Learning for sustainability in an age of wicked problems:a conceptual review

Abstract. Sustainable Development is a contested concept, yet some major transformations towards a more sustainable world must occur to ensure global wellbeing within planetary boundaries. The United Nations’ Agenda2030 provides a global vision for pathways towards sustainability. For achieving its goals, learning and education are in a crucial role. This thesis is a conceptual literature review synthesising international and mainly peer-reviewed research on sustainable behaviour and Education for Sustainable Development (ESD). The aim is to explore what kinds of factors explain sustainable behaviour and how learning and education can further sustainability transformations. Sustainable behaviour is influenced by several demographic, internal and external factors such as age, nature connectedness, sense of self-efficacy, cultural norms, and childhood experiences. Furthermore, there seems to be a link between education and sustainable behaviour, yet it is typical that people’s behaviours demonstrate a value-action, attitude-action, concern-action, or knowledge-action gap. ESD is an internationally promoted approach to education, which advances Sustainable Development especially through developing learners’ competencies. Through providing meaningful formal, non-formal and informal learning experiences for people at all ages, ESD has potential to drive sustainability transformations. Pedagogical solutions that allow critical deliberation, experiential learning, authentic participation and multi-actor collaboration while maintaining hope seem to support implementing transformative ESD. However, individual learning experiences are undermined if the surrounding society does not support sustainable behaviour and sustainability transformations. Thus, the magnitude and urgency of the current local and global problems require a joint and continuous learning process, which involves all societal actors to collaboratively seek for sustainable solutions.Tiivistelmä. Kestävä kehitys on kiistelty käsite, mutta varmaa on, että isoja kestävyysmurroksia tarvitaan, jotta globaali hyvinvointi voidaan varmistaa planeetan sietokyvyn rajoissa. Yhdistyneiden kansakuntien Agenda2030 tarjoaa globaalin vision ja suuntaviivat kohti kestävämpää maailmaa. Oppiminen ja koulutus ovat hyvin keskeisessä roolissa sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä pro gradu -tutkielma on käsitteellinen kirjallisuuskatsaus, joka tutkii kansainvälistä ja pääosin vertaisarvioitua kestävän elämäntavan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tutkimusta. Tavoitteena on selvittää, millaiset tekijät selittävät kestävää elämäntapaa ja miten kasvatus, koulutus ja oppiminen voivat edistää kestävyysmurroksia. Kestävään elämäntapaan vaikuttavat useat demografiset, sisäiset ja ulkoiset tekijät, kuten ikä, luontosuhde, minäpystyvyyskokemus, kulttuuriset normit ja lapsuuden kokemukset. Koulutuksen ja kestävän elämäntavan välillä vaikuttaa olevan yhteys. Tyypillistä kuitenkin on, että ihmisten arvot, asenteet, huoli tai tietoisuus eivät aina näy heidän käytöksessään. Kestävän kehityksen kasvatus on kansainvälisesti tuettu lähestymistapa kasvatukseen, joka edistää kestävää kehitystä erityisesti kehittämällä oppijoiden kompetensseja. Kestävän kehityksen kasvatus voi olla merkittävässä roolissa kestävyysmurrosten mahdollistamisessa tarjoamalla merkityksellisiä formaaleja, non-formaaleja ja informaaleja oppimiskokemuksia kaikenikäisille ihmisille. Pedagogiset ratkaisut, jotka mahdollistavat kriittisen pohdinnan, kokemuksellisen oppimisen, aidon osallistumisen ja monialaisen yhteistyön sekä ylläpitävät positiivista tulevaisuudenkuvaa tukevat transformatiivista kestävän kehityksen kasvatusta. Yksilöiden oppimiskokemukset eivät kuitenkaan riitä, mikäli ympäröivä yhteiskunta ei tue kestävää elämäntapaa tai kestävyysmurroksia. Jotta isoihin ja kiireellisiin kestävyyshaasteisiin voidaan löytää ratkaisuja, tarvitaan kaikkien yhteiskunnan osapuolten yhteinen ja jatkuva oppimisprosessi

