Secondary Aural Symptoms in Relation to Cranio-Cervical and General Disorders

The present thesis comprises two study populations. The first study sample (SS1) consisted of 411 adults examined and interviewed at three annual visits. The second study sample (SS2) consisted of 1720 adults who filled in a mailed questionnaire about secondary otalgia, tinnitus and fullness of ears. In the second phase of the SS2, 100 subjects with otalgia were examined and interviewed by specialist in stomatognathic physiology and otorhinolaryngology. In the third phase, 36 subjects participated in a randomized, controlled and blinded trial of effectiveness of occlusal appliance on secondary otalgia, facial pain, headache and treatment need of temporomandibular disorders (TMD). The standardized prevalence of recurrent secondary otalgia was 6%, tinnitus 15% and fullness of ears 8%. Aural symptoms were more frequent among young than old subjects. They were associated with other, simultaneous aural symptoms, TMD pain, head and neck region pain, and visits to a physician. The subjects with aural symptoms more often had tenderness on palpation of masticatory muscles and clinical signs of temporomandibular joint than the subjects without. 85% of the subjects reporting secondary otalgia had cervical spine or temporomandibular disorder or both. In SS1, the final model of secondary otalgia included active need treatment for TMD, elevated level of stress symptoms, and bruxism. In SS2, the final models of aural symptoms included associated aural symptoms, young age, TMD pain, headache and shoulder ache. Stabilization splint more effectively alleviated secondary otalgia and active treatment need for TMD than a palatal control splint. In patients with aural pain, tinnitus or fullness of ears, it is important to first rule out otologic and nasopharyngeal diseases that may cause the symptoms. If no explanation for aural symptoms is found, temporomandibular and cervical spine disorders should be rouled out to minimize unnecessary visits to a physician.Siirretty Doriast

A systematic review of the reporting of tinnitus prevalence and severity

Introduction There is no standard diagnostic criterion for tinnitus, although some clinical assessment instruments do exist for identifying patient complaints. Within epidemiological studies the presence of tinnitus is determined primarily by self-report, typically in response to a single question. Using these methods prevalence figures vary widely. Given the variety of published estimates worldwide, we assessed and collated published prevalence estimates of tinnitus and tinnitus severity, creating a narrative synthesis of the data. The variability between prevalence estimates was investigated in order to determine any barriers to data synthesis and to identify reasons for heterogeneity. Methods and analysis: A systematic review included all adult population studies reporting the prevalence of tinnitus from January 1980 to July 2015. We searched five databases (Embase, Medline, PsychInfo, CINAHL and Web Of Science), using a combination of medical subject headings (MeSH) and relevant text words. Observational studies including cross-sectional studies were included, but studies estimating the incidence of tinnitus (e.g. cohort studies) were outside the scope of this systematic review. Results The databases identified 875 papers and a further 16 were identified through manual searching. After duplicates were removed, 515 remained. On the basis of the title, abstract and full-text screening, 400, 48 and 27 papers respectively were removed. This left 40 papers, reporting 39 different studies, for data extraction. Sixteen countries were represented, with the majority of the studies from the European region (38.5%). Publications since 2010 represented half of all included studies (48.7%). Overall prevalence figures for each study ranged from 5.1% to 42.7%. For the 12 studies that used the same definition of tinnitus, prevalence ranged from 11.9% to 30.3%. Twenty-six studies (66.7%) reported tinnitus prevalence by different age groups, and generally showed an increase in prevalence as age increases. Half the studies reported tinnitus prevalence by gender. The pattern generally showed higher tinnitus prevalence among males than females. There were 8 different types of definitions of tinnitus, the most common being “tinnitus lasting for more than five minutes at a time” (34.3%). Only seven studies gave any justification for the question that was used, or acknowledged the lack of standard questions for tinnitus. There is widespread inconsistency in defining and reporting tinnitus, leading to variability in prevalence estimates among studies. Nearly half of the included studies had a high risk of bias and this limits the generalisability of prevalence estimates. In addition, the available prevalence data is heterogeneous thereby preventing the ability to pool the data and perform meta-analyses. Sources of heterogeneity include different diagnostic criteria, different age groups, different study focus and differences in reporting and analysis of the results. Heterogeneity thus made comparison across studies impracticable. Conclusion Deriving global estimates of the prevalence of tinnitus involves combining results from studies which are consistent in their definition and measurement of tinnitus, survey methodology and in the reporting and analysis of the results. Ultimately comparison among studies is unachievable without such consistency. The strength of this systematic review is in providing a record of all the available, recent epidemiological data in each global region and in making recommendations for promoting standardisation

