Tuotetiedonhallinta: Case Yritys X

Tämän työn aiheena toimii tuotetiedonhallinta ja kyseessä on tapaustutkimus. Työ tehdään suomalaiselle rakennustarvikealan yritykselle ja työn tavoitteena on kehittää kohdeyrityksen tuotetiedonhallintaa optimaalisimpaan mahdolliseen suuntaan. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi tuotetiedonhallintaa monesta eri näkökulmasta. Vaikkakin työn varsinainen painopiste oli kaupallisen tai niin kutsutun valmiin tuotetiedon hallinnassa, teoriaosuudessa tuotetiedonhallintaan haettiin mahdollisimman kokonaisvaltaista näkökulmaa. Teoriaosuudessa käytiin läpi myös muutosjohtamista ja nimikkeen elinkaaren hallintaa, joita voidaan toisaalta myös pitää osana tuotetiedonhallintaa. Työn empiirinen tutkimus oli kaksiosainen ja siinä tutkittiin tuotetiedonhallintaa sekä sisäisestä että ulkoisesta näkökulmasta. Sisäinen analyysi keskittyi lähinnä nimikkeen elinkaareen kohdeyrityksessä ja ulkoinen näkökulma taas saatiin järjestämällä tuotetietoon liittyvä kysely kohdeyrityksen eri ulkoisissa viestintäkanavissa. Sisäinen analyysi oli varsin moniulotteinen ja se perustui laajaan aineistoon, joista mainittakoon kohdeyrityksen myyntidata, varastodata, nimikedata, henkilöstökyselyn tulokset ja tutkijan omat havainnot osana organisaatiota. Asiakaskyselyssä taas pyrittiin selvittämään asiakkaiden mieltymyksiä liittyen tuotetietoon melko yksinkertaista kyselylomaketta apuna käyttäen. Työn tuloksena onnistuttiin löytämään kohdeyrityksen tuotetiedonhallinnan suurimmat kehityskohteet ja myös niihin toimintasuunnitelmat tulevaisuuden varalle. Asiakaskyselyn heikko vastausmäärä verotti sen reliabiliteettia, mutta suuntaa antavia tuloksia tuotetiedon suhteen myös siitä saatiin. Kehityskohteet ja niihin ehdotetut ratkaisut ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä projekteja, joissa on avainasemassa niin käytännön toimenpiteet kuin myös yleinen yrityskulttuurin muutos kyseisten teemojen ympärillä. Tästä syystä kehitystoimenpiteiden todellista tehokkuutta on vielä tässä kohtaa täysin mahdotonta mitata ja ainoastaan valistuneita veikkauksia voidaan toistaiseksi tehdä.The topic of this thesis is product data management and the thesis is also a case study. The research is conducted for a domestic construction supply firm and the aim is to develop and optimize their product data management as much as possible. In the theoretical framework of the thesis, there was a comprehensive analysis about product data management. Even though the emphasis of the study was in commercial product data management or so called, product information management, the theoretical framework was designed to provide a wholesome view of the subject. The management of change within an organization and product lifecycle management were also recurring themes in the theoretical framework, although those topics can also be integrated into the concept of product data management. The empirical research was twofold and it investigated product data management from both inside and outside perspective. The inner analysis was mostly about the lifecycle of a product in the target firm, when the outer perspective was gained by organizing a questionnaire about product information in the different outbound communication channels of the target company. The inner analysis was fairly multidimensional and it was based on a broad set of data. There was sales data, warehousing data, product data, questionnaire for the personnel and also the observations of the author to mention a few. In the questionnaire for the customers, the aim was to figure out their preferences towards product data by using a fairly simple questionnaire form. The research managed to find the biggest sections for development about product data management in the target company and also recommended solutions. Due to a low amount of answers, the reliability of the outbound questionnaire was a bit poor, but some incentive can be found from there as well. The areas for development and the recommended solutions are mostly quite long term projects. Due to this fact, it is still a bit early to say whether they will succeed or not. Only educated guesses can be presented for now.Tämä on tutkielman julkinen versio

Restored river habitat provides a natural spawning area for a critically endangered landlocked Atlantic salmon population

Supplementing endangered fish populations with captive bred individuals is a common practice in conservation management. The aim of supplementary releases from hatchery broodstocks is to maintain the viability of populations by maintaining their genetic diversity. Landlocked Lake Saimaa salmon (Salmo salar m. sebago) has been critically endangered for the past half-century. As a result of anthropogenic disturbance, especially construction of hydroelectric power plants, the Lake Saimaa salmon has become completely dependent on hatchery broodstock. Recently, habitat restoration has been done in one of the former spawning rivers with the aim of creating a new natural spawning ground for the critically endangered population. Hatchery fish releases have also been revised so that in addition to juveniles, adult fish from the hatchery and from the wild have been released into the restored river. We assessed here if a restored river stretch can be used as a natural spawning ground and juvenile production area with the aim of improving genetic diversity of the critically endangered Lake Saimaa salmon. By constructing a pedigree of the released adults, and juveniles sampled from the restored river, we found that the majority of the released adults had produced offspring in the river. We also found that wild-caught spawners that were released into the restored river had much higher reproductive success than hatchery-reared parents that were released into the restored river at the same time. We found no significant differences in genetic diversity between the parent and offspring generations. Meanwhile, relatedness among different groups of adults and juveniles varied a lot. For example, while the hatchery-reared females were on average half-siblings, wild-caught females showed no significant relatedness. This highlights the importance of using pedigree information in planning the conservation and management of endangered populations, especially when artificial propagation is involved.Peer reviewe