Opettajien kokemuksia tiimiopettajuudesta master-koulutuksessa

Valtakunnallisessa Yamk-opettajuus sillanrakentajana -hankkeessa pyritään uudistamaan master-koulutuksen toimintoja niin, että tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyön (tki-työ) vaikuttavuus vahvistuu tiedon ja osaamisen siirtona, kehittämisenä ja uudistamisena korkeakoulujen ja työelämän välillä. Master-koulutuksen tki-toiminnan avulla tulisi tuottaa tietoa, uusia innovaatioita ja yhteiskunnallista hyötyä. Master-koulutuksen opettajuus edellyttää uudenlaista osaamista toimia koko koulutuksen ja tki-toiminnan yhdistäjänä työelämän, opiskelijan ja koulutuksen välillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) master-koulutuksen opettajien kokemuksia tiimiopettajuudesta yhteisten monialaisten opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa tiimiopettajuudesta ja tiimiopettajuuden kehittämiskohteista. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Oamkin master-tutkinnoissa monialaisia yhteisiä opintojaksoja toteuttavaa opettajaa. Tulosten mukaan monialaista tiimiopettajuutta pidettiin mielekkäänä tapana toteuttaa opetusta. Oppimisen kohteena olevaa asiaa tulisi sisällöllisesti määritellä ja kehittää monialaisuuden ja jokaisen opettajan asiantuntijuusosaamisen näkökulmasta. Opinnäytetyö monialaisena yhteistyönä mahdollistaisi parhaiten oppimisen integroitumisen yhteiseen kohteeseen kaikkien yhteistyössä olevien toimijoiden kanssa. Integraatio tarkoittaa, että opiskelijan asiantuntemus, työelämän tutkimus- ja kehittämiskohde sekä yhteistyökumppanit ja opettajat muodostaisivat monialaisen tutkimus- ja kehittämistyöryhmän, jolloin samanaikaisesti saavutettaisiin master-koulutukselle asetettuja tki- tavoitteita, opiskelijoiden tki- ja johtamisosaamisen kehittymistä ja työelämän sekä alueen elinkeinoelämän yhteistä kehittämistä

Learning and Sustainable Development - A Conceptual Review of International Literature on Education for Sustainable Development

Sustainable Development is a contested concept, yet some major transformations towards a more sustainable world must occur to ensure global wellbeing within planetary boundaries. The United Nations’ Agenda2030 provides a global vision for pathways towards sustainability. For achieving its goals, learning and education are in a crucial role. This report is a conceptual literature review synthesising international and mainly peer-reviewed research on sustainable behaviour and Education for Sustainable Development (ESD). The aim is to explore what kinds of factors explain sustainable behaviour and how learning and education can further sustainability transformations. There are several factors that explain commitment to sustainable behaviour, including demographic factors (such as age and gender), internal factors (for example nature connectedness and self-efficacy), as well as external factors (such as cultural and social norms). There seems to be a positive connection between education and sustainable behaviour, yet higher income may also result in adopting individual behaviours with a negative environmental impact. Moreover, it is typical that people’s behaviours demonstrate a value-action, attitude-action, concern-action, or knowledge-action gap. The aim of ESD is to support developing the knowledges, skills, competencies and attitudes needed to live in an ecologically, socially and economically sustainable manner in the changing world. ESD has potential to drive sustainability transformations through providing meaningful learning experiences for people at all ages both in formal education from early childhood education to higher education and outside formal education systems in everyday life, at work, in communities and generally in the society. Pedagogical solutions that enable critical deliberation, experiential learning, authentic participation and multi-actor collaboration while maintaining hope seem to support implementing transformative ESD. However, individual learning experiences are undermined if the surrounding society does not support sustainable behaviour and sustainability transformations. Thus, the magnitude and urgency of the current local and global problems require a joint and continuous learning process, which involves all societal actors to collaboratively seek for sustainable solutions

