Annala, Johanna

Korhonen, Vesa

Kulju, Pirjo

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

7Yhteisöä rakentamassa– näkökulmia pedagogiseen kehittämiseenVesa Korhonen, Johanna Annala & Pirjo Kulju”Työskentelyni mieli ja merkitys nousevat vuorovaikutuksesta. Se luo maaperän yhdessä toimimiseen – jokaiseen kohtaami-seen.” (Marita Mäkinen)Koulutuksen ja kasvatuksen yhteisöissä ihmisten välinen vuorovaikutus on monitasoista. Perusedellytyksenä on yhteinen kieli, yhteinen ymmärrys, luot-tamus sekä yhä enenevässä määrin monilukutaito, jonka merkitys on korostu-nut uusien medioiden ja virtuaalisten yhteisöjen myötä. Arjen vuorovaikutuk-sen kautta syntyy yhteys opettajan ja oppijoiden välille, minkä myötä oppijan on mahdollista kiinnittyä yhteisön jäsenyyteen. Jos yhteistä opetussuunnitel-maan perustuvaa toimintaa halutaan kehittää koko kasvatusyhteisön kesken, se niin ikään edellyttää keskinäistä vuorovaikutusta.Professori Marita Mäkinen on akateemisella urallaan paneutunut kaik-kiin edellä kuvattuihin, pedagogisia yhteisöjä puhuttaviin teemoihin kehittä-jä-tutkijan otteella, mitä juhlistamme tällä kokoomateoksella. Mäkisen tut-kijanura alkoi väitöstutkimuksesta Puheen palat ja sanan salat esiopetuksessa: Fonologisen tietoisuuden yhteys alkavaan lukutaitoon (2002). Erityisopettajana toiminut Mäkinen otti askeleen tutkijaksi, koska hänellä oli tarve tietää ja ym-märtää enemmän ja sen myötä kehittää omaa työtään erityisopettajana ja pe-dagogisen yhteisön jäsenenä. Väitöskirjasta alkoi matka, joka on johdattanut Mäkisen monenlaisiin opetus- ja tutkijayhteisöihin ja uusiin käsitemaailmoi-hin. 8Vesa Korhonen, Johanna Annala ja Pirjo KuljuVesa Korhonen, Johanna Annala & Pirjo Kulju (toim.)Mäkinen on ollut vaikuttamassa muun muassa kahden Tampereen yliopis-tossa toimivan tutkimusryhmän syntymiseen ja toimintaan kokeneen tutkijan ja kehittäjän otteella, ja näitä ovat olleet Korkeakoulutus muutoksessa (HET)- ja Monilukutaito (MULTI) -ryhmät. Hän on ollut aktiivisesti mukana mo-nien erillisten tutkimus- ja julkaisuhankkeiden valmistelussa ja toteuttami-sessa. Vuoden 2017 alusta hän on toiminut kasvatustieteiden tiedekunnan varadekaanina, ja hänen vastuulleen on kuulunut erityisesti opetustoiminnan johtamiseen ja opetussuunnitelmaprosessien kehittämiseen liittyviä asioita. Paikallisen kehittämisen lisäksi Mäkinen on työskennellyt jo pitkään sekä kansallisissa että kansainvälisissä tieteellisissä asiantuntijatehtävissä.Mäkisen tutkimus- ja kehittämisintresseihin pohjautuen tässä juhlakirjas-sa on kolme osaa, jotka ovat Opetussuunnitelma yhteisön työnä, Opiskelija yh-teisön jäsenenä ja Lukeminen, kirjoittaminen ja monilukutaito koulutuksen yh-teisöissä. Kirjan eri osia läpileikkaavana teemana on yhteisöllisyys ja yhteisöjen merkitys kasvatuksen ja opetuksen kehittämisessä. Kirjoittajissa on Mäkisen työtovereita ja kollegoita vuosien varrelta, ja heidän kanssaan hän on tehnyt sekä tutkimus- ja kirjoittamisyhteistyötä että rakentanut kumppanuuksia ja kehittämisverkostoja asioiden eteenpäin viemiseksi. Opetussuunnitelma yhteisön työnäToimiessaan Campus Conexus -hankkeen tutkimusjohtajana (2009–2013) Mäkinen