Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ulkomaalaisten terveyskeskuslääkärien haasteista psykososiaalisessa työympäristössä.

The shortage of general practitioners (GPs) threatens the effective functioning of public primary health care in many countries. Working as a GP has lost much of its attractiveness as a career option also among Finnish physicians during the past 15 years, and foreign-born physicians are being increasingly recruited to primary health care. The first aim of the present study was to examine the psychosocial work environment of physicians and how it is associated with their wellbeing and future career plans. GPs were compared to medical specialists and private physicians. The second aim of the study was to investigate the process of foreign-born physicians entering their profession in Finland and also to explore their job satisfaction, work-related stressors and future career interests. The study data was obtained from two surveys conducted in 2006 and 2010 among random samples of Finnish physicians (N=2,841, response rate 57%; and N=3780, response rate 56%, respectively). In 2010, a survey of all foreign-born physicians resident in Finland (N=1,292) was also conducted (553 respondents, response rate 43%). Qualitative theme interviews were conducted with foreign-born physicians in Finnish primary health care to explore their work history, career choices and plans, job satisfaction and health. The results showed that the work ability and self-rated health of Finnish GPs were lower than those of Finnish medical specialists and private physicians. Finnish GPs and medical specialists both reported more psychological distress than private physicians. Wellbeing differences were to some extent explained by higher job stressors among public-sector physicians. Furthermore, Finnish GPs expressed their intention to leave their job more often than other Finnish physicians. For foreign-born physicians, the extensive and challenging licensing process slowed down their career possibilities, particularly among physicians trained outside the EU/EEA. The job satisfaction of foreign-born public-sector physicians was lower than that of foreign-born private physicians, and they also reported higher work-related stressors. Foreign-born GPs more often expressed an intention to leave primary health care than foreign-born medical specialists, private physicians or Finnish GPs. The present study suggests that the retention of both Finnish and foreign-born GPs will remain a challenge due to the more often expressed intention among GPs to leave primary health care and higher stressors in comparison to private physicians. Investing in a more efficient and monicultural human resource policy in primary health care and giving GPs more influence in decisions concerning their work could attract more GPs to primary health care - both native and foreign.Lääkäripula on osaltaan kriisiyttänyt terveydenhuoltoa ja vaikeuttanut palvelujen saatavuutta. Ilmiö näkyy erityisesti terveyskeskuksissa. Tilanteen helpottamiseksi suunnatut toimet eivät ole Suomessa toistaiseksi osoittautuneet tehokkaiksi. Monessa maassa maahanmuutto ja ulkomaalaisten lääkärien rekrytoiminen on nähty eräänä keinona helpottaa lääkäripulaa. Myös Suomessa ulkomaalaisten terveysalan ammattilaisten määrä on noussut voimakkaasti 2000-luvulla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lääkärien kokemia psykososiaalisia rasitustekijöitä ja niiden yhteyttä työhyvinvointiin (työkyky, koettu terveys ja psyykkinen kuormittuneisuus) sekä työpaikan vaihtohalukkuuteen. Tutkimus kohdistui julkisella sektorilla työskenteleviin TK-lääkäreihin joita verrattiin julkisen puolen sairaalalääkäreihin sekä yksityislääkäreihin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä, erityisesti heidän kokemuksia työllistymisestä, työtyytyväisyydestä ja työhyvinvoinnista Suomessa. Tutkimuksen kyselyaineisto kerättiin vuosina 2006 ja 2010 satunnaisotoksena suomalaisilta lääkäreiltä (N=2,841, vastausprosentti 57; ja N=3780, vastausprosentti 56). Ulkomaalaistaustaisten lääkärien kyselyaineisto, joka kerättiin vuonna 2010, kattoi kaikki Suomessa laillistetut ulkomaalaistaustaiset lääkärit (N=1,292), joilla oli Suomessa kotikunta (N=553, vastausprosentti 43). Laadullista aineistoa varten haastateltiin yhteensä 12 pääkaupunkiseudulla työskentelevää ulkomaalaistaustaista TK- lääkäriä. Suomalaisten TK- lääkärien kokema työkyky ja koettu terveys olivat heikompia kuin muilla lääkäreillä. Julkisen puolen lääkärit (TK- ja sairaalalääkärit) kokivat yksityislääkäreitä enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta. Psykososiaaliset rasitustekijät selittivät osin lääkärien hyvinvointieroja eri terveydenhuollon sektoreilla. Suomalaisten TK- lääkärien työpaikan vaihtohalukkuus oli suurempi kuin muiden lääkärien. Työn psykososiaaliset vaatimukset, huonot vaikutusmahdollisuudet ja tuen puute lisäsivät lääkärien halua vaihtaa työtä. Ulkomaalaistaustaisilla lääkäreillä työllistymistä hidasti erityisesti monimutkainen ja hankalaksi koettu lupaprosessi, kieliongelmat ja huono tiedon kulku. Työllistymisen jälkeen ulkomaalaistaustaiset julkisen puolen lääkärit olivat ulkomaalaisia yksityislääkäreitä tyytymättömämpiä työhönsä ja kokivat jonkin verran enemmän työn psykososiaalisiin tekijöihin liittyvää rasitusta. Ulkomaalaisten TK- lääkärien halu vaihtaa työtä oli suurempi kuin ulkomaalaisten sairaala- ja yksityispuolen lääkärien tai suomalaisten TK- lääkärien. Tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa, että TK- lääkäripula ei tule jatkossa helpottumaan ilman toimenpiteitä johtuen TK lääkärien korkeista työpaikan vaihtoaikeista sekä koetuista työn psykososiaalisista rasitustekijöistä. Turvatakseen sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten lääkärien työhyvinvointi, työn hallinnan kokeminen ja työssä pysyminen, tulisi panostaa tehokkaaseen ja monikulttuuriseen henkilöstöpolitiikkaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa

Participation in paid employment among the Finnish Roma

The article describes participation in paid work among Finnish Roma, based on data gathered by face-to-face interviews for the Finnish Roma Participation and Well-being Study (n = 234). We wanted to assess the relevance of some explanatory factors for the low paid work rate of the Roma, found in countries with a significant Roma minority, in the light of new material from Finland where the Roma minority is small and rather homogeneous. No earlier studies on their participation in paid work in Finland exist.The research shows the importance of education to finding paid employment, in compliance with earlier international results. Adherence to Roma culture, too, seems to cause problems to participation in paid employment. We were been able to assess discrimination at recruitment, obviously the key phase for successful or unsuccessful integration of the Roma in the Finnish labour market. Unlike in many countries, in Finland there was no significant difference in the paid employment rate of Roma men and women

Transnational Activities and Identifications –A population-based study on three immigrant groups in Finland : Migration and Development

Our understanding of the lived experience of transnationalism is limited by the scarcity of high-quality quantitative evidence. Representative evidence on the emotional and identification aspects of transnationalism is especially missing. To address this gap, we investigated the transnational involvement of three migrant groups ? Somali, Kurdish and Russian ? in Finland. Using high-quality random sample survey data, the study examined transnational activities ? remittance sending, following media, keeping in touch with and visits to the country of origin ? as well as transnational identification with significant others living abroad. Multiple correspondence analysis (MCA) demonstrated that transnational involvement can be empirically divided into transnational activities and identifications, as suggested by prior theoretical works. Regression analysis showed that transnational activities and identifications varied strongly between the three groups. Russians were the most active in transnational activities while Somalis showed the highest levels of identification with their country of origin. Activities increased with the longer stay, while identification decreased. Family ties played a role in transnational identification. Our results point towards the complexity in the relationship between transnational involvement and economic integration in the host society.Peer reviewe

Paperittomien oikeudet terveyspalveluihin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa

Vuonna 2015 Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden ennätyksellisen suuri määrä (32 476 hakijaa), muuttuneet turvapaikan ja kansainvälisen suojelun myöntämisen kriteerittulevat todennäköisesti kasvattamaan paperittomien ulkomaalaisten lukumäärää Suomessa. Turvapaikanhakijamäärien kasvun vuoksi vastaava ilmiö toteutunee myös muissa Pohjoismaissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lainsäädännössä paperittomille turvattuja terveyspalveluja neljässä Pohjoismaassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on pohtia paperittomien terveyspalveluja koskevien oikeuksien rajoituksia Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, terveyspalvelujen järjestäjien ja ammattilaisten sekä paperittomien näkökulmasta. Tarkasteltavista maista laajimmat oikeudet terveyspalveluihin paperittomilla on Ruotsissa, jossaaikuiset paperittomat ovat oikeutettuja palveluihin, joita ei voida lykätä aiheuttamatta potilaalle välitöntä terveysriskiä. Palvelut kattavat myös raskauden hoidon, keskeytyksen ja ehkäisyn palvelut. Paperittomat lapset ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin maassa vakituisesti asuvat lapset. Muissa kolmessa Pohjoismaassa paperittomien oikeutta julkisiin terveyspalveluihin on rajattu eri tavoin ja useiden palvelujen osalta edellytetään lähtökohtaisesti, että paperittomat vastaisivat täysimääräisesti palvelujen kustannuksista. Terveyspalvelujen rajoittaminen voi johtaa vakaviin kansanterveyttä haittaaviin seurauksiin, mikäli esimerkiksi tarttuvia tauteja ei saada seulottua ja tarvittaessa hoidettua. Hoitamattomana monet sairaudet myös johtavat kalliiseen kiireelliseen hoidon tarpeeseen. Terveyspalvelujen järjestäjien ja ammattilaisten epäselvä asema selkeytyisi, joshoito-oikeudesta säädettäisiin laissa täsmällisemmin. Samalla voitaisiin vähentää inhimillistä hätää ja kärsimystä, jota terveyspalvelujen epääminen paperittomilta aiheuttaa

Multifocal Integration and Marginalisation : A Theoretical Model and an Empirical Study on Three Immigrant Groups

Recent sociological discussions have examined the classic theme of social integration from the point of view of belonging and multiple solidarities. As a research topic, migration importantly elucidates these general sociological questions. Literature on migration, integration and transnationalism lacks an encompassing theoretical model, which limits our understanding of complex integration processes. We propose a multifocal model of migrant integration including three key foci of integration: the host society; transnational sphere; and co-ethnic community in the host society. Moreover, the model considers integration in terms of different dimensions. With this model, we define multifocal marginalisation and study Russian, Kurdish and Somali migrants in Finland. We find that the different foci do not compete with each other, but are in a moderate positive relationship. There are clear group differences in integration patterns. Determinants of multifocal marginalisation include Kurdish background, weak Internet skills and older age. Discussion themes include belonging and social change.Peer reviewe

Paperittomien terveyspalvelut Suomessa

Paperittomien henkilöiden oikeus terveyspalveluihin on herättänyt viime vuosina keskustelua useassa Euroopan maassa. Taustalla on ollut huoli tämän erityisen haavoittuvan väestöryhmän kokemista terveysongelmista ja siitä, että oleskelun luvattomuudesta johtuen heillä ei aina ole pääsyä tai on vain rajallinen pääsy terveyspalveluihin. Tässä raportissa selvitetään kirjallisuuden ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta paperittomien henkilöiden terveyspalvelujen tarvetta, nykyistä terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia Suomessa. Selvityksessä perehdytään myös paperittomien terveydenhuoltoon liittyviin eettisiin ja ihmisoikeuskysymyksiin yksilön ja kansanterveyden kannalta sekä eräiden muiden Euroopan maiden ratkaisuihin paperittomien terveyspalvelujen järjestämisessä. Lisäksi raportissa esitetään vaihtoehtoisia malleja paperittomien henkilöiden terveyspalvelujen järjestämiseksi Suomessa