SELVITYS HUOLINTA-ALAN YRITYSTEN TULLAUSTOIMINNASTA

Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää suomalaisten huolinta-alan yritysten tullaustoimintaa. Työllä oli kaksi tarkoitusta. Ensimmäisenä tarkoituksena oli selvittää mitä tullimenettelyjä huolintaalan yrityksissä hoidetaan ja toisena miten päivittäisiä tullaustoimintoja yrityksissä hoidetaan. Opinnäytetyö tehtiin ilman toimeksiantajaa, sillä kyseessä oli selvitys, johon oli tarkoitus ottaa mukaan enemmän kuin yksi alan yritys. Työn selvitys suoritettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Selvitykseen osallistui viisi huolinta-alan yritystä. Selvitys suoritettiin siten, että kahta yritystä haastateltiin sekä kolmelle yritykselle lähetettiin kyselylomake. Työn teoriaosuus koostuu kahdesta pääluvusta, jotka ovat huolinta sekä tullaustoiminta. Sisällöltään teoria käsittelee huolitsijan tehtäviä sekä huolintaliikettä. Sen lisäksi kerrotaan tarkemmin sisäkaupasta ja ulkokaupasta sekä tullimenettelyistä ja tulliilmoittamisesta. Opinnäytetyö saavutti tavoitteensa. Selvityksessä saatiin esille yritysten käyttämät tullimenettelyt, jotka eivät tietenkään olleet samat kaikissa yrityksissä. Käytetyimmät tullimenettelyt yrityksissä olivat vienti, luovutus vapaaseen liikkeeseen (tuonti) sekä passitukset. Muita tullimenettelyjä olivat väliaikainen vienti, jälleen vienti, väliaikainen tuonti, sisäinen jalostus sekä ulkoinen jalostus. Selvityksestä löytyi kaksi selvää tapaa miten yritykset hoitavat päivittäisiä tullaustoimintojaan. Toinen tavoista oli tullin Internet-sivut ja toinen ohjelmiston/ohjelmistojen käyttö. Ohjelmistoissa hoidettiin selvästi enemmän tulli-ilmoituksia, mutta tullin Internet-sivuja käytettiin myös esimerkiksi tullimenettelyihin, joita ei määrällisesti ollut paljon. Yrityksissä tehtyjen tullimenettelyjen määrä oli yhteydessä yrityksen kokoon. Mitä vähemmän yrityksessä oli henkilöstöä sitä vähemmän eri tullimenettelyjä yrityksessä hoidettiin. Ne tullimenettelyt joita yrityksessä käsitellään määrällisesti paljon, on kannattavaa suorittaa ohjelmistossa. Toisaalta ne menettelyt, joiden osuus on määrällisesti vähäinen, voidaan helposti suorittaa tullin omilla Internet-sivuilla. Jokainen yrityksistä kuitenkin käytti ohjelmistoa, mikä kertoo siitä, että sijoittaminen ohjelmistoon on kannattavaa. Aloittelevien yritysten on mahdollista hyödyntää työtä, kun he ovat miettimässä sitä, kuinka hoitaa oma tullaustoiminta.The topic of this thesis was customs clearance operations in Finnish forwarding companies. The thesis had two purposes, firstly to find out what customs proceedings the companies take care of and secondly how daily custom clearance duties were handled. The thesis was a survey and therefore more than one company from this field was included instead of just one commissioner company. This research was qualitative in nature. There were five companies taking part in this study. Two of them were interviewed and three answered a questionnaire. Forwarding and customs clearance were the two main topics in the theoretical part. First the duties of forwarders as well as forwarding company were discussed. After that European internal and external trade, customs proceedings and customs declaration were presented to the reader. This thesis reached its goals. The customs proceedings of the companies were discovered in this research and it was found out they were not the same in all of them. The most used customs proceedings were export, import and customs transit. Other customs proceedings were temporary export, re-export, temporary import, internal processing and external processing. There were two different ways how companies handled their daily customs clearance operations. The first way was customs website and the second was using software. More customs declarations were made by using software. However customs websites were used when the quantity of the customs proceedings was low. The company’s size affected the amount of customs proceedings made. The less personnel the companies had the less different customs proceedings they made. It is useful to use software for a particular customs proceedings when the quantity of them is high. On the other hand customs websites are good for the less used customs proceedings. Every company in this research used software, which indicates it is worth investing in it