kiinnostui opetussuunnitelmatutkimuksesta. Hankkeen tavoit-teena oli ehkäistä korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä, mikä Mäkisen johdolla käännettiin luovasti vastakohdakseen: miten edistää opiskelijoiden osallisuutta (inkluusiota) korkeakoulutuksen yhteisöissä. Tässä kohden oival-lettiin, että opetussuunnitelman tulkinta yhteisön prosesseina mahdollistaa eri tahojen kohtaamisen ja keskinäisen dialogin, oli kyse peruskoulun tai kor-kea-asteen koulutuksen kehittämisestä.Mäkisen luotsaamana toteutetussa opetussuunnitelmatutkimuksessa hyödynnettiin sekä Pohjois-Euroopassa vallalla olevaa opetussuunnitelma-teoreettista ajattelua (esim. Autio 2006; Pinar 2004; Pinar ym. 1995) että kor-keakoulututkimuksen piirissä olevia teoreettisia lähtökohtia (esim. Barnett 9Yhteisöä rakentamassaKehittämisen palat, yhteisöjen salat& Coate 2005; Bernstein 1996). Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma oli tutkimuskohteena, samalla kun yhteyksiä rakennettiin aktiivisesti yliopiston johtoon sen toteuttaessa mittavaa koulutusuudistusta Tampereen yliopistossa. Tutkimusten tuloksia päästiin soveltamaan välittömästi koko yliopiston ope-tussuunnitelmatyön tueksi ja samaan aikaan niitä julkaistiin tieteellisillä foo-rumeilla (esim. Annala & Mäkinen 2011a; 2011b; Mäkinen & Annala 2010a; 2010b; 2012). Hanke sai suitsutusta ministeriötä myöten – tutkimuksen rooli kehittämishankkeissa nähtiin uutena ja erittäin tervetulleena piirteenä. Toisaalta tutkiva ote opetussuunnitelmatyöhön paljasti opetuksen kehittä-mistä koskevat yhteisölliset haasteet ja ristipaineet. Opetussuunnitelmatyössä kohtaavat rakenteet ja yksilöt, poliittiset, taloudelliset ja pedagogiset intressit, oppijoiden, opettajien, johdon ja virkamiesten maailmat sekä erilaiset tavat nähdä tieto ja tietäminen, osaaminen ja yhteiskunnan muutokset. Tässä teok-sessa näitä kysymyksiä tarkastellaan kolmessa artikkelissa ja samalla tuodaan esille korkea-asteen ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ajankohtaisia kysymyksiä. Opiskelija yhteisön jäsenenäMäkisen panos opiskelijatutkimuksessa on liittynyt erityisesti korkeakoulu-tuksen opiskeluprosessien tutkimukseen ja kehittämiseen, ja se käynnistyi eri-tyisesti edellä mainitun Campus Conexus -hankkeen aikana ja on jatkunut edelleen mainituissa tutkimusryhmissä. Uudet tulkinnat opiskelijatutkimuk-sessa korostavat yhteisöjen merkitystä oppimisessa, kiinnittymisessä ja hyvin-voinnissa. Teemat ovat tuttuja myös Mäkisen julkaisuista (esim. Mäkinen & Annala 2011; Mäkinen 2012). Korkeakouluopintojen kuluessa opiskelijan tulisi kasvaa osaksi tiedeyhteisöä, oppia ymmärtämään oman tieteenalansa peruskysymyksiä ja päästä osalliseksi myös tiedon tuottamisen näkökulmista pelkän tiedon hakemisen ja soveltamisen lisäksi. Vaikka akateeminen opiskelu usein käsittää itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, tentteihin valmistautumista ja massaluentojen seuraamista, olisi tieteelliseksi asiantuntijaksi kasvamisessa olennaista päästä myös osallistumaan sellaisten yhteisöjen käytänteisiin, jois-sa akateemisia taitoja voisi rakentaa ja kehittää yhteistyössä yhteisön