Individualized goal directed dance rehabilitation in chronic state of severe traumatic brain injury : A case study

Few long-term studies report late outcomes after severe traumatic brain injury. New rehabilitation techniques are needed for this heterogenous patient group. We present a dance intervention six and half years after an extreme severe TBI including excessive diffuse axonal injury, which disconnects the brain networks. Given the fact, that efficient brain function depends on the integrated operation of large-scale brain networks like default mode network (DMN), we created an intervention with multisensory and multimodal approach and goal-directed behavior. The intervention lasted four months including weekly one-hour dance lessons with the help of a physiotherapist and dance teacher. The measures included functional independence measure (FIM), repeated electroencephalogram (EEG) analysis of three subnets of DMN and clinical evaluations and observations. The results showed clear improvement after the intervention, and FIM stayed in elevated level during several years after the intervention. We present suggestion for further studies using larger patient groups.Peer reviewe

DARE to move : feasibility study of a novel dance-based rehabilitation method in severe traumatic brain injury

Objective: Dance is a versatile and multimodal rehabilitation method, which may be useful also in traumatic brain injury (TBI) rehabilitation. Here, we assessed the feasibility and preliminary effects of a novel dance-based intervention called Dual-Assisted Dance Rehabilitation (DARE). Method: This is a feasibility study with a cross-over design where 11 persons with severe/extremely severe TBI received a 12-week (2 times/week) DARE program. Motor and neuropsychological tests and questionnaires measuring mood, executive functions, and quality of life were performed at baseline, 3-month, and 6-month stage. Self-perceived benefits were assessed with a post-intervention questionnaire. Results: Acceptability of and adherence to DARE were encouraging: 91% were fully consistent with protocol, and adherence to DARE sessions was 83-100%. Pre-post treatment effects sizes were medium-large for self-reported depression (BDI-II: d = 1.19-1.74) and executive deficits (BRIEF-A: d = 0.43-1.09) and for test-assessed trunk movement control (TIS: d = 0.47-0.76) and cognitive functioning (WAIS-IV subtests: d = 0.34-0.89). Other outcome measures did not show similar positive effect sizes. Self-perceived benefits were largest for mobility and cognition. Conclusion: Dance-based rehabilitation is a feasible and promising method in severe TBI and its efficacy should be assessed with a larger clinical trial.Peer reviewe

Quadrupedal movement training improves markers of cognition and joint repositioning

Introduction - Exercise, and in particular balance and coordination related activities such as dance, appear to have positive effects on cognitive function, as well as neurodegenerative conditions such as dementia and Parkinson’s disease. Quadrupedal gait training is a movement system requiring coordination of all four limbs that has previously been associated with cognitive development in children. There is currently little research into the effect of complex QDP movements on cognitive function in adults. Purpose - To determine the effects of a novel four-week quadrupedal gait training programme on markers of cognitive function and joint reposition sense in healthy adults. Methods - Twenty-two physically active sports science students (15 male and 7 female) were divided into two groups: a training group (TG) and a control group (CG). All participants completed the Wisconsin Card Sorting Task (WCST) and were tested for joint reposition sense before and after a four-week intervention, during which time the TG completed a series of progressive and challenging quadrupedal movement training sessions. Results - Participants in the TG showed significant improvements in the WCST, with improvements in perseverative errors, non-perseverative errors, and conceptual level response. This improvement was not found in the CG. Joint reposition sense also improved for the TG, but only at 20 degrees of shoulder flexion. Conclusions - Performance of a novel, progressive, and challenging task, requiring the coordination of all 4 limbs, has a beneficial impact on cognitive flexibility, and in joint reposition sense, although only at the specific joint angle directly targeted by the training. The findings are consistent with other studies showing improvements in executive function and joint reposition sense following physical activity

Yksilöllinen tanssikuntoutus : Menetelmän kehittämisraportti fysioterapeutin ja tanssinopettajan yhdessä ohjaamasta terapiasta vaikean traumaattisen aivovamman saaneille

Tämän julkaisun tavoite on kuvata tanssikuntoutusmenetelmän kehittämistä, siitä saatuja kokemuksia ja koota ehdotuksia sen edelleen kehittämiseksi. Tanssin merkitystä neurologisessa kuntoutuksessa on tutkittu hyvin vähän. Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osaston ja Validia Kuntoutus Helsingin kehittämis- ja tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää moniammatillinen, tanssinopettajan ja fysioterapeutin yhdessä ohjaama yksilöllinen tanssikuntoutusmenetelmä aivovammakuntoutujille. Kehityshankkeessa ja siihen liittyneessä pilottitutkimuksessa (Särkämö ym. 2021) osallistujina oli 11 vaikean traumaattisen aivovamman saanutta, aivovamman kroonisessa vaiheessa ollutta henkilöä. Tanssikuntoutus on neurologinen kuntoutusmuoto, joka tarkoittaa tässä tanssinopettajan ja fysioterapeutin yhdessä ohjaamaa yksilöllistä terapiaa vaikean/erittäin vaikean aivovamman saaneelle henkilölle, jolla on rajoitteita liikkumis- ja toimintakyvyssä, mutta tarpeeksi motorista toimintaa pystyäkseen osallistumaan tähän kuntoutusmuotoon. Tanssinopettaja ohjaa kuntoutujaa tanssimaan koreografiaan ja fysioterapeutti ohjaa tarvittaessa kuntoutujaa manuaalisesti. Fysioterapeutin ohjauksen tavoitteena on auttaa kuntoutujaa suorittamaan tanssiliikkeen mahdollisimman oikein ja toteuttamaan tanssisarjan mahdollisimman oikeassa rytmissä, jolloin kuntoutuja voi saada kokemuksen siitä, kuinka koko keho osallistuu tanssiin, vaikka omatoiminen liikkeiden suorittaminen ei onnistuisikaan. Tanssiasento (esimerkiksi istuen tai seisten), koreografia, fysioterapeutin ohjaus ja kuntoutujan valitsema tanssittava lempimusiikki sovitetaan yksilöllisesti ottaen huomioon kunkin kuntoutujan fyysiset ja kognitiiviset rajoitteet ja kyvyt. Tavoitteena on motorinen, kognitiivinen ja emotionaalinen kuntoutuminen. Tanssi-liiketerapiasta (TLT) tanssikuntoutus eroaa monella tavalla. TLT on psykoterapian soveltava muoto, tanssikuntoutus on neurologista terapiaa. Nyt käsillä olevassa julkaisussa kerromme, kuinka tanssikuntoutus sai alkunsa, kuinka tätä terapiamuotoa vietiin eteenpäin hankkeen aikana ja miten sitä suunnitellaan kehitettävän edelleen. Kuvaamme sitä, kuinka tanssinopettaja, fysioterapeutti ja kuntoutuja toimivat yhteistyössä. Kerromme kuntoutuksen toteuttamisesta ja hankkeen aikana saaduista havainnoista ja kokemuksista. Pohdimme, mihin tanssikuntoutus voi vaikuttaa ja kuinka sitä kannattaisi kehittää edelleen.nonPeerReviewedVertaisarvioimato