Mercedes-Benzin saksan- ja suomenkielisen käyttöohjekirjan käytettävyys : heuristinen asiantuntija-arviointi

Tutkielmassa analysoitiin ja vertailtiin heuristisen asiantuntija-arvion avulla käytettävyyttä Mercedes-Benzin saksan- ja suomenkielisen käyttöohjekirjan eri osioiden välillä. Käyttöohjekirjat koskivat E-sarjan Mercedes-Benziä ja ne ovat saatavilla verkossa. Tarkemmin sanottuna tutkimusaineistona olivat vanteista ja renkaista, käyttöaineista ja täyttömääristä, huollosta ja hoidosta sekä ilmastoinnista kertovat osiot. Tarkoituksena oli selvittää, muuttuiko tekstin käytettävyys sen kääntämisen jälkeen ja jos muuttui, miten ja missä määrin. Samalla tarkoituksena oli tutkia, soveltuuko tutkielman tekijän luoma heuristiikkalista tutkielman analyysin tekoon. Heuristiikkalista, pohjautui Nielsenin, Suomisen ja Tuomisen sekä Purhon tekemiin heuristiikkalistoihin. Siinä oli seitsemän heuristiikkaa eli sääntöä, jotka olivat tekstin ja tosielämän vastaavuus, johdonmukaisuus, tarkoituksenmukaisuus, oleellisuus, selkeä kieli, ymmärrettävyys sekä tekstin ja tekstilajin vastaavuus. Analyysissä käsiteltiin käyttöohjekirjojen käytettävyyttä heuristiikka kerrallaan eli samassa luvussa käsiteltiin sekä saksan- että suomenkielisen tutkimusaineiston käytettävyyttä. Tutkimusaineistoa havainnollistettiin esimerkein, jotta saksankielisen lähdetekstin ja suomenkielisen käännöksen käytettävyysongelmista saa mahdollisimman laajan ja monipuolisen käsityksen. Tutkimuksesta selvisi, että Mercedes-Benzin E-sarjan käyttöohjekirjan käytettävyys muuttui sen kääntämisen jälkeen. Saksankielisessä lähdetekstissä esiintyi 49 käytettävyysongelmaa ja sen suomenkielisessä käännöksessä oli 83 käytettävyysongelmaa. Saksankielisessä tutkimusaineistossa rikottiin eniten ymmärrettävyyden heuristiikkaa (20 kertaa). Vähiten rikottiin tekstin ja tosielämän heuristiikkaa (0 kertaa). Myös suomenkielisessä käännöksessä rikottiin eniten ymmärrettävyyden heuristiikkaa (26 kertaa). Vähiten rikottiin tarkoituksenmukaisuutta (2 kertaa). Tuloksista voi päätellä, että kääntämisen jälkeen heuristiikkarikkomukset nousivat eli tekstin käytettävyys laski

