"Se on sydämen asia se saamenkäsityö": matkailun vaikutukset saamelaiseen käsityökulttuuriin ja kulttuuri-identiteettiin

Saamelaisella käsityökulttuurilla on pitkät perinteet. Jo vuosisatojen ajan saamelaiset ovat tehneet käyttöesineitä ja -tavaroita omaan käyttötarkoitukseensa erilaisista materiaaleista. Matkailun ja matkamuistojen myötä perinteisten saamelaisten käsitöiden alkuperäistä käyttötarkoitusta on muunneltu ja niistä on myös tehty halpakopioita. Tällä tutkimuksella haetaan vastausta siihen, kuinka matkailu vaikuttaa käsitöiden tekemiseen ja sitä kautta käsityökulttuuriin ja kulttuuri-identiteettiin saamelaisten keskuudessa. Tutkimuksen osakysymyksinä toimivat: Millainen käsitöiden merkitys on yleisesti ottaen saamelaisille käsityöntekijöille? Millainen merkitys lapinpuvulla on saamelaisille? Millainen matkamuistoiksi tehtävien käsitöiden merkitys on ja on ollut saamelaisille käsityöntekijöille? Tutkimuksen teoreettisina näkökulmina toimivat teoria käsityötieteestä sekä vastuullinen ja kestävä matkailu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille saamelaiset käsityöntekijät ja heidän ajatuksensa matkailun vaikutuksesta käsitöihin. Aiemmin vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty. Tutkielmaa varten on haastateltu seitsemää saamelaista käsityöntekijää ja haastatteluaineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Käsityötaito on edelleenkin tärkeä saamelaisten keskuudessa. Perinteiset tekotavat kulkevat sukupolvelta toiselle hiljaisen tiedon kautta ja tästä halutaan pitää kiinni. Kulttuuriin kuulumaton ei voi saada käsitöihinsä samanlaista henkeä, kuin saamelaisen itsensä tekemänä käsityöstä tulee. Kulttuuria ei halutakaan myydä eteenpäin kaikilta osin, vaan tiettyjä elementtejä halutaan säilyttää saamelaisten omina. Yksi näistä elementeistä on lapinpuku, jolla on suuri merkitys saamelaiselle kulttuuri-identiteetille. Vastuullisen matkailun perusperiaatteiden vastaisesti lapinpukua hyödynnetään matkailualalla väärin. Tutkimus pyrkiikin virittämään keskustelua vastuullisemman Lapin kehittämiseen matkailualalla ottamalla huomioon saamelaiset ja saamenkäsityökulttuurin. Tutkimus myös tuo matkailututkimukseen erilaista, aiemmin tutkimatonta tietoa saamenkäsitöistä ja matkailusta peräänkuuluttaen vastuullisemman matkailun kehitystä saamelaisten osalta

Käsityötilojen muotoilu Henri Lefebvren avulla

Luovat tilat ovat paikkoja, johon ihmiset kokoontuvat oleilemaan ja oppimaan yhdessä. Luovan tilan määritelmä kattaa myös kotiympäristön, jossa käsitöitä tehdään kaikista eniten. Tämä tutkimus on matka luovien käsityötilojen tilalliseen palvelumuotoiluun. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella ja testata Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoriaa osana luovien tilojen suunnittelua. Lisäksi tavoitteena on löytää yhteneväisyyksiä laajennettuun palvelumaisemamalliin ja tilalliseen palvelumuotoiluun. Tutkimukseni päätutkimuskysymys on: Miten Henri Lefebren sosiaalisen tilan teoria tukee tilallista palvelumuotoilua ja laajennettua palvelumaisemamallia? Tutkimuksen aineistona on käytetty käsityöntekijöille suunnattua kyselyä, johon vastasi 83 henkilöä. Lisäksi yhtenä menetelmänä on käytetty muotoiluluotainta, johon osallistui kolme henkilöä. Näitä menetelmiä tukemaan tutkimuksen teossa on käytetty havainnointia ja autoetnografiaa. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina on käsityötilojen kodinomaisuus ja tällaisten elementtien hyödyntäminen myös yhteisöllisten käsityötilojen suunnittelussa. Suunnittelua tukemaan tutkimuksessa on luotu tunnelmatauluja sekä tilojen käyttäjäprofiileita, joista ilmenee yleisimmät tunnelmaa luovat elementit, mutta myös millaisia toiveita ja tarpeita tilojen käyttäjillä on. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Lefebvren sosiaalisen tilan teoria antaa paljon syvyyttä tilalliseen palvelumuotoiluun ja laajennettuun palvelumaisemamalliin. Hyödyntämällä teorian eri ulottuvuuksia, voidaan tiloja tarkastella laajasti eri näkökulmista, kuten merkityksellisyydestä, kokemuksellisuudesta, eletystä tilasta, visuaalisuutta ja kehollisuutta unohtamatta.Creative spaces are places where people gather to be and learn together. The definition of a creative space also includes the home environment, which is where most crafts are made. This study is a journey into the spatial-oriented service design of creative craft spaces. My research aims to explore and test Henri Lefebvre's theory of social space in the context of creative spaces. In addition, the aim is to find similarities between the extended servicescape model and spatial-oriented service design. The main research question of my study is: How does Henri Lefebvre's social space theory support spatial service design and the extended servicescape model? The data for the study is based on a questionnaire for craftspeople, to which 83 people responded. In addition, a design pilot was used as one of the methods, with three participants. Observation and autoethnography were used to support these methods in the conduct of the study. The data was analysed using theory-based content analysis. The main findings of the study are the coziness of craft spaces and how they can be used when designing community-based craft spaces. To support the design process, this study has created moodboards and user profiles of the spaces. These show the most common elements that create the atmosphere and the wishes and needs of the users of the spaces. Lefebvre's social space theory provides depth to spatial service design and the extended servicescape model. By taking advantage of the different dimensions of the theory, spaces can be viewed from a wide range of perspectives, such as meaningfulness, experientiality, and lived space, not forgetting visuality and embodiment

