Artification and the Drawing of Distinctions: an Analysis of Categories and Their Uses

The aim of the article is to examine how we distinguish between art, decoration, and furnishing within a research interview. The interview specimens here are examined by adapting the ethnomethodologically oriented method of Membership Categorization Analysis. The results indicate that the speakers rely, for example, on the context of the interview situation and also use flexible logical means, such as conditioning and comparison, to make the discussed issues more comprehensive. The results of the analysis are interpreted in the context of artification, emphasizing in particular the notion of the situated process of categorical resiliency

The Handwork of Folkloristic-Ethnological Knowledge: The Viewpoint of Samuli Paulaharju's Drawings

Drawing is discussed here, both from the historical and from the contemporary folklore and material culture stance. Folklore collector Samuli Paulaharju’s (1875–1944) drawings serve as a point of departure; again, cultural studies constitute the background, as the notion of representation and the construction of folkloristic-ethnologic knowledge are stressed. Material and visual culture comprises yet other central viewpoints. The research material consists of Paulaharju’s folkloristic descriptions (at the SKS) of the interlacements, as knots and lattices. The materials are discussed in the context of magic and belief, at first, and of folk games and plays further back. The research question is: how Paulaharju constructs the meanings of the interlacements by means of drawings? The method of membership categorization analysis (MCA) is combined with multimodal analysis, since the drawing–texts relations are analysed in detail. Thus, the examination demonstrates, that not only several drawing methods are utilised, but also the contexts, as agrarian life, appear diversified when the drawings are concerned. Then, by applying drawing innovatively and experimenting with it, Paulaharju operated between distinct viewpoints, and also challenged the established folkloristic practises. Accordingly, wide interestedness and learning-by-drawing are emphasised more than drawing as a restricted – or restrictive – orientation

Perinnetieteet ja piirrosten tieto: Piirrosten asema Axel Olai Heikelin ja Elsa Enäjärvi-Haavion tutkimuksissa

The article deals with drawings in Finnish folklore studies, especially in the studies of ethnologist Axel Olai Heikel and folklorist Elsa Enäjärvi-Haavio. The author argues how the studies, the researchers, and the drawers are dealt with in scholarly history discussions, and, secondly, how these researchers have made use of drawings. Attention is devoted to cultural studies and its contextual approach, as well as ethnomethodology and its focus on the research practices. Visual studies are also briefly discussed. Moreover, the methods of categorisation analysis and multimodal analysis are used in tandem. The research material consists of Heikel’s and Enäjärvi-Haavio’s studies and archival materials. Additionally, several disciplinary history texts are examined. The article illustrates that Heikel and Enäjärvi-Haavio can be seen as pioneers in their respective fields, and as versatile researchers at the same time. The artist’s role as a drawer is not always self-evident. Moreover, it is argued that the viewpoints of folkloristics and ethnology overlap in some cases. Finally, the drawings are emphasised here as part of the methods. By means of the multimodal analysis it is illustrated how the drawings have concretised their theoretical viewpoints. Thus, drawings here do not serve merely as an illustration.Artikkelissa käsitellään piirrosten asemaa suomalaisissa perinnetieteissä, erityisesti kansatieteilijä Axel Olai Heikelin ja folkloristi Elsa Enäjärvi-Haavion tutkimuksissa. Yhtäältä tutkimuksessa syvennytään siihen, miten tutkimuksia, tutkijoita ja piirtäjiä on paikannettu oppihistoriallisesti. Toisaalta keskitytään siihen, mitä piirroksilla on tehty tutkimuksissa. Näkökulmina ovat sekä kulttuurintutkimuksen konteksteihin että etnometodologisiin tutkimuskäytäntöihin syventyvät tarkastelutavat. Artikkelissa sivutaan myös monia visuaalisen tutkimuksen keskusteluja. Analyysissa sovelletaan sekä kategorioiden tutkimisen (jäsenkategorisoinnin analyysi) että multimodaalisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusaineistona on Heikelin ja Enäjärvi-Haavion tutkimuksia sekä näihin liittyviä arkistoaineistoja piirroksineen. Lisäksi tarkastellaan useita tutkimuksia suomalaisen perinteentutkimuksen ja sen oppihistorian alalta. Tutkimuksen aluksi tuodaan esiin, miten oppihistoriallisissa teksteissä ja alan tutkimuksissa sekä Heikel että Enäjärvi-Haavio näyttäytyvät alan pioneereina, mutta samalla myös moniulotteisina tutkijoina. Piirtäjät ja taitelijat esitetään samaisissa teksteissä nimenomaan piirrosten tekijöinä, tosin heidänkään roolinsa eivät ole aina yksiulotteisia. Artikkelin jälkimmäisessä osassa tarkastellaan erityisesti piirrosten menetelmällisiä ulottuvuuksia. Multimodaalisen tutkimuksen keinoin osoitetaan lisäksi, miten tutkimusten näkökulmat konkretisoituvat käytännössä piirrosten myötä. Artikkelissa havainnollistetaan monin esimerkein, miten piirrosten näkökulmasta katsottuna folkloristiikan ja kansatieteen näkökulmat kohtaavat. Piirrokset eivät näyttäydy myöskään vain kuvituksena perinnetieteellisen tiedon kannalta, joten niiden huomioiminen on perusteltua yleisemmin oppialan keskustelujen piirissä

