BUSINESS ECOSYSTEMS : Utilizing strategic foresight for gaining insights on how business ecosystems are managed in the future and what challenges they face

Today, due to increasing interdependence of the world, interest toward understanding business environments and their networks has grown in popularity. A business ecosystem encompasses a company and its business environment on a larger scale than a traditional business environment. However, despite the large amount of research on business ecosystems, information on how they are managed in practise has been quite abstract (Aarikka-Stenroos & Ritala 2017). The aim of this thesis is to utilize strategic foresight to gain insights on how business ecosystems are managed in the future and what challenges they face. The focus areas of research include strategic aspects and capabilities, challenges, utilization of strategic foresight and scanning trends. In this research, business ecosystems are examined mainly from the perspective of a company in a leading position in the business ecosystem to better understand the cornerstones of management that will be strengthened in the future. The theoretical structure of this thesis follows an adaptive theory by Layder (1998) where the theoretical and empirical part are combined. The findings from the empirical section have largely influenced the content of the theoretical section. This research is qualitative in nature and the research methods include literature review and theme-based interviews. This research produced several key findings. Strategic issues such as communicating a shared vision and sharing of information in a strategically profitable way was considered increasingly important in the future. Capabilities such as trust, value creation and possessing dynamic capabilities were emphasized the most. Strategic foresight was considered as an important success factor in the future business ecosystem management because it enables to respond to future challenges and to anticipate changes better. Despite this, it is not yet implemented enough in today’s business ecosystems. Challenges that were discovered were mainly related to the strategic aspects and capabilities. Trends that were emphasized the most included increasing ecosystem-based activity, globalization and counterforces, young generations taking management positions and data as a driver. The main conclusions drawn from this research include that managing business ecosystems in the future requires changing internal structures for creating better practises that help to prepare for future challenges. This requires implementing strategic foresight at the business ecosystem level and understanding its vital and strengthening role in the future.Nykypäivänä, kiinnostus liiketoimintaympäristöjen ja niissä esiintyvien verkostojen ymmärtämiseen kokonaisuudessaan on lisääntynyt maailmassa sen kasvavan keskinäisen riippuvuuden vuoksi. Liiketoimintaekosysteemi käsittää yrityksen ja sen liiketoimintaympäristön laajemmassa mittakaavassa kuin perinteinen liiketoimintaympäristö. Liiketoimintaekosysteemeistä ja niiden johtamisesta tehdystä laajasta tutkimuksesta huolimatta, tieto niiden johtamisesta käytännössä, on ollut melko abstraktia. (Aarikka-Stenroos & Ritala 2017). Tämän Pro gradu tutkielman tarkoituksena on strategista ennakointia hyödyntämällä saada näkemystä siitä, miten liiketoimintaekosysteemejä johdetaan tulevaisuudessa ja minkälaisia haasteita niissä kohdataan. Tutkielmassa keskitytään strategisiin näkökohtiin ja kyvykkyyksiin, haasteisiin, strategisen ennakoinnin hyödyntämiseen ja trendeihin. Tässä tutkielmassa liiketoimintaekosysteemejä tarkastellaan lähinnä liiketoimintaekosysteemissä johtavassa asemassa olevan yrityksen kannalta, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää niitä johtamisen kulmakiviä, jotka voimistuvat tulevaisuudessa. Teoreettinen viitekehys perustuu Layderin (1998) adaptiiviseen teoriaan, missä teoreettinen ja empiirinen osuus ovat yhdistetty. Empiirisen osion tulokset ovat suurelta osin vaikuttaneet teoreettisen osuuden sisältöön. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa menetelminä hyödynnetään kirjallisuuskatsausta ja teemahaastatteluja. Tutkielma tuotti monenlaisia tuloksia. Strategisista asioista jaetun vision kommunikointi ja tiedon jakaminen strategisesti kannattavalla tavalla pidettiin yhä tärkeämpinä tulevaisuudessa. Kyvykkyydet kuten luottamus, arvon luonti ja dynaamisten kyvykkyyksien omaaminen korostuivat eniten. Strategista ennakointia pidettiin tärkeänä menestystekijänä tulevaisuuden liiketoimintaekosysteemien johtamisessa, koska se auttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin ja ennakoimaan muutoksia. Tästä huolimatta sitä ei ole vielä toteutettu tarpeeksi nykypäivän liiketoiminta ekosysteemeissä. Haasteet liittyivät pääosin strategisiin puoliin ja kyvykkyyksiin. Trendeistä korostuivat ekosysteemiin pohjautuva toiminta, globalisaatio ja vastavoimat, nuoret sukupolvet johtorooleissa ja tieto ajurina. Loppupäätelmänä tutkielman perusteella liiketoimintaekosysteemien johtamien tulevaisuudessa vaatii sisäisten rakenteiden muutosta, jotta voidaan luoda parempia keinoja, jotka auttavat vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tämä vaatii myös strategisen ennakoinnin toteuttamista liiketoimintaekosysteemi tasolla ja sen tärkeän ja vahvistuvan roolin ymmärtämistä tulevaisuuden kannalta

"Etsä oo joku vanha toimittajanreuhka Soundista?" Intermediaalista parodiaa Kummeli-sketsisarjassa 1991-1994.

