Work descriptions written by third-graders: An aspect of disciplinary literacy in primary craft education

publishedVersionPeer reviewe

Opettajaopiskelijat kriittisen nettilukutaidon opetuksen äärellä – Kehittyminen ohjatussa reflektioprosessissa

publishedVersionPeer reviewe

Communication and Language Development in Early Childhood Education (Finland)

acceptedVersionPeer reviewe

Esiopetusikäisten lasten kielelliset strategiat digitaalisessa lukutaitopelissä

Research of digital based learning often prioritises learning outcomes, however, this study focuses on how a digital reading game can foster learning (process approach). The aim of the study was to investigate what kind of linguistic strategies pre-primary aged children use while playing a digital reading game Lolan tavuviidakko (Lola’s syllable jungle). In addition, we aimed to look at what kind of languaged and scaffolded learning situations can be detected. Theoretically, we based our study on Vygotsky’s notions on the role of language and zone of proximal development in learning. The data included eight videotaped playing situations (192 min.) from one pre-primary class of 14 children. The transcribed data was analysed by using qualitative content analysis. The results show that children’s linguistic strategies were related to word structure (whole word structure, syllables, phonemes), orthography (letter names) and to notions where children shifted their attention from forms to meanings by associations. Also different type of explanations occured. Languaging was usually thinking aloud one’s own strategy. Based on the data it seems to be possible that a skilled 6-year-old is able to operate on the zone of proximal development of his/her peer.Digitaalisia lukutaitopelejä käsitellään tyypillisesti kvantitatiivisissa tutkimuksissa taidon näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa lähestyimme pelin pelaamista prosessin kannalta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia erilaisia kielellisiä strategioita lapset käyttävät ratkaistessaan digitaalisen lukutaitopelin tehtäviä ryhmätyöskentelynä ja millaisia ohjaavia kielentämistilanteita aineistosta hahmottuu. Teoreettisina näkökulmina tutkimuksessa olivat Vygotskyn ajatukset kielen merkityksestä oppimiselle sekä lähikehityksen vyöhykkeestä. Aineistona oli kahdeksan videoitua pelitilannetta, joissa esiopetusikäiset lapset (N=14) pelasivat Lolan tavuviidakko -peliä. Aineisto litteroitiin videonauhoilta (192 min.) ja analysoitiin laadullisesti luokitellen ja kvantifioiden erilaisia kielellisiä strategioita sekä jäsentäen erilaisia kielentämisen ja lähikehityksen vyöhykkeen tilanteita. Aineiston perusteella lasten kielelliset strategiat liittyvät sanarakenteen eri tasoille, ortografiaan sekä muodon ja merkityksen suhteeseen. Lisäksi oli havaittavissa erilaisia ratkaisujen selityksiä. Enimmäkseen kielentäminen oli oman ratkaisun ääneen ajattelua siten, että tavoitesanan fonologista rakennetta käsiteltiin eri tavoin esimerkiksi tavuttamalla ääneen. Tulosten mukaan kielellisesti taitavan lapsen on mahdollista toimia vertaisen lähikehityksen vyöhykkeellä ohjaten oppimista

Opettajien monilukutaidolle antamat merkitykset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajat ymmärtävät monilukutaidon käsitteen: millaisia merkityksiä he antavat monilukutaidolle ja millaisia orientaatioita heillä on sitä kohtaan. Monilukutaito on opetussuunnitelmassa laaja käsite, jonka haltuunotto ja soveltaminen vaativat kä sitteille annettavien merkitysten jäsentämistä ja niiden soveltamista oppimiseen. Tutkimusaineistona ovat täydennyskoulutukseen osallistuneiden 34 opettajan ennakkotehtävät. Niitä tarkasteltiin merkityksen rakentumisen fenomenologiasta käsin sekä diskurssianalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että opettajilla oli varsin laaja käsitys monilukutaidon multimodaalisesta luonteesta mutta käsitteen monikielinen ja -kulttuurinen sekä kriittinen näkökulma jäivät vähemmälle huomiolle. Opettajien orientaatiot monilukutaitoa kohtaan olivat muun muassa neutraaleja, kriittisiä ja epävarmoja. Opettajien yhteiset neuvottelut monilukutaidon käsitteestä ovat tarpeen, sillä yhteisen merkityspohjan päälle opettaja voi rakentaa omaa pedagogista repertuaariaan monilukutaidon opettamiseen. Tällaisille neuvotteluille on tärkeä tarjota mahdollisuuksia opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa.   Meanings given to multiliteracy by teachers The aim of the study was to investigate how teachers understand the concept of multiliteracy: what kind of meanings they assign to multiliteracy, and what kind of orientations they have towards it. Multiliteracy is a broad concept in the curriculum, and wide understanding and appliance is needed to assimilate and apply it to teaching and learning. The research data consists of pre-assignments of 34 teachers who participated in the in-service training. The answers were considered from a phenomenological point of view as well as by means of discourse analysis. The results indicate that teachers had a quite broad understanding of the multimodal nature of multiliteracy, but the multilingual and cultural aspects of the concept were not considered widely enough. Teachers' orientations towards multiliteracy were, for example, neutral, critical, and uncertain. Teachers' joint discussions on the concept of multiliteracy are necessary. This way teachers can build their own pedagogical repertoire for teaching multiliteracy skills. It is important to provide opportunities for such discussions in teacher education and in-service training. Keywords: teachers’ in-service training, multiliteracy, concept forming, curriculu

DYSLEKSIARISKILASTEN PUHEEN JA KIELEN PROSESSOINNISTA

Tässä katsauksessa esitellään päätuloksia Lapsen kielen kehitys jasuvuittain esiintyvä lukivaikeuksien riski -hankkeeseen liittyvästä neljästäkielitieteellisestä väitöstutkimuksesta. Hankkeessa on seurattu 200 lastasyntymästä kolmannelle luokalle saakka. Puolet lapsista on perheistä, joissaainakin toisella vanhemmalla on lukivaikeus ja siten myös lapsella on riskilukivaikeuteen; puolella lapsista tätä riskiä ei ole. Päätutkimuskohteina olivatvarhaisen kielenkehityksen fonologiset ja morfosyntaktiset prosessointitaidot½-, 1 ½- , 2- ja 2 ½ -vuotiailla lapsilla. Tutkimustulosten mukaan jo hyvinvarhaisessa vaiheessa lasten puheen prosessoinnissa on nähtävissädysleksian ennusmerkkejä sekä fonologiselta että morfosyntaktiseltakannalta. Nämä ennusmerkit liittyvät esimerkiksi keston havaitsemiseen taituottamiseen, sanojen tavoitteluun ja sanojen rakenteeseen sekä prosodianettä fonotaksin kannalta ja ilmausten morfosyntaktiseen kompleksisuuteen.Tietoja mahdollisista kielen prosessointiin liittyvistä ennusmerkeistä voidaanhyödyntää käytännössä, kun pyritään auttamaan riittävän aikaisin ja sopivallatavalla juuri niitä lapsia, jotka koulussa todennäköisesti joutuvat kohtaamaanvaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa.Avainsanat: Dysleksia, lapsen kielen kehitys, fonologinen prosessointi, morfosyntaktinen prosessointiKeywords: Dyslexia, early language development, phonological processing,morphosyntactic processin