MURROSIKÄ JA SEKSUAALISUUS OSANA NUOREN ELÄMÄÄ : OPPIMATERIAALEJA JA IDEOITA TERVEYSTIEDON TUNNILLE

TIIVISTELMÄ Kuttila, Eija. Murrosikä ja seksuaalisuus osana nuoren elämää, ideoita ja oppimateriaaleja terveystiedon tunnille. Pori, Kevät 2010, 36 sivua, 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Länsi, Pori. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön aiheena on seksuaaliterveyden opettaminen ja oppiminen. Tavoitteena oli toteuttaa oppitunti Kokemäen yläasteen 7- luokkalaisille aiheesta murrosikä sekä tehdä oppimateriaalia yläasteen terveydenhoitajan käyttöön 7-luokkalaisille aiheesta murrosikä, 8-luokkalaisille seksuaalisuuden kehityksestä ja 9-luokkalaisille raskauden ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Oppimateriaalit ovat opinnäytetyön lopussa liitteinä. Toteutin työntoiminnallisena produktiona. Tavoitteena oli, että nuoret saisivat perustiedot murrosiästä ja, että tunneilla käsiteltäisiin heitä itseäänkin kiinnostavia asioita. Tarkoituksena oli myös omalta osaltani vaikuttaa 7- luokkalaisten seksuaaliterveystietojen edistämiseen ikätasolle sopivalla tavalla ja herättää keskustelua oppilaita itseään kiinnostavista kysymyksistä ja aiheista. Oppilaiden toiveet opetuksesta olivat yhtenäisiä verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Oppilaat toivoivat tunneilla käsiteltävän seurustelua ja psyykkisiä muutoksia fyysisten murrosiän muutosten lisäksi. Keräsin palautteen terveystiedon opettajalta sekä oppilailta. Palaute tunnista oli pääosin positiivista. asiasanat: terveystieto, seksuaaliterveys, murrosikä, seksuaaliopetusABSTRACT Kuttila, Eija Puberty and Sexuality – Part of Adolescent Life. 36 p., 7 appendices. Language: Finnish. Pori, Spring 2010. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Option in Nursing. Degree: Nurse. The subject of this thesis is both sexual health and learning and teaching it. The aim was to give information to professionals about how adolescents learn best´and what they are interested in. I visited Kokemäki to teach puberty to13-yearolds. Learning materials were also made for the school nurse to use. The theme in those learning materials were puberty, sexual development, pregnancy and sexual diseases. The meaning was to give basic information about puberty to the adolescents and also that lessons would include themes they wanted toknow about. The aim was also to advance sexual health and to influence attitudes. I visited Kokemäki twice. During the first visit I used questionnaires, which helped me to organize a lesson. The pupils wished same things of the lesson compared to earlier studies such as courtship and physical development. The adolescents seemed to know enough about physical development. During the second visit I carried out a lesson, which included a lecture on puberty, an exercise linked to the lecture and conversation about puberty. The feedback about the lesson was mainly positive. Keywords: Puberty, Sexual health, Health education, Sexual educatio

"You Must have Drank Too Much": A Corpus-based Study on the Use of Past Simple Forms as Past Participles on the Internet