muiden 10Vesa Korhonen, Johanna Annala ja Pirjo KuljuVesa Korhonen, Johanna Annala & Pirjo Kulju (toim.)jäsenten kanssa, oli yhteisö sitten opiskelijoiden oma vertaisyhteisö, akatee-minen opetus-oppimisyhteisö tai taustalla toimiva tiedeyhteisö (Törmä ym. 2012; Poutanen ym. 2012; Korhonen 2014). Korhonen ja Mäkinen (2012, 7–11) kuvaavat opiskelijan toimijuutta yhtei-sön jäsenenä näyttämö-metaforana, jossa olennaista on tiedostaa sen moniker-roksinen yhteys yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin sekä samalla ymmär-tää vivahteikas vuorovaikutus opiskelijoiden ja opetushenkilöstön välillä. Kun teatterin ytimen muodostavat näyttelijät ja ohjaajat ja heidän pyrkimyksenä on vuorovaikutuksen keinoin taiteellisen ilmaisun luominen, voidaan korkea-koulutuksen ytimenä nähdä sellainen näyttämö, jossa opiskelijoiden rinnalla toimivat opettajat ja ohjaajat kanssakulkijoina ja toimijuuden tukijoina alkaen ensimmäisistä harjoituksista (ensimmäinen opintovuosi) ja edeten kohti en-si-iltaa ja parrasvaloja (opinnäytteen ja tutkinnon valmistuminen ja valmis-tujaisjuhlat). Korhonen ja Mäkinen (mt.) argumentoivat sen puolesta, että korkeakouluopintojen ydin tulisi löytyä opiskelijoiden ja opettajien välisestä yhteistoiminnasta ja asiantuntijuudesta, joilla tuetaan opiskelijoiden asteittain syvenevää osallistumista opetuksen ja tutkimuksen yhteisöihin. Valitettavasti korkeakoulutuksen taloudellis-poliittiset reunaehdot eivät ole viime vuosina olleet kovin suotuisia tämän tyyppiselle pedagogiselle kehittämistyölle, jossa olisi olennaista suosia pienryhmätyöskentelyä ja riittävää ohjausvuorovaiku-tusta. ”Opiskelija yhteisön jäsenenä” -osa kirjasta keskittyy opintoihin kiinnit-tymisen, hyvinvoinnin ja mielekkäiden oppimiskokemusten arviointiin, tu-kemiseen ja kehittämiseen opetusyhteisöissä. Samalla se luo vaihtoehtoista tulkintaa ja viitekehystä nykyiselle tehokkuutta ja tuloksia korostavalle ajat-telutavalle. Lukeminen, kirjoittaminen ja monilukutaito koulutuksen yhteisöissäMäkisen tutkimusuran juuret ovat lapsen luku- ja kirjoitustaidon alkuvaihei-den ymmärtämisessä ja siinä, miten koulu voi tukea oppilasta kasvamaan sel-laiseksi yhteisön jäseneksi, joka hallitsee ympäröivää tekstuaalista maailmaa. Näihin prosesseihin liittyy monia erilaisia teoreettisia näkökulmia, ja tutki-11Yhteisöä rakentamassaKehittämisen palat, yhteisöjen salatmusta tehdään usealla eri tieteenalalla: esimerkiksi Mäkisen väitöskirja ja sen jälkeinen tutkimus on saanut vaikutteita kielitieteestä (Mäkinen 2007; Kulju & Mäkinen 2009). Koulun luku- ja kirjoitustaidon pedagogiikan kehittämisen näkö-kulmasta Mäkisen viimeaikaisin tutkimus on käsitellyt monilukutaitoa.  