Tämä tutkielma käsittelee Kummeli-sketsisarjassa vuosina 1991-1994 ilmeneviä intermediaalisia viittauksia ajankohtaisiin musiikki- ja elokuvailmiöihin. Kummeli nousi näinä vuosina Yle TV2 –kanavalla esitettyjen neljän ensimmäisen tuotantokautensa aikana ennennäkemättömän suosittuun asemaan, johon yksikään suomalainen televisio-ohjelma ei ollut aiemmin noussut. Suosiota on selitetty muun muassa Kummelin käsittelemien aihealueiden arkisuudella ja ohjelman amatöörimäisyydellä verrattuna muihin aikakautensa huumoriohjelmiin. Tässä tutkimuksessa problematisoin Kummelin oletettua amatöörimäisyyttä ja kysyn, millaisen kuvan Kummeli itse antaa sijoittumisestaan kulttuurihierarkiaan, ja mille Kummelin intermediaalisissa sketseissä nauretaan. Tutkimukseni on kontekstualisoivaa sisällönanalyysiä. Alkuperäislähteenäni käytän yhteensä 22:a Kummeli-jaksoa. Lähestymistapani on ilmiökeskeinen, ja hyödynnän tutkimuksessani monipuolisesti aikalaismediaa ja muistelma-aineistoa liittääkseni tutkimani Kummeli-sketsit kommentoimiinsa ilmiöihin 1990-luvun alun kulttuurissa. Käytän parodian tulkitsemisessa apuna kulttuurihistorioitsija Anu Korhosen käsittelyä huumorista historiantutkijan tutkimuskohteena sekä mediatutkija Dan Harriesin erittelyä elokuvissa käytetyistä parodian metodeista. Kummelin parodia kohdistuu monenlaisiin piirteisiin aikakautensa elokuva- ja musiikkimaailmassa, ja ohjelmassa nähdään viittauksia niin yksittäisiin henkilöihin, yhtyeisiin, elokuviin, televisio-ohjelmiin kuin aikakauslehdistössä käytyihin keskusteluihin. Parodioimalla korkeakulttuuriin luettavia mediatekstejä sekä aikansa Yleisradion sivistyksellisiä ihanteita ja näiden vaikutusta televisiotarjontaan Kummeli korostaa omaa altavastaajan asemaansa kulttuurihierarkiassa. Toisaalta Kummeli osoittaa oman ammattimaisuutensa ja asiantuntijuutensa lukuisissa musiikkiaiheisissa sketseissä, jotka kommentoivat monipuolisesti aikansa musiikkikentän tekijöitä ja ilmiöitä

Adhesion Mechanism of Water Droplets on Hierarchically Rough Superhydrophobic Rose Petal Surface

Extremely hydrophobic surfaces, on which water droplets sit in a spherical shape leaving air entrapped into the roughness of the solid, are often called superhydrophobic. Hierarchically rough superhydrophobic surfaces that possess submicron scale fine structures combined with micron scale structures are generally more hydrophobic, and water droplet adhesion to those surfaces is lower in comparison with surfaces possessing purely micrometric structures. In other words, usually a fine structure on a superhydrophobic surface reduces liquid-solid contact area and water droplet adhesion. Here we show that this does not apply to a high-adhesive superhydrophobic rose petal surface. Contrary to the present knowledge, the function of the fine structure on the petal surface is to build up the high adhesion to water droplets. Understanding of the specific adhesion mechanism on the rose petal gives insight into an interesting natural phenomenon of simultaneous superhydrophobicity and high water droplet adhesion, but, in addition, it contributes to more precise comprehension of wetting and adhesion mechanisms of superhydrophobic surfaces overall

Pilot-scale demonstration of novel tandem coating process:Combining dispersion and extrusion coating with enhanced barrier properties

Increasing environmental and legislative demands have accelerated the development of new packaging materials and processes toward more sustainable alternatives. Furthermore, barrier properties of the packaging have become increasingly important, as food waste creates environmental problems. Nowadays, multilayer structures are typically used to create required barrier properties to the packages. The aim of the study was to combine dispersion and extrusion coating into consecutive tandem process to produce two-layer structure with enhanced barrier properties. By combining two processing steps into one, time and resources are saved. The study presents demonstration of the tandem coating in pilot-scale. The process was tested with several different materials and combinations and the processing conditions were optimized to produce optimal layer structure and properties. The properties of samples were analyzed with microscopy imaging, pinhole measurement and barrier measurements including oxygen, water vapor and grease permeation. Single layer of dispersion coatings could not produce continuous film, but the extrusion coatings filled the pinholes and enabled low permeation values. The permeabilities of the tandem coated structures were promising and generally lower than the sum of two individual layers. Moreover, the tandem coated structures produced with sustainable alternatives, performed better than traditional materials in oxygen and grease permeation measurements.publishedVersionPeer reviewe

