Religious and spiritual motifs in the art of the patients of Nikkilä Hospital

This article focuses on religiousness and spirituality in the art works of psychiatric patients of Nikkilä Hospital, Finland. The pictures analysed here belong to a collection held at the Helsinki City Museum and they were made during the twentieth century. The theoretical frame of the study is a cultural study of mental health. The collection is approached as presenting a specific kind of imagery which has connections not only to the personal history and diagnoses of the patients; their cultural context and hospital environment is also taken into account. The religiousness and spirituality of the Nikkilä collection are also compared with outsider art and examples of art history internationally

A metabolism of Adam and Eve: Damien Hirst meets Edvard Munch

Evolution is a theme which crosses the boundaries of art, science and religion. In this paper the problematics of evolution are approached by analysing the works of Edvard Munch (1863–1944) and Damien Hirst (b. 1965). Key attention is paid to Munch’s workMetabolism (1898–9) and Hirst’s work Adam and Eve Exposed (2004), both of which relate to the thematics of the Fall and combine the perspectives of religion and science. The relationship between evolution and art is further discussed through a distinction between pictures and images and the concept of remediation. 

Etelä-Savo maaseudun uuden kysynnän äärellä

Tutkimuksessa analysoidaan Etelä-Savon maaseutuun kohdistuvan kysynnän ja maaseudun tarjonnan kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat neoendogeenisen kehittämisen tulkintakehys ja portinvartijateoria. Tutkimuksen aineiston muodostavat tutkimushaastattelut (14 kpl) ja tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia. Haastateltavat edustavat henkilöitä, jotka toimivat sellaisessa asemassa, jossa sekä havainnoidaan markkinoilla tapahtuvia kysynnän muutoksia että vaikutetaan tarjonnan muodostumiseen. Portinvartijateoria toi aineiston analyysin työvälineeksi analyysitasoja, joiden avulla oli luokiteltavissa erityyppisiä kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä. Maaseudun kehittämisen neoendogeeninen tulkinta puolestaan auttoi hahmottamaan alueellisen maaseudun kehittämisprosessin tilaa ajassa, jossa on sekoittuneena sekä voimakkaita makrotason kehityskulkuja että paikalliselle tasolle ominaisia aineettomia ja aineellisia pääomia. Näitä paikallistason pääomia tulisi pystyä tuomaan esiin alueellisissa ja paikallisissa kehittämisohjelmissa sekä hyödyntämään ohjelmien toimeenpanossa. Tutkimuksen tuloksina voi todeta, että keskeisiä Etelä-Savon maaseutuun kohdistuvan kysynnän ja maaseudun tarjonnan kohtaamista edistäviä tekijöitä ovat tuotteita ja palveluja kokoavat sähköiset kauppapaikat ja -kanavat sekä toimijat, jotka auttavat yrityksiä asiakkaiden kontaktoinnissa ja uusien asiakassuhteiden hankkimisessa. Kansainvälistymisessä keskeisenä pidetään sellaisten yhteistyökumppaneiden löytymistä, jotka pystyvät kehittämään toimintaa, palvelua ja tuotteita yhteistyössä. Alueella olevia resursseja ei hyödynnetä riittävästi. Etenkin Saimaan saaristo- ja järvialue on vain pieneltä osin osattu tuotteistaa lähinnä matkailutoimijoiden toimesta. Etelä-Savolta puuttuu myös oma tarinansa. Alue ei ole pystynyt erottumaan muista luonnonympäristöltään samankaltaisista alueista, vaikka maakunnasta löytyy esimerkiksi hyvin erityyppisiä alueita (ydinmaaseutua, kaupunkikeskuksia ja vesistökyliä) ja poikkeuksellisen paljon mikro- ja pienyrityksiä. Maaseudun lisäarvoa liiketoiminnassa on erittäin vaikea hahmottaa. Maaseutu on läsnä maiseman, mielikuvien sekä maa- ja metsätalouden kautta. Merkitystä tällä on siinä vaiheessa, kun kehittämisresursseja allokoidaan toimijoille. On huolehdittava, ettei kehittämistoimien ulkopuolelle suljeta sellaisia tulevaisuusorientoituneita yrityksiä, jotka kyllä sijaitsevat kohdealueella, mutta yritykset itse eivät koe olevansa maaseutuyrityksiä

Mielisairaalan varjoista. Nostalgia ja melankolia mielisairaala-alueella asuneiden lapsuusmuistoissa

1940–1960-luvuilla suomalaisten mielisairaaloiden henkilökunta perheineen asui tyypillisesti sairaala-alueilla tarkoitusta varten rakennetuissa asunnoissa. Käytäntö toi mielisairaala-alueille myös henkilökunnan lapset. Analysoin artikkelissa mielisairaalan henkilökunnan lasten lapsuudenympäristöihinsä liittämiä tunnekokemuksia. Nyt jo aikuisten lasten muistelmat sävyttyvät paitsi nostalgisesta kaipuusta lapsuuden leikkipaikkoihin ja mielisairaalaelämän yhteisöllisyyteen, myös melankoliasta, joka liittyi yhteisön eristyneisyyteen ja siellä läsnä olevaan väkivallan ja kuoleman uhkaan. Keskeisiä käsitteitä analyysissa ovat nostalgian ja melankolian lisäksi topofilia ja topofobia eli paikkaan liittyvä kiintymys ja pelko. Pohdin artikkelissa myös mielisairaalamuistelmien tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tutkimus pohjautuu vuosina 2014–2015 koottuun Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta -aineistoon sekä aiemmin julkaistuihin mielisairaala-alueella eläneiden lasten muistelmiin

