Contemplating Help-Seeking in Perinatal Psychological Distress-A Meta-Ethnography

Perinatal psychological distress (PPD) may cause delays in help-seeking in the perinatal period, which is crucial for families with small children. Help-seeking theories focus on rational processes of behavior wherein 'help-seeking' is viewed as a decision-making process, in which action is preceded by recognizing a problem. We identified the phase prior to actual help-seeking actions as a life situation and a phenomenon through which to gain a deeper understanding from women's own perspectives. The aim of this study was to integrate and synthesize knowledge of women's experiences of contemplating seeking help for PPD. We chose interpretative meta-ethnography by Noblit and Hare (1988) and implemented eMERGe guidelines in reporting. The search was performed systematically, and the 14 included studies were evaluated with Critical Appraisal Skills Programme checklist (CASP). We identified seven themes and a metaphor in a lines-of-argument synthesis, showing that contemplating help-seeking is a multidimensional phenomenon. We did not observe a straightforward and linear process (as previous research suggests) but instead a complex process of contemplating help-seeking. A clinical implication is that service providers should work with outreach and develop their tools to connect with mothers with PPD. Another suggestion is to improve training in mental health literacy prior to or during pregnancy.Peer reviewe

Social networks of older adults living with HIV in Finland

The aim of this study was to explore the social networks of older adults living with HIV. Interviews were conducted with nine individuals aged 50 or older living with HIV in Helsinki, Finland. Analysis of transcripts was analysed by inductive qualitative content analysis. Results indicated that these participants' networks tended to be large, including those both aware and unaware of the participants' health status. Analysis identified three main themes: large multifaceted social networks, importance of a support group, and downsizing of social networks. Support received appeared to be of great importance in coping with their health condition, especially since the time of diagnosis. Friends and family were the primary source of informal support. The majority of participants relied mostly on friends, some of whom were HIV-positive. Formal support came primarily from the HIV organisation's support group. In this study group, non-disclosure did not impact participants' well-being. In years to come, social networks of older adults living with HIV may shrink due to personal reasons other than HIV-disclosure. What is of primary importance is that healthcare professionals become knowledgeable about psychosocial issues of older adults living with HIV, identifying latent problems and developing adequate interventions in the early stages of the disease; this would help prevent social isolation and foster successful ageing with HIV

Nuoruusiän vanhempisuhteiden, päihteidenkäytön ja koulukokemusten yhteys varhaisaikuisuuden mielenterveyteen

Seurantatutkimuksessa selvitettiin 14-vuotiaiden nuorten vanhempisuhteiden, päihteidenkäytön ja koulukokemuksien yhteyttä mielenterveyteen 24-vuotiaana. Ensimmäinen aineisto kerättiin vuonna 1996 strukturoidulla kyselylomakkeella Itä-Suomen läänissä yläkouluikäisiltä nuorilta (n=233). Mielenterveyttä kuvaava seuranta-aineisto kerättiin samoilta henkilöitä kyselylomakkeella (SCL-90–oiremittari) vuonna 2006 (n=150). Vastausprosentti oli 64,4. Mielenterveysoireet olivat yleisiä varhaisaikuisuudessa, naisilla kaikkia oireita oli miehiä enemmän. Poikien riitainen suhde äitiin ja isään sekä tupakointi 14-vuotiaana olivat yhteydessä mielenterveysoireisiin 24-vuotiaana. Tyttöjen äitisuhteessa luottamuksellisuus, välinpitämättömyys, riitaisuus, lämpö sekä kunnioitus, ja isäsuhteessa riitaisuus korreloivat mielenterveysoireisiin varhaisaikuisuudessa. Tutkimus vahvistaa vanhempisuhteiden tärkeyden nuorten elämässä ja näillä ihmissuhteilla on myös yhteys nuoren myöhempään mielenterveyteen

Käsiteanalyyttisen tutkimuksen soveltaminen terveyshallintotieteessä - esimerkkinä Rodgersin käsiteanalyysimenetelmä

The aim of this article was to describethe application and use of concept analyticalresearch in development of health managementsciences as an independent scientific discipline.Concept analysis is essential in terms oftheory construction, developing instrumentsin empirical research; and developing botheducation and practice. Rodger's evolutionaryconcept analysis method, its' methodologicalbasis as well as critical questions are describedand discussed in relation to health managementsciences in this article. ln addition, the roleand importance of concept analytic researchis discussed from the perspective of healthmanagement sciences and its' developmentas a scientific discipline. As a conclusion,concept analytic research has not gainedprominence in the field of health managementsciences, although it is essential for thedevelopment of the discipline. Furthermore,Rodgers' evolutionary concept analysis methodis one possible method that is usable in thisfield, too

Transsukupuolisten henkilöiden elämäntyytyväisyys ennen sukupuolen korjausprosessia, sen aikana ja sen jälkeen