Looking for the Last Universal Common Ancestor (LUCA)

Genomic sequences across diverse species seem to align towards a common ancestry, eventually implying that eons ago some universal antecedent organism would have lived on the face of Earth. However, when evolution is understood not only as a biological process but as a general thermodynamic process, it becomes apparent that the quest for the last universal common ancestor is unattainable. Ambiguities in alignments are unavoidable because the driving forces and paths of evolution cannot be separated from each other. Thus tracking down life’s origin is by its nature a non-computable task. The thermodynamic tenet clarifies that evolution is a path-dependent process of least-time consumption of free energy. The natural process is without a demarcation line between animate and inanimate.Peer reviewe

Efficacy of the implementation of the National Emergency X-Radiography Utilization Study II decision rule to clinical practice for paediatric head injury patients

Aim To investigate the usefulness of the National Emergency X-Radiography Utilization Study (NEXUS) II head trauma decision rule in clinical practice for paediatric patients in a tertiary university hospital serving as the only paediatric hospital in the area. Methods We compared how doctors evaluated and examined patients with head injury during two time periods, before and after the introduction of NEXUS II decision rule. Multiple implementation strategies were used as follows: education, tutoring and written instructions for the use of NEXUS II. Results Two hundred and forty-four head injury patients visited the hospital before and 385 after the introduction of the NEXUS II decision rule. The number of hospital admissions (56%) and the mean duration of hospitalisation (2.5 days) remained the same during the two periods. In the NEXUS II evaluated group, there was a decrease of 40% in the number of hospital admissions. NEXUS II was applied in only 62 (16%) cases. The number of head imaging procedures remained the same. No patients with a clinically significant head injury were missed with the NEXUS II evaluation. Conclusion NEXUS II was ineffective as our implementation failed. When used, NEXUS II reduced expenses in our study population by decreasing the number of hospital admissions.Peer reviewe

Communities of Practice in Teaching Business Interaction : a Video-Based Role-Play Assignment

Tässä artikkelissa tarkastelemme käytäntöyhteisön näkökulmasta monivaiheista kurssitehtävää, jossa opiskelijat harjoittelevat liike-elämän vuorovaikutustaitoja asiakas- ja myyjäyrityksen välisessä neuvottelutilanteessa. Tavoitteena oli selvittää, miten käytäntöyhteisö tukee teorioiden oppimista ja viestintätaitoja. Tutkimuksen aineisto koostui kurssiin liittyvistä etnografisista seurantadokumenteista ja opiskelijoiden reflektioteksteistä. Tehtävässä yhdistyivät roolipeli, opiskelijoiden tuottamat videot sekä vertaisarviointi. Tehtävänantoa testattiin kahdella maisterivaiheen opiskelijaryhmällä, jotka suunnittelivat roolipelin ja nauhoittivat sen videolle. Viestintätieteiden opiskelijat tekivät roolipelistä vertaisarvioinnin. Tehtävään sisältyi työpaja, itsenäistä työskentelyä, ja ryhmätapaamisia. Opiskelijat pitivät tehtävää hyödyllisenä teorioiden oppimisen ja niiden käytäntöön soveltamisen kannalta. Lisäksi opiskelijapalautteesta tehdyn analyysin perusteella kurssilla opittiin neuvottelutaitojen lisäksi muita työelämätaitoja kuten ajanhallintaa, projektinhallintaa, kulttuurienvälistä ymmärrystä ja vuorovaikutteista viestintää. Erityisesti yksityiskohtaisten ja selkeiden ohjeiden, pääkäsitteiden selittämisen ja vertaisarvioinnin käytänteiden tärkeys korostui Kannustamme opettajia soveltamaan käytäntöyhteisöjen hyödyntämiseen perustuvia tehtäviä kursseilla, joihin sisältyy liike-elämän vuorovaikutustaitojen opettamista. Tällaisten tehtävien avulla voidaan opettaa tehokkaasti teorioita ja työelämäntaitoja, ja saadaan vaihtelua luentoihin ja kirjallisiin tehtäviin.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