This thesis examines a phenomenon called past tense shifting (PTS) in which the past simple form of an irregular verb is used as a past participle. Six irregular verbs were chosen for this study from four different irregular verb classes: show, swell, break, wake, drink and go. Past participle uses of these verbs in the web-based iWeb corpus are examined to determine how frequently the past simple form is used in place of the standard past participle form. The past participle is used in three grammatical constructions: the perfect mood, the passive voice, and participial adjectives. The perfect mood can be combined with either the present or past tense to form the present and past perfect and passive constructions can be formed with either the auxiliary be or get. Furthermore, both present perfect and passive constructions can occur with modal auxiliaries. Therefore, there are seven constructions of interest in this thesis: the present perfect, the past perfect, the modal perfect, the be-passive, the get-passive, the modal passive, and participial adjectives. The PTS form and standard past participle form of each chosen verb are examined in all of these constructions to determine how frequently each form occurs in each construction. In addition, further observations are made on the use of each form in each of these constructions by examining a sample of 100 tokens. One of the possible theories to explain past tense shifting is natural morphology. The main thesis of natural morphology is that some features of language are more “natural” than others and language as a whole tends to strive toward more naturalness. Non-standard varieties are generally found to use more natural features than standard varieties and language change frequently happens in the direction of more naturalness. There are two schools of thought in natural morphology: system-independent natural morphology and system-dependent natural morphology. The system-independent approach defines universally natural features which affect all languages; however this theory is found to have little to do with past tense shifting. System-dependent natural morphology, on the contrary, may partially explain this linguistic phenomenon. This version of natural morphology focuses on natural features and patterns that are language-specific, meaning that naturalness is not a universal concept but rather unique to each individual language. In English, a system-defining feature of verbs is an inflectional paradigm where the present simple form is distinguished from the past simple and past participle forms, which are identical to one another. All regular verbs and most irregular verbs follow this pattern, making it the most natural paradigm in English. Therefore, irregular verbs which have distinct past simple and past participle forms may be likely to level the distinction between these two forms to fit the most natural pattern. In the corpus data certain patterns emerge concerning the use of PTS forms. Firstly, verbs with higher frequency appear to be more resistant to past tense shifting while this phenomenon is more prevalent in lower frequency verbs. Secondly, PTS forms are less frequent in adjectival than verbal uses of the past participle. Thirdly, PTS forms are the most frequent in perfect constructions, particularly modal perfects, which is in line with previous research on past tense shifting. There also seem to be some semantic preferences as regards the PTS and standard form. If a verb has multiple possible meanings, quite often each form is used more frequently with one specific meaning. It is noted that some of these patterns may be related to the higher frequency of certain constructions and meanings in certain registers. As the iWeb corpus is compiled from websites all over the internet, all internet registers are represented. As past tense shifting is a phenomenon presumed to mostly occur in informal registers, PTS form use in informal web registers may be a fruitful topic of further study.Tämä tutkielma tarkastelee ilmiötä, jossa epäsäännöllisen verbin imperfektimuotoa käytetään menneen ajan partisiipin sijaan (eng. past tense shifting eli PTS). Tutkittavaksi on valittu kuusi epäsäännöllistä verbiä neljästä eri epäsäännöllisten verbien luokasta: show, swell, break, wake, drink ja go. Näiden verbien käyttöä menneen ajan partisiippeina tarkastellaan verkkopohjaisessa iWeb -korpuksessa, jotta saadaan selville, kuinka yleistä imperfektimuodon käyttö standardin partisiippimuodon sijaan on. Menneen ajan partisiippia käytetään have -apuverbin kanssa muodostamaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä be- tai get -apuverbin kanssa muodostamaan passiivi. Sekä perfekti että passiivi voivat esiintyä myös modaaliapuverbin kanssa. Lisäksi menneen ajan partisiippi voi toimia adjektiivina. Tässä tutkielmassa tarkastellaan siis seitsemää eri kieliopillista rakennetta: perfekti, pluskvamperfekti, modaalinen perfekti, be -passiivi, get -passiivi, modaalinen passiivi, sekä adjektiivina toimiva partisiippi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka usein PTS-muotoa ja standardimuotoa käytetään kussakin rakenteessa. Kummankin muodon käytöstä näissä rakenteissa tehdään myös tarkempia huomioita tarkastelemalla 100 esiintymän näytettä. Eräs teoria, joka mahdollisesti selittää menneen ajan partisiippien korvaamista imperfektimuodoilla on luonnollinen morfologia (eng. natural morphology). Luonnollisen morfologian pääteesi on, että tietyt kielen piirteet ovat luonnollisempia kuin toiset ja kieli yleensä pyrkii kohti maksimaalista luonnollisuutta. Epästandardeissa kielimuodoissa näitä luonnollisia piirteitä usein esiintyy enemmän kuin standardeissa kielimuodoissa. Luonnollisessa morfologiassa on kaksi ajatussuuntaa: järjestelmästä riippumaton luonnollinen morfologia (system-independent natural morphology) sekä järjestelmäsidonnainen luonnollinen morfologia (system-dependent natural morphology). Järestelmästä riippumaton ajatussuunta määrittelee tiettyjä universaalisti luonnollisia kielen piirteitä; tällä ei kuitenkaan ole havaittu olevan tekemistä tutkimuksen alla olevan ilmiön kanssa, toisin kuin järjestelmäsidonnaisella luonnollisella morfologialla. Tämän ajatussuunnan mukaan luonnollisuus ei ole universaali konsepti vaan kullakin kielellä on omat luonnolliset piirteensä. Englannin kielessä eräs näistä luonnollisista piirteistä on verbin taivutus, jossa preesensmuoto on erilainen kuin imperfektimuoto ja menneen ajan partisiippi, jotka ovat puolestaan keskenään identtisiä. Kaikki säännölliset verbit ja suurin osa epäsäännöllisistä verbeistä noudattavat tätä kaavaa. Tämän vuoksi epäsäännölliset verbit, joilla on erillinen imperfekti- ja partisiippimuoto, saattavat yksinkertaistaa taivutustaan noudattaakseen kaikkein luonnollisinta kaavaa. Korpusdatassa on havaittavissa tiettyjä trendejä PTS-muotojen käytön suhteen. Ensinnäkin korkeamman frekvenssin verbit vaikuttavat käyttävän PTS-muotoja matalan frekvenssin verbejä harvemmin. Toiseksi PTS-muodot ovat harvinaisempia adjektiivina kuin verbinä käytettävien menneen ajan partisiippien kanssa. Kolmanneksi PTS-muotoja käytetään eniten perfektissä ja erityisesti modaalisessa perfektissä, mikä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. PTS-muodolla ja standardilla partisiippimuodolla vaikuttaa myös olevan joitakin semanttisia preferenssejä. Jotkin näistä löydöksistä saattavat liittyä tiettyjen kieliopillisten rakenteiden ja sanojen merkitysten korkeaan esiintyvyyteen tietyissä rekistereissä. Koska iWeb -korpus on koottu eri verkkosivuilta ympäri internetiä, siinä on edustettuna monta eri rekisteriä. Koska imperfektimuodon käyttö partisiippimuodon sijaan on oletettavasti yleisempää epämuodollisissa konteksteissa, olisi tätä ilmiötä mahdollisesti tarpeen tutkia eri rekistereiden välillä