Multiliteracy-käsite on peräisin 1990-luvulta (New London Group 1996), mutta erityisen ajankohtaiseksi sen on tehnyt uudet Perusopetuksen opetus-suunnitelman perusteet, joissa se nostettiin yhdeksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudeksi. Mäkinen on käsitteen myötä pyrkinyt tutkijakollegoidensa kanssa ymmärtämään, millaista luku- ja kirjoitustaidon pedagogiikkaa tarvi-taan nykyisenlaisissa multimodaalisissa ja monikulttuurisissa viestintäympä-ristöissä ja yhteisöissä (esim. Kupiainen, Kulju & Mäkinen 2015). Tässäkään yhteydessä Mäkinen ei ole unohtanut inklusiivisen kasvatuksen näkökulmaa, vaan on huomauttanut, että monilukutaitoon liittyvän kielellisen, kulttuuri-sen ja sosiaalisen diversiteetin voidaan ajatella kattavan myös inkluusion eli kaikkien oikeuden olla osallinen tavallista kouluyhteisöä (vrt. esim. Forlin 2010). Kirjan tässä osiossa tarkastellaan kirjoittamisen opetuksen historiaa suomalaisessa koulussa sekä pyritään ymmärtämään tulevaa ja sitä, mitä lu-kutaidolla oikeastaan tarkoitetaan. Artikkelit käsittävät sekä kotimaisen että kansainvälisen ammatillisen kehittämisen näkökulman.LopuksiMäkisen tutkiva ja kehittävä ote on tuottanut uusia avauksia tieteen kentällä sekä antanut välineitä käytäntöjen kehittämiseen kaikilla kouluasteilla esiope-tuksesta yliopistokoulutukseen. Erilaisissa kasvatuksen ja opetuksen yhtei-söissä on yhdessä yritetty kehittää opetusta askel eteenpäin kohti oppijoiden ja opettajien hyvinvoivia ja uutta luovia yhteisöjä. Nyt kasvatustieteen ja erityi-sesti opettajankoulutuksen professorina työskentelevän Marita Mäkisen mat-kaa voikin kuvata uudella metaforalla ”kehittämisen palat, yhteisöjen salat”, joka on velkaa väitöstutkimukselle. Kehittämisen palat kuvaa kehittämistyön vähittäistä, pienin askelin etenemistä ja yhteisöjen salat puolestaan yhteisöjen 12Vesa Korhonen, Johanna Annala ja Pirjo KuljuVesa Korhonen, Johanna Annala & Pirjo Kulju (toim.)monilta osin tiedostamatonta potentiaalia kasvatuksen ja opetuksen kehittä-misessä.Onnea 60 vuotta täyttäneelle Maritalle!Vesa, Johanna, Pirjo ja muut tekijät 13Yhteisöä rakentamassaKehittämisen palat, yhteisöjen salatLähteetAnnala, J. & Mäkinen, M. 2011a. Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma – kohti tietämisen ja taitamisen päämääriä. Kasvatus 42 (1), 6–18.Annala, J. & Mäkinen, M. 2011b. Research-teaching nexus in higher education in curriculum design. Transnational Curriculum Inquiry 8 (1), 3–25.Autio, T. 2006. Subjectivity, curriculum, and society: between and beyond German didaktik and Anglo-American curriculum studies. NJ: Erlbaum. Barnett, R. & Coate, K. 2005. Engaging the curriculum in higher education. Berkshire, GBR: McGraw-Hill Education. Bernstein, B. 1996. Pedagogy, symbolic control and identity. Theory, research, critique. London: Taylor & Francis. Forlin, C. 2010. Teacher education for inclusion: Changing paradigms and innovative approaches. New York: Routledge. Korhonen, V. 2014. Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilöllisen ja yhteisöllisen prosessin yhteisvaikutuksena. Teoksessa S. Pihlajaniemi, T. Villa, E. Lavikainen & L. Valkeasuo (toim.) Oppia ikä kaikki: kouluttautumisen edellytykset eri elämänvaiheissa. Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2014. Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus), 40–55. Korhonen, V. & Mäkinen, M. (toim.) 2012. Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Campus Conexus -projektin julkaisuja A:1 Kulju, P. & Mäkinen, M. 2009. Sanelukirjoituksen arviointi – tyyppivirheistä sana raken-teiden fonologiseen analyysiin. Virittäjä 113 (4), 508–529. Kupiainen, R., Kulju, P. & Mäkinen, M. 2015. Mikä monilukutaito? Teoksessa Kaartinen Tapani (toim.) Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampere: Tampereen yliopiston normaalikoulu, 7–24. Mäkinen, M. 2002. Puheen palat ja sanan salat esiopetuksessa. Fonologisen tietoisuuden yhteys alkavaan lukutaitoon. Acta Universitatis Tamperensis 902. Tampere: Tampere University Press. Mäkinen, M. 2007. Fonologinen analyysi toisluokkalaisten luku- ja kirjoitusprofiileista. Puhe ja Kieli 27 (4), 149–170. Mäkinen, M. 2012. Opiskelijat opintoihin kiinnittymisen tulkitsijoina. Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Korhonen, S. Vehviläinen, A-M. Norrgrann, P. Kalli & P. Svärd (toim.) Osallistava korkeakoulutus. Tampere: Tampere University Press, 47–74. Mäkinen, M. & Annala, J. 2010a. Meanings behind curriculum development in higher education. PRIME 4 (2), 9–24. http://urn.fi/urn:nbn:uta-3-1004 (luettu 28.5.2017).Mäkinen, M. & Annala, J. 2010b. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika 4 (4), 41–61. 14Vesa Korhonen, Johanna Annala ja Pirjo KuljuVesa Korhonen, Johanna Annala & Pirjo Kulju (toim.)Mäkinen, M. & Annala, J. 2011. Opintoihin kiinnittyminen yliopistossa. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd & V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä – Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere: Tampere University Press, 59–80. Mäkinen, M. & Annala, J. 2012. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kahdet kasvot. Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Korhonen, S. Vehviläinen, A-M. Norrgrann, P. Kalli & P. Svärd (toim.) Osallistava korkeakoulutus. Tampere: Tampere University Press, 127–151.New London Group. 1996. A pedagogy of multiliteracies: Designing social futures. Harvard Educational Review 66 (1), 60–92.Pinar, W.F., Reynolds, W.M., Slattery, P. & Taubman, P.M. 1995. Understanding curriculum. An introduction to the study of historical and contemporary curriculum discourses. New York: Peter Lang. Pinar, W.F. 2004. What is curriculum theory? NJ: Erlbaum. Poutanen, K., Toom, A., Korhonen, V. & Inkinen, M. 2012. Kasvaako akateeminen kynnys liian korkeaksi? Opiskelijoiden kokemuksia yliopistoyhteisöön kiinnittymisen haasteista. Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Korhonen, S. Vehviläinen, A-M. Norrgrann, P. Kalli & P. Svärd (toim.) Osallistava korkeakoulutus. Tampere: Tampere University Press, 17–46. Törmä, S., Korhonen, V. & Mäkinen, M. 2012. Miten arvioida yliopisto-opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin? Teoksessa V. Korhonen & M. Mäkinen (toim.) Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä. Tampereen yliopisto. Kasva tus-tieteiden yksikkö. Campus Conexus -projektin julkaisuja A:1, 163–191. 

Yhteisöä rakentamassa - näkökulmia pedagogiseen kehittämiseen

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/101970/yhteisoa_rakentamassa_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Yhteisöä rakentamassa - näkökulmia pedagogiseen kehittämiseen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Trepo - Institutional Repository of Tampere University