Factors associated with non-medical use of prescription drugs among individuals with a legitimate prescription for medical purposes : A population-based study

Background: Psychoactive prescription drugs are known to have abuse potential. This study was aimed at studying the non-medical use of prescription drugs (NMUPD) among individuals with prescriptions for anxiolytics, sedatives, or strong analgesics. We examined the association of socio-demographics, binge drinking, the number of drug prescriptions, and drug types prescribed for medical purposes with NMUPD among the general Finnish population. Methods: Data were derived from population-based (ages 15-69 years) Drug Surveys conducted in Finland in 2006, 2010, and 2014. The response rates varied between 48% and 55%. Individuals with prescriptions for one or more prescription drugs in the last 12 months were included (n = 1,602) and divided into three groups: medical use only, NMUPD, and NMUPD with illicit drug use (ILLICIT USE). Multinomial logistic regression was used. Results: Among individuals with a prescription for at least one prescription drug, 5.7% reported NMUPD. Living alone and being outside the labour force were associated with NMUPD. Younger age, living in a large city, living alone, and unemployment were associated with ILLICIT USE. Frequent binge drinking and a high number of drug prescriptions were associated with both NMUPD and ILLICIT USE. Those reporting ILLICIT USE were more likely to have a prescription for sedatives. Conclusions: Although NMUPD is on a rather low level among those who have a prescription for legitimate purposes, having multiple prescriptions increased the likelihood of NMUPD. Low socio-economic position and binge drinking are associated with NMUPD and this should be taken into account when planning interventions and preventive actions.Peer reviewe

Kestävät ratkaisut B2B-yritysten välisissä suhteissa ja toimitusketjussa

Viime vuosikymmenien aikana kestävän kehityksen merkitys on kasvanut huomattavasti jokaisen yksilön ja organisaation toiminnassa. Organisaatioiden tulisi nykypäivänä huomioida jatkuvasti toiminnassaan yhteiskunnalliset ilmastotavoitteet ja muuttaa toimintaansa vastaamaan näitä tavoitteita. B2B-tasolla päätöksenteon ollessa systemaattista ja suuressa mittakaavassa olevaa tulisi kestävien ratkaisuiden vaikutukset huomioida oston ja myynnin näkökulmasta ja niitä tulisi osata soveltaa organisaation liiketoiminnassa. Kyseisessä kandidaatintyössä tutkittiin sitä, miten B2B-markkinoilla toimivat organisaatiot hyödyntävät nykypäivänä kestäviä ratkaisuja liiketoiminnassaan saavuttaakseen ilmastotavoitteet, miten se vaikuttaa organisaation toimintaan ja miten toimintaa mukauttamalla on mahdollista kilpailla ja luoda kilpailuetua markkinoilla. Kyseinen työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa ensin tutkittiin B2B-markkinoita yleisesti ja kestävien ratkaisujen vaikutusta B2B-markkinoiden luonteeseen. Organisaatiotasolta tarkasteltuna kestävien ratkaisuiden merkitystä tarkasteltiin niin osto-myyntisuhteissa kuin myös toimitusketjun tasolla. Tutkimuksen avulla olikin mahdollista muodostaa kokonaisvaltainen kuva koko organisaation liiketoiminnasta ja kestävien ratkaisuiden vaikutuksesta organisaation liiketoimintaan niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä. Tämän lisäksi tutkimuksessa myös tarkasteltiin sitä, miten kestävät ratkaisut luovat kilpailuetua markkinoilla ja miten organisaatioiden on mahdollista parantaa omaa markkina-asemaansa hyödyntämällä kestäviä ratkaisuja toiminnassaan. Työn oleellisimpina tuloksina nähtiin, miten kestävien ratkaisujen implementointi vaatii jo huomattavia muutoksia organisaation toiminnassa ja toimitusketjussa, ja miten sidosryhmien väliset rakenteet muuttuvat, kun organisaatio implementoi kestäviä ratkaisuja toimintaansa. Organisaatiolle kestäviin ratkaisuihin siirtyminen voikin olla lyhyellä aikavälillä kannattamatonta, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kestävät ratkaisut ovat oleellinen osa jokaisen organisaation liiketoimintaa ja niitä tulisi hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jatkuvan toiminnan mahdollistamiseksi ja markkinoilla menