtoja kalaöljyn tuotannossa, öljyn markkinoita ja arvioitiin toiminnan kannattavuutta. Maailmalla tuotetaan kalaöljyä noin miljoonaa tonnia vuodessa. Valtaosa kalaöljystä on peräisin valtameristä pyydetyistä kaloista ja määrästä noin neljännes saadaan elintarvikekäyttöön menevien kalojen sivutuotevirroista. Kalaöljystä eristettyjen EPA- ja DHA-rasvahappojen kokonaismäärän arvioidaan olevan 200 tuhatta tonnia. Nykyisin kalanviljely käyttää kolme neljäsosaa ja ihmiset yhden neljäsosan tuotetusta kalaöljystä. Kalaöljymarkkinoiden suurin ja kasvava markkinasegmentti on terveystuotteet: ravintolisät ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Lisäksi kalaöljyä käytetään lääkkeiden sekä imeväisikäisten ravinnon ja lemmikkieläinten rehun valmistamiseen. Suomen kalaöljypohjaisia ravintolisämarkkinoita on vaikea arvioida, sillä kattavia myyntilukuja ei tilastoida. Markkinoilla on lukuisia kalaöljypohjaisia ravintolisätuotteita ja niiden sisältämän öljyn laadussa (EPA + DHA-pitoisuus) ja öljyn vähittäismyyntihinnassa (€/kg) on paljon vaihtelua. Suomen kalanjalostusteollisuuden jalostama kalamäärä oli vuonna 2015 73 miljoonaa kiloa, josta kasvatetun kalan osuus oli 54 miljoonaa kiloa. Kasvatetun kirjolohen ja lohen jalostustoiminnasta muodostui elintarvikekelpoisia sivutuotteita (selkäruodot, pää ja vatsalieve) noin 11 miljoonaa kiloa. Tässä työssä tutkittiin eri prosessiolosuhteiden vaikutusta sivutuotevirroista saatavan öljyn määrään ja laatuun. Kokeissa testattiin uuttolämpötilan, uuttoajan ja lisätyn entsyymin määrän ja laadun vaikutuksia öljysaantoon. Lähtömateriaalina käytettiin kalanjalostuslaitokselta saatuja lohen ja kirjolohen sivutuotteita ja uutot tehtiin laboratotio- ja pilottimittakaavassa. Vatsaliepeiden öljypitoisuus oli tutkituista sivutuotteista korkein (45–50 %) eikä sivutuotteiden välillä ollut eroja EPA ja DHA pitoisuuksissa. Tämän vuoksi jatkotyöt tehtiin vatsaliepeillä. Prosessiolosuhteet eivät vaikuttaneet kalaöljyn rasvahappokoostumukseen, joten periaatteessa kaikki testatut entsyymit soveltuvat kalaöljyn tuottamiseen, koska niillä saadaan vähintään 75 % öljysaanto 60 minuutissa alhaisella entsyymikonsentraatiolla (0,05 %) käyttäen matalia lämpötiloja (50–55 °C). Näissä prosessiolosuhteissa tuotettu kalaöljy on myös korkealaatuista (alhaiset PL- ja AL-arvot) entsyymin inaktivoinnista huolimatta. Koska inaktivointi alentaa eristetyn öljyn laatua hieman, niin kalaöljyn laadun optimoinniksi öljy kannattaisi eristää hydrolysaatista ennen entsyymin inaktivointia. Lohen ja kirjolohen vatsaliepeet sisältävät runsaasti (45–50 %) rasvaa soveltuen siten erittäin hyvin kalaöljyn raaka-aineeksi. Tehdyissä pilotointikokeissa öljyn saanto oli 75–80 %. Saantoa on mahdollista parantaa menetelmien optimoinnilla. Tuore kalaöljy oli laadultaan erinomaista täyttäen ihmiskäyttöön tarkoitetun korkealaatuisen kalaöljyn kriteerit. Myös öljynerotusprosessin sivutuotteena syntyvät vesifaasi ja sakka ovat potentiaalisia lisäarvotuotteita. Vaikka pelkkään kuumennuskäsittelyyn perustuvalla öljyn eristysmenetelmällä on mahdollista tuottaa korkealaatuista kalaöljyä ihmiskäyttöön, niin entsymaattiseen hydrolyysiin perustuva menetelmällä on enemmän kaupallista potentiaalia, koska sen avulla on mahdollista tuottaa bioaktiivisia peptidejä. Mahdollisissa jatkohankkeissa tulisi pyrkiä optimoimaan eristysmenetelmiä paremman öljysaannon lisäksi myös vesifaasin/sakan sisältämien bioaktiivisten ominaisuuksien suhteen. Öljysaantoa on mahdollista kasvattaa myös ottamalla talteen myös vesifaasin sisältämä öljy esimerkiksi keraamisten kalvosuodattimien avulla. Suomessa syntyy vuosittain noin 13,7 mijoonaa kiloa kirjolohi- ja lohijalostusteollisuuden sivuvirtaa, josta 2,1 miljoonaa kiloa on vatsaliepeitä. Jo 1 miljoonasta kilosta vatsaliepeitä voidaan eristää 360–400 tonnia kalaöljyä, joka puolestaan sisältää 25–28 tonnia EPA- ja DHA-rasvahappoja.201