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 1) transsukupuolisen henkilön elämäntyytyväisyyttä ja määritellä se aineistolähtöisesti, 2) elämäntyytyväisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä ennen sukupuolenkorjausprosessia, sen aikana ja sen jälkeen sekä 3) hoitohenkilökunnan mahdollisuuksia parantaa transsukupuolisen ihmisen elämäntyytyväisyyttä sukupuolen korjausprosessin aikana. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin 2010 seitsemältä sukupuolen korjausprosessin läpikäyneeltä ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Elämäntyytyväisyyden käsitteessä tunnistettiin viisi ulottuvuutta: sopusointu oman olemassaolon kanssa, terveystasapaino, elämän rakenteiden kunnossa oleminen, perhe-elämän toimivuus ja sosiaalinen toimintakyky. Sukupuoliristiriita oli heikentänyt elämäntyytyväisyyttä ennen korjausprosessiin lähtöä. Korjausprosessin aikaa kuvattiin elämäntyytyväisyyden kannalta vaihtelevaksi. Korjausprosessin jälkeen elämäntyytyväisyyden koettiin parantuneen. Elämäntyytyväisyyttä heikensivät ja paransivat prosessin eri vaiheissa omassa ja sosiaalisessa elämäntodellisuudessa olevat tekijät sekä itse sukupuolenkorjausprosessiin sisältyvät tekijät. Hoitohenkilökunta parantaa transsukupuolisten henkilöiden elämäntyytyväisyyttä mahdollistamalla tarpeenmukaisen hoitosuunnitelman ja sen toteuttamisen, organisoimalla hoitoprosessia sekä hankkimalla lisää tietoa transsukupuolisuudesta

Miesten välisen seksin turvallisuus miesten kuvaamana ja arvioimana

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata miesten välisen seksin turvallisuutta miesten itsensä kuvaamana ja arvioimana. Tutkimus on osa EMIS-tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen aineiston muodostui Suomessa Internet-kyselyyn vastanneiden miesten (n=2072) vastuksista. Miesten turvaseksikäyttäytymisessä oli puutteita. Suurin osa vastanneista (68 %) oli ollut suojaamattomassa anaaliyhdynnässä miehen kanssa jossain elämänsä vaiheessa, mutta kolmannes (32 %) ei ollut koskaan ollut. Noin puolet vastanneista (51 %) ei ollut käyttänyt kondomia viimeisimmässä anaaliyhdynnässään. Vastanneista kaksi kolmasosaa (62 %) oli ollut suojaamattomassa anaaliyhdynnässä yhden vakituisen mieskumppanin kanssa viimeisen vuoden aikana ja vajaa viidennes (17 %) kahden tai useamman vakituisen mieskumppanin kanssa. Suurin osa vastanneista on käyttänyt kondomia oikein ja turvallisesti anaaliyhdynnässä, mutta myös riskialtista kondomin käyttöä oli suhteellisen paljon. Yleisimmät riskialttiit kondomin käyttöön liittyvät tekijät olivat liukuvoiteen käyttämättömyys (44 %), syljen käyttö liukuvoiteena (36 %), riittämätön liukuvoiteen käyttö kondomin päällä (29 %) ja öljypohjaisen liukuvoiteen käyttö lateksikondomin kanssa (23 %). Suurin osa (85 %) arvioi, että heidän seksinsä on aina niin turvallista kuin he haluavat sen olevan. Suurimmalle osalle (86 %) oli myös helppo kieltäytyä seksistä, jota he eivät halunneet. Seksuaaliterveyden edistämisessä on huomioitava erityisesti alle 25-vuotiaat ja yli 40-vuotiaat, pienellä paikkakunnalla asuvat, opistotason tutkintoa alemman tutkinnon suorittaneet ja kokopäivätyön ulkopuolella olevat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa

Alakouluikäisen kuvaus omasta internetin käytöstään ja internetin käytön yhteys lapsen sosiaaliseen kompetenssiin

Tutkimuksessa kuvataan alakouluikäisen lapsen internetin käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen kompetenssiin oppilaan itsensä arvioimana. Tutkimusaineisto kerättiin 4. – 6. luokkalaisilta oppilailta oppituntien aikana (n=312, vastausprosentti 92 %). Lasten internetin käyttö lisääntyi selkeästi luokka-asteen kasvaessa. Lapset viettivät internetissä aikaa tutustuakseen uusiin ihmisiin. He kokivat internetissä olemisen olevan helppo ja totuttu tapa viettää aikaa. Suositusten mukainen internetissä oloaika (1–2 tuntia päivässä, arkisin/ viikonloppuisin) toi esille prososiaalisia taitoja, kuten yhteistyötaitoja. Lisäksi viikonloppuisin internetissä (1–2 tuntia päivässä) oloaika oli yhteydessä lapsen empatiakykyyn. Liiallinen, yli 2 tuntia päivässä kestävä internetin käyttö oli yhteydessä lapsen epätoivottuun käyttäytymiseen. Erityisesti lapsen antisosiaalinen käyttäytyminen eli impulsiivisuus ja häiritsevyys lisääntyivät liiallisen Internetin käytön myötä