The overexpression of GDNF in nucleus accumbens suppresses alcohol-seeking behavior in group-housed C57Bl/6J female mice

Background Craving for alcohol, in other words powerful desire to drink after withdrawal, is an important contributor to the development and maintenance of alcoholism. Here, we studied the role of GDNF (glial cell line-derived neurotrophic factor) and BDNF (brain-derived neurotrophic factor) on alcohol-seeking behavior in group-housed female mice. Methods We modeled alcohol-seeking behavior in C57Bl/6J female mice. The behavioral experiments in group-housed female mice were performed in an automated IntelliCage system. We conducted RT-qPCR analysis of Gdnf, Bdnf, Manf and Cdnf expression in different areas of the female mouse brain after alcohol drinking conditioning. We injected an adeno-associated virus (AAV) vector expressing human GDNF or BDNF in mouse nucleus accumbens (NAc) after ten days of alcohol drinking conditioning and assessed alcohol-seeking behavior. Behavioral data were analyzed by two-way repeated-measures ANOVA, and statistically significant effects were followed by Bonferroni's post hoc test. The student's t-test was used to analyze qPCR data. Results The RT-qPCR data showed that Gdnf mRNA level in NAc was more than four times higher (p < 0.0001) in the mice from the sweetened alcohol group compared to the water group. Our data showed a more than a two-fold decrease in Manf mRNA (p = 0.04) and Cdnf mRNA (p = 0.02) levels in the hippocampus and Manf mRNA in the VTA (p = 0.04) after alcohol consumption. Two-fold endogenous overexpression of Gdnf mRNA and lack of CDNF did not affect alcohol-seeking behavior. The AVV-GDNF overexpression in nucleus accumbens suppressed alcohol-seeking behavior while overexpression of BDNF did not. Conclusions The effect of increased endogenous Gdnf mRNA level in female mice upon alcohol drinking has remained unknown. Our data suggest that an increase in endogenous GDNF expression upon alcohol drinking occurs in response to the activation of another mesolimbic reward pathway participant.Peer reviewe

Surface functionalization of surfactant-free particles : a strategy to tailor the properties of nanocomposites for enhanced thermoelectric performance

Altres ajuts: MCS acknowledge MINECO Juan de la Cierva Incorporation fellowship (JdlCI 2019) and Severo Ochoa. ICN2 is funded by the CERCA Programme/Generalitat de Catalunya. This study was supported by MCIN with funding from European Union NextGenerationEU (PRTR-C17.I1) and Generalitat de Catalunya.The broad implementation of thermoelectricity requires high-performance and low-cost materials. One possibility is employing surfactant-free solution synthesis to produce nanopowders. We propose the strategy of functionalizing "naked" particles' surface by inorganic molecules to control the nanostructure and, consequently, thermoelectric performance. In particular, we use bismuth thiolates to functionalize surfactant-free SnTe particles' surfaces. Upon thermal processing, bismuth thiolates decomposition renders SnTe-BiS nanocomposites with synergistic functions: 1) carrier concentration optimization by Bi doping; 2) Seebeck coefficient enhancement and bipolar effect suppression by energy filtering; and 3) lattice thermal conductivity reduction by small grain domains, grain boundaries and nanostructuration. Overall, the SnTe-BiS nanocomposites exhibit peak z T up to 1.3 at 873 K and an average z T of ≈0.6 at 300-873 K, which is among the highest reported for solution-processed SnTe

Action plan for implementing the hybrid strategy to control the COVID-19 epidemic 2021–22