Johdanto

publishedVersio

Toward culturally sensitive tourism Report from Finnish Lapland

publishedVersio

Cultural sensitivity in Sámi tourism: A systematic literature review in the Finnish context

The use of Sámi cultures in the Finnish tourism business has been problematic for many decades. The aim of this article is to explore how the notion of cultural sensitivity could help to find alternative approaches and new solutions to this situation, especially for Sámi tourism. For this purpose, a systematic literature review method was used to examine and describe how previous academic literature has approached the issue of cultural sensitivity in the Finnish context. While the concept has not been used in tourism research in Finland, previous discussions have focused on questions of respect, cultural sustainability, cultural carrying capacity, cultural representations and cultural identity in tourism contexts. Simultaneously, research in other fields of study has drawn attention to the importance of healing, reconciliation and recognition for Sámi cultures. Reviewing the social work and pedagogy literature indicates how the idea of cultural sensitivity can enrich the search for more responsible ways of thinking, doing and researching tourism. In sum, the article calls for future research, theoretical conceptualization and practical application of cultural sensitivity that emphasizes recognition of and respect for cultural differences.Kulttuurisensitiivisyys saamelaismatkailussa: Suomea koskeva systemaattinen kirjallisuuskatsaus Saamelaiskulttuurien käyttö suomalaisessa matkailuliiketoiminnassa on ollut ongelmallista vuosikymmenten ajan. Tässä artikkelissa pohdimme, kuinka kulttuurisensitiivisyyden käsitteen avulla voitaisiin löytää vaihtoehtoisia lähestymistapoja ja uusia ratkaisuja tähän tilanteeseen. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tarkastelemme, miten aiemmassa akateemisessa kirjallisuudessa on lähestytty kulttuurisensitiivisyyttä. Katsauksen mukaan kulttuurisensitiivisyyden käsitettä ei ole aiemmin käytetty matkailun yhteydessä; sen sijaan on keskusteltu kunnioituksesta, kulttuurisesta kestävyydestä, kulttuurisesta kantokyvystä, kulttuurisista representaatioista ja kulttuurisesta identiteetistä. Muilla tieteenaloilla on korostettu eheytymisen, väliensovittelun ja saamelaiskulttuurien tunnustamisen tärkeyttä. Sosiaalityön ja pedagogiikan alojen kirjallisuus osoittaa, että kulttuurisensitiivisyys auttaa etsimään vastuullisempia tapoja ajatella, tehdä ja tutkia matkailua. Kaiken kaikkiaan artikkeli peräänkuuluttaa kulttuurisensitiivisyyden käyttöä tutkimuksessa, sen teoreettista käsitteellistämistä ja käytäntöön soveltamista

Kohti kulttuurisensitiivistä matkailua : Suomen Lappi

publishedVersio

Looking at Arctic tourism through the lens of cultural sensitivity : ARCTISEN – a transnational baseline report

publishedVersio