Takaisin työhön vai työkyvyttömyyseläkkeelle? Työkykyä palauttavat prosessit

Keskustelualoitteessa jäsennetään työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen tai työhön palaamiseen johtavia prosesseja tarkastelemalla niiden etenemistä sosiaalivakuutuksen, työpaikan, terveydenhuollon, kuntoutusjärjestelmän sekä työ- ja elinkeinohallinnon näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään eri toimijoihin, toimenpiteisiin ja järjestelmien väliseen yhteistyöhön. Aiempien tutkimusten ja selvitysten pohjalta esitetään havaintoja prosessien toimivuudesta

Rajankäyntiä harkintavallan rajoista sosiaaliturvan areenoilla : (Laura Kalliomaa-Puha & Toomas Kotkas & Marketta Rajavaara (toim.): Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen)

Non peer reviewe

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa: ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus

Raportissa tarkastellaan työeläkelaitosten, Kelan, TE-palveluiden, työnantajien, kuntoutuksen palveluntuottajien ja terveydenhuollon yhteistyötä työkykyongelmia kokevien ihmisten työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa. Tutkimus perustuu työkyky- ja kuntoutusasioiden parissa työskentelevien ammattilaisten haastatteluihin

Cooperation of return-to-work professionals : the challenges of multi-actor work disability management

Purpose: This article explores which concrete factors hinder or facilitate the cooperation of return-to-work (RTW) professionals in a complex system of multiple stakeholders. Method: The empirical material consists of in-depth interviews with 24 RTW professionals from various organizations involved in work disability management in Finland. The interviews were analyzed using thematic content analysis. Results: The study revealed several kinds of challenges in the cooperation of the professionals. These were related to two partly interrelated themes: communication and distribution of responsibility. The most difficult problems were connected to the cooperation between public employment offices and other stakeholders. However, the study distinguished notable regional differences depending primarily on the scale of the local network. The main areas of improvement proposed by the interviewees were related to better networking of case managers and expansion of expertise. Conclusions: The article argues for the importance of systematic networking and stresses the role of public employment services in the multi-actor management of work disabilities. The article contributes to existing work disability case management models by suggesting the employment administration system as an important component in addition to health care, workplace and insurance systems. The study also highlights the need for expansion of expertise in the field. Implications for Rehabilitation Cooperation between RTW professionals in public employment offices and other organizations involved in work disability management was considered inadequate. In order to improve the cooperation of RTW professionals, the stakeholders need to create more systematic ways of communication and networking with professionals in other organizations. There is a need to expand the expertise in work disability management and rehabilitation, partly by increasing the role of other professionals than physicians.This is an Accepted Manuscript of an article published by Taylor & Francis in Disability and Rehabilitation on 3 July 2016

Long-term Outcomes of Tension-free Vaginal Tape Procedure for Treatment of Female Stress Urinary Incontinence with Intrinsic Sphincter Deficiency

Purpose To assess the long-term outcomes of tension-free vaginal tape (TVT) for stress urinary incontinence (SUI) with intrinsic sphincter deficiency (ISD) and to identify influencing factors for failure in these cases. Methods A total of 136 women who underwent TVT procedures with minimum follow-up duration of 3 years were included in the study. Patients were divided into two groups (non-ISD and ISD groups) based on preoperative urodynamic studies. Patient outcomes were assessed from retrospective chart review and telephone research. Cure was defined as the subjective resolution of SUI in any circumstances. Improvement was defined as the subjective improvement of SUI without complete resolution. Failure was defined as the subjective lack of improvement of SUI. Patients in ISD group were subdivided into two subgroups (cure and non-cure groups) and were compared to identify influencing factors for TVT procedure failure. Results Eighty-nine patients were in non-ISD group, and 47 in ISD group. The mean follow-up durations were 50.3±9.2 and 49.7±9.7 months, respectively. Subjective cure rate was 75.3% for non-ISD group, and 76.7% for ISD group (P>0.05). Improvement rate was 6.7% for non-ISD group, and 2.1% for ISD group (P>0.05). Satisfaction scores was 3.8±1.2 points in the non-ISD group, and 3.5±1.2 points in ISD group (P>0.05). In ISD subgroups, VLPP was 41.9±12.0 cmH2O for non-cure group, and 50.5±8.6 cmH2O for cure group, and was the only factor that showed significant statistical difference between the two subgroups (P=0.011). Conclusions With our long-term results, TVT is an effective treatment even in women with ISD. However, ISD patients with low VLPP should be counseled carefully about TVT outcome