Cystatin B: mutation detection, alternative splicing and expression in progressive myclonus epilepsy of Unverricht-Lundborg type (EPM1) patients

n/

Laatukriteerien asettaminen julkisissa hankinnoissa

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan julkisilla varoilla hankittavia palveluja, tavaroita ja julkisilla varoilla teetettäviä rakennusurakoita. Julkisia hankintoja sääntelee laki julkisista hankinnoista (348/2007). Hankintalakia ollaan uudistamassa ja tulevan kokonaisuudistuksen on tarkoitus astua Suomessa voimaan kevään 2016 aikana. Yksi hankintalain kokonaisuudistuksen keskeisistä tavoitteista on juuri aiempaa suuremman huomion kiinnittäminen hankintojen laatuun ja laatutekijöihin. Tutkielmassa käsitellään myös tätä kokonaisuudistusta. Laadun ja laatukriteerien määrittäminen ja asettaminen ovat olleet aina ongelmallisia, etenkin palveluhankinnoissa. Laatu on ensinnäkin käsitteenä haastava ja se aiheuttaa usein liikaa tulkinnanvaraisuutta, jos sitä ei ole tarkasti ja tyhjentävästi yksilöity ja määritelty. Lisäksi ongelmia aiheutuu laatukriteerien asettamisesta ja siitä, sijoittaako hankintayksikkö ne tarjoajan soveltuvuuden arviointiin vähimmäisvaatimuksiksi vai vasta vertailuperusteiksi itse tarjousvertailuun. Nämä laatuun liittyvät ongelmat tuskin poistuvat koskaan julkisista hankinnoista, mutta tässä tutkielmassa pyrin löytämään vastauksia siihen, miten laatukriteerien asettaminen ja sijoittaminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla ja miten näitä ongelmia voitaisiin välttää. Menetelmä tutkielmassani on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen, sillä tutkin voimassaolevaa lainsäädäntöä, hankintalakia. Hankintalaissa ei ole määritelty millaista laatua ja millä laajuudella hankinnalta kulloinkin edellytetään. Tässä asiassa hankintayksiköllä on melko laaja harkintavalta. Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä hankintayksikkö tuntee parhaiten hankinnan luonteen ja tietää minkä tasoista laatua siltä on edellytettävä. Laissa korostetaan hankintaprosessin kaksivaiheisuutta ja mainitaan, että tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja tarjousvertailu on pidettävä selkeästi erillään ja kaikki hankintapäätökseen vaikuttavat seikat on mainittava etukäteen hankintailmoituksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikön on myös mainittava mitkä tekijät otetaan huomioon tarjoajan soveltuvuutta arvioitaessa ja mitkä vastaavasti tarjousten vertailussa, eikä näitä voi enää myöhemmin muuttaa. Myös vertailuperusteiden painotus ja pisteytysperusteet on ilmoitettava ja niissä on pysyttävä. Lopputuloksena voidaan todeta, että laissa säännellään hankintaprosessin kaksivaiheisuudesta ja siitä, että hankintayksikön on etukäteen selkeästi ilmoitettava tarjoajan soveltuvuuteen ja tarjousvertailuun liittyvät laatutekijät ja pysyttävä niissä koko hankinnan ajan. Hankintayksiköllä on siis laadun määrittämisen ja asettamisen suhteen melko vapaat kädet ja suurin osa ongelmista tuntuu johtuvan juuri laadun määrittelystä. Laatu alakriteereineen on usein määritelty liian epätäsmällisesti ja tulkinnanvaraisesti. Ongelmia aiheutuu myös siitä, että soveltuvuutta arvioivat tekijät ja vertailuperusteet sekoittuvat keskenään tai ovat liian lähellä toisiaan. Hankintalain antaman harkintavallan myötä hankinnan onnistuminen onkin hyvin pitkälle kiinni hankintayksikön osaamisesta ja ennen kaikkea hankinnan sisällön määrittelystä ja tuntemisesta.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Johtamisen kaksoisroolin merkitys kuntaorganisaation toimialoilla

VertaisarvioituTutkimusaineisto kerättiin Doria-julkaisuarkistosta löydettävistä Focus localis (2002–2016, entinen Kunnallistieteen aikakauskirja) ja Hallinnon tutkimus -lehdistä 2004–2016