Post-intervention Status in Patients With Refractory Myasthenia Gravis Treated With Eculizumab During REGAIN and Its Open-Label Extension

OBJECTIVE: To evaluate whether eculizumab helps patients with anti-acetylcholine receptor-positive (AChR+) refractory generalized myasthenia gravis (gMG) achieve the Myasthenia Gravis Foundation of America (MGFA) post-intervention status of minimal manifestations (MM), we assessed patients' status throughout REGAIN (Safety and Efficacy of Eculizumab in AChR+ Refractory Generalized Myasthenia Gravis) and its open-label extension. METHODS: Patients who completed the REGAIN randomized controlled trial and continued into the open-label extension were included in this tertiary endpoint analysis. Patients were assessed for the MGFA post-intervention status of improved, unchanged, worse, MM, and pharmacologic remission at defined time points during REGAIN and through week 130 of the open-label study. RESULTS: A total of 117 patients completed REGAIN and continued into the open-label study (eculizumab/eculizumab: 56; placebo/eculizumab: 61). At week 26 of REGAIN, more eculizumab-treated patients than placebo-treated patients achieved a status of improved (60.7% vs 41.7%) or MM (25.0% vs 13.3%; common OR: 2.3; 95% CI: 1.1-4.5). After 130 weeks of eculizumab treatment, 88.0% of patients achieved improved status and 57.3% of patients achieved MM status. The safety profile of eculizumab was consistent with its known profile and no new safety signals were detected. CONCLUSION: Eculizumab led to rapid and sustained achievement of MM in patients with AChR+ refractory gMG. These findings support the use of eculizumab in this previously difficult-to-treat patient population. CLINICALTRIALSGOV IDENTIFIER: REGAIN, NCT01997229; REGAIN open-label extension, NCT02301624. CLASSIFICATION OF EVIDENCE: This study provides Class II evidence that, after 26 weeks of eculizumab treatment, 25.0% of adults with AChR+ refractory gMG achieved MM, compared with 13.3% who received placebo

Minimal Symptom Expression' in Patients With Acetylcholine Receptor Antibody-Positive Refractory Generalized Myasthenia Gravis Treated With Eculizumab

The efficacy and tolerability of eculizumab were assessed in REGAIN, a 26-week, phase 3, randomized, double-blind, placebo-controlled study in anti-acetylcholine receptor antibody-positive (AChR+) refractory generalized myasthenia gravis (gMG), and its open-label extension

Effects of an eight-week supervised, structured lifestyle modification programme on anthropometric, metabolic and cardiovascular risk factors in severely obese adults

Background: Lifestyle modification is fundamental to obesity treatment, but few studies have described the effects of structured lifestyle programmes specifically in bariatric patients. We sought to describe changes in anthropometric and metabolic characteristics in a cohort of bariatric patients after participation in a nurse-led, structured lifestyle programme. Methods: We conducted a retrospective, observational cohort study of adults with a body mass index (BMI) ≥40 kgm−2 (or ≥35 kgm−2 with significant co-morbidity) who were attending a regional bariatric service and who completed a single centre, 8-week, nurse-led multidisciplinary lifestyle modification programme. Weight, height, waist circumference, blood pressure, HbA1c, fasting glucose and lipid profiles as well as functional capacity (Incremental Shuttle Walk Test) and questionnaire-based anxiety and depression scores before and after the programme were compared in per-protocol analyses. Results: Of 183 bariatric patients enrolled, 150 (81.9 %) completed the programme. Mean age of completers was 47.9 ± 11.2 years. 34.7 % were male. There were statistically significant reductions in weight (129.6 ± 25.9 v 126.9 ± 26.1 kg, p < 0.001), BMI (46.3 ± 8.3 v 44.9 ± 9.0 kgm−2, p < 0.001), waist circumference (133.0 ± 17.1 v 129.3 ± 17.5 cm in women and 143.8 ± 19.0 v 135.1 ± 17.9 cm in men, both p < 0.001) as well as anxiety and depression scores, total- and LDL-cholesterol and triglyceride levels, with an increase in functional capacity (5.9 ± 1.7 v 6.8 ± 2.1 metabolic equivalents of thermogenesis (METS), p < 0.001) in completers at the end of the programme compared to the start. Blood pressure improved, with reductions in systolic and diastolic blood pressure from 135 ± 16.2 to 131.6 ± 17.1 (p = 0.009) and 84.7 ± 10.2 to 81.4 ± 10.9 mmHg (p < 0.001), respectively. The proportion of patients achieving target blood pressure increased from 50.3 to 59.3 % (p = 0.04). The proportion of patients with diabetes achieving HbA1c <53 mmol/mol increased from 28.6 to 42.9 %, p = 0.02. (Continued on next page)Conclusions: Bariatric patients completing an 8 week, nurse-led structured lifestyle programme had improved adiposity, fitness, lipid profiles, psychosocial health, blood pressure and glycaemia. Further assessment of this programme in a pragmatic randomised controlled trial seems warranted. Keywords: Bariatric, Structured lifestyle modification, Cardiovascular risk, CLANN (Changing Lifestyle with Activity and Nutrition) Programme, Nurse-led, Diabete

Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi Covid-19 pandemian aikana kotihoidossa : puijonlaakson kotihoito

Uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia alkoi joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanissa. Tauti on viralliselta nimeltään COVID-19 ja sen taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi. Pandemiaksi koronavirusepidemia julistettiin maailman terveysjärjestön WHO:n toimesta 11.3.2020. Koronavirus leviää pisaratartuntana eli koronapotilaiden hoito vaatii hoitajilta suojapukeutumista ja Sairaanhoitajaliiton teettämän kyselyn mukaan, suojaimia oli liian vähän keväällä 2020. Tämä on aiheuttanut hoitohenkilökunnalle ylimääräistä huolta ja stressiä omasta ja ympäristön turvallisuudesta. Suurin osa hoitajista on kokenut myös työuupumuksen lisääntyneen pandemian aikana. Opinnäytetyössä tutkittiin hoitohenkilökunnan kokemuksia, miten korona vaikutti hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin. Toimeksiantaja on Kuopion kaupunki, Puijonlaakson kotihoito, jossa on kolme hoitotiimiä. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin ryhmähaastatteluna sekä learning cafe menetelmänä. Tutkimus toteutettiin kevään ja kesän 2021 aikana. Saadut tulokset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella näyttää siltä, että koronapandemialla on ollut työhyvinvointiin heikentävä vaikutus ja työntekijät ovat kokeneet etenkin lisääntynyttä stressiä ja uupumusta. Ohjeistukset on koettu ristiriitaisina ja liian tiuhaan muuttuvina, mikä on aiheuttanut epäluottamusta ylempiin tahoihin. Suojavarusteet on koettu terveydelle haitallisiksi aiheuttaen hoitajille oireita, esimerkiksi päänsärkyä ja ihottumaa, mitä ei ennen suojavarusteiden käyttöä ole ollut. Suurin osa hoitajista on kokenut myös, etteivät ole saaneet tarpeeksi kiitosta tehdystä työstä pandemian aikana. Työhyvinvointia vahvistavina asioina hoitajat ovat kokeneet kollegoilta saadun tuen ja oma kehittyminen työssään. Jatkossa työtämme voisi käyttää tutkittaessa muiden hoitoalan yksiköiden työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin tarkastelu on tarpeellista, koska hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnilla on yhteiskunnallista merkitystä. Learning cafe on matalan kynnyksen keino purkaa ajatuksia ja tunteita, mutta myös kerätä tietoa tutkittavasta aiheesta. Tämä menetelmä sopii erityisesti isommille ryhmille

Data from: Heterospecific female mimicry in Ficedula flycatchers

Mimicry is a widespread phenomenon. Vertebrate visual mimicry often operates in an intraspecific sexual context, with some males resembling conspecific females. Pied flycatcher (Ficedula hypoleuca) dorsal plumage varies from the ancestral black to female-like brown. Experimental studies have shown that conspecific and heterospecific (collared flycatcher, F. albicollis) individuals of both sexes respond, at least initially, to brown individuals as if they were female. We quantified the perceptual and biochemical differences between brown feathers and found that brown pied flycatcher males are indistinguishable from heterospecific, but not from conspecific, females in both aspects. To our knowledge, this is the first evidence of a visual mimetic signalling system in a sexual context where the model is heterospecific to the mimic. By only mimicking heterospecific females, brown pied flycatcher males can establish territories next to the more dominant collared flycatcher in sympatry, suffer less aggression by darker conspecifics in allopatry and preserve within-species sexual recognition throughout the breeding range. A closer look at the evolutionary history and ecology of these two species illustrates how such a mimetic system can evolve. Although likely rare, this phenomenon might not be unique to Ficedula flycatchers