Influence of Pinholes on Water Vapor and Oxygen Permeation of Packaging Foil and Films

Controlling of moisture and oxygen permeation through the packaging material is essential in most packaging applications. With multilayer structures of different barrier materials, there is possibility to create desired barrier properties to the package. The challenge is to plan appropriate barrier level, e.g. WVTR and OTR, theoretically to the package before producing the package. Furthermore, in specific packages there is a need to control the permeation e.g. respiration in vegetable packages. Typically foils and polymer films have high barrier properties, therefore, permeation can be controlled by producing artificial pinholes in these kinds of packages. Influence of artificial pinholes in aluminium foils and plastic films on water vapour and oxygen permeation was determined in this study. Results show clear correlation between the size and number of pinholes and gas permeation. Water vapour and oxygen permeation increase significantly when there are pinholes through the structure. It was observed that the greater the RH difference between inside and outside the sample in WVTR measurement, the greater the permeation was through the pinholes. Additionally, it was found that the effect of pinholes on the oxygen permeation on aluminium foil can almost be eliminated by using polyethylene coating on top of aluminium foil

Tiedonkeruun traditiot ja osallistuminen vapaan sivistystyön opintoihin: vertailtavina Suomi, Ruotsi ja Tanska

Tutkitun tiedon roolia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on viime vuosina pohdittu paljon ja edellytetty päätösten pohjautuvan luotettavaan tietoon. Suomessa aikuiskoulutusta koskevan tunnisteellisen tiedon puute haittaa erityisesti vapaan sivistystyön kehittämistä

Permeability of Oxygen and Carbon Dioxide Through Pinholes in Barrier Coatings

Abstract Packaging materials are typically made of multilayer structures combining polymers, metals and inorganic materials. Multilayer structures are selected in order to optimize the thickness and performance in packaging applications. Atomic layer deposited (ALD) aluminium oxide (Al2O3) layer provides good barrier properties against oxygen and carbon dioxide gases i.e. permeation of gases through ALD coated polymer films will reduce remarkably. The target was to study the effect of pinholes on the oxygen and carbon dioxide permeability of ALD coated extrusion-coated packaging paper. Pinholes were artificially generated by ultra violet (UV) laser drilling through the polymer layer prior to Al2O3 ALD coating. The results show, that even one pinhole through the structure can destroy the excellent barrier properties of the film material. It was found out that the size of a pinhole affects detrimentally the oxygen gas permeation through the material. According to the results, there is a linear correlation between permeation rate of oxygen gas and area of pinhole, thus, oxygen barrier level can be calculated and adjusted by the size of pinhole

Kätkettyjä polkuja

Kätkettyjä polkuja on taiteellisen ja kirjallisen osuuden sisältävä opinnäytetyöni Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, taiteen laitoksen Porin yksikön visuaalisen kulttuurin maisteriohjelmaan. Opinnäytetyön taiteellista osuutta esittelevä ”Kätkettyjä polkuja” -näyttely, oli avoinna yleisölle 24.9. – 25.9.2011 Kankaanpään vanhalla kansakoululla Mänttä-Vilppulan Kolhossa. Näyttely oli suunnattu ensisijaisesti paikalliselle väestölle ja pyrki tuottamaan myös yhteisöllisyyden kokemusta. Paikallisuus nousi tärkeäksi myös työskentelyssäni niin teosten materiaalien kuin paikkojenkin kohdalla ekologisista syistä. Maataiteen kontekstiin tuodut prosessia kuvaavat aineistot kuten valokuvat, videot ja kartat kokosin installaatioksi entisiin, esitystiloiksi muutettuihin luokkahuoneisiin. Kirjallisessa osuudessa kerron maataiteesta ja sen keskeisistä piirteistä jotka perustuvat Hanna Johanssonin maataiteen tutkimukseen ja lähestyn fenomenologista ajattelua Martin Heideggerin tekstien avulla. Tutkin tyhjyyden ja paikattomuuden kokemuksia prosessin alkuvaiheessa suhteessa työskentelyyni. Sivuan tekstissäni luonnon, tarkemmin metsän monimuotoisuutta kuihduttavaa resurssiajattelua. Analysoin ja tulkitsin ajatteluuni vaikuttavia muun muassa ekologisia merkityksiä niiden paikkojen kohdalla joissa prosessit toteutuivat, sekä käsittelin ajallisesti ja tilallisesti hajonneiden teoksieni muotoutumista sisätilaan esitettäviksi