Endorsed by the government resolutions, the Ministry of Social Affairs and Health has issued an action plan for the hybrid strategy on 7 September 2020 (STM 2020:26) and its updates on 5 January 2021 (STM 2021:1), 1 June 2021 (STM 2021:21) and 23 June 2021 (STM 2021:24), the latter of which is valid until further notice. In connection with the update, a decision was made to review the action plan during the summer and autumn of 2021. The action plans for the hybrid strategy have guided the authorities responsible for the implementation of the Communicable Diseases Act in the epidemiologically appropriate application of the recommendations and restrictions. The action plan of the renewed hybrid strategy aims to open up society, promote its openness and provide cross-sectoral support for the post-epidemic measures, and for the conditions for economic growth and recovery. When a minimum vaccination coverage of 80 per cent of the target population is achieved or all members of the target population have had access to two vaccines, national restrictions and comprehensive recommendations will be waived. The regional phasing out of restrictive measures will start earlier, if the regional disease situation allows. The action plan supports the assessment of the proportionality and necessity of decision-making by regional state administrative agencies and local authorities, combats the risks of the healthcare system being overwhelmed and of the uncontrolled spread of the epidemic, and directs the efforts to achieving the highest possible vaccine coverage. The prevention of the epidemic under the Communicable Diseases Act will primarily take place through local and regional measures. The measures are more limited than before in terms of their subject matter, content, duration and area, and they are targeted and weighted according to the risk potential of what is being targeted. Effective infection tracking and local and regional response measures to prevent the spread of infections are also key to preventing the national epidemiological situation from deteriorating again. The action plan will be applied simultaneously with the post-crisis and recovery measures related to the epidemic. The action plan is valid until further notice and will be updated as necessary

Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22

Valtioneuvoston periaatepäätösten puoltamana sosiaali- ja terveysministeriö on antanut hybridistrategian toimintasuunnitelman 7.9.2020 (STM 2020:26) sekä sen päivitykset 5.1.2021 (STM 2021:1), 1.6.2021 (STM 2021:21) ja 23.6.21 (STM 2021:24), joista jälkimmäisen toistaiseksi voimassa olevaksi. Päivityksen yhteydessä todettiin, että toimintasuunnitelmaa tullaan tarkastelemaan kesän ja syksyn 2021 aikana. Hybridistrategian toimintasuunnitelmat ovat ohjanneet tartuntatautilain toimeenpanosta vastaavia viranomaisia suositusten ja rajoitusten epidemiologisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä. Uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman tavoite on avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä ja tukea monialaisesti epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Kun rokotusten kohdeväestön vähintään 80 % rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokotetta, valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan. Rajoitustoimien alueellinen asteittainen purkaminen aloitetaan jo aiemmin alueellisen tautitilanteen sen salliessa. Toimintasuunnitelmalla tuetaan aluehallintovirastojen ja kuntien päätöksenteon oikeasuhtaisuus- ja välttämättömyysarviointia, torjutaan terveydenhuollon ylikuormittumista ja epidemian hallitsematonta leviämistä sekä ohjataan työtä mahdollisimman korkean rokotekattavuuden saavuttamiseksi. Epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. Toimenpiteet ovat aikaisempaa rajatumpia niin kohteeltaan, sisällöltään, kestoltaan kuin alueeltaan, ja ne kohdennetaan ja painotetaan rajoitettavan kohteen riskipotentiaalin mukaisesti. Tehokas tartunnanjäljitys ja tartuntojen leviämisen estämiseen kohdennetut paikalliset ja alueelliset torjuntatoimet ovat avainasemassa myös valtakunnallisen epidemiatilanteen uudelleen vaikeutumisen estämiseksi. Toimintasuunnitelmaa sovelletaan samaan aikaan epidemian jälkihoidon ja jälleenrakennuksen toimenpiteiden kanssa. Toimintasuunnitelma on voimassa toistaiseksi, ja se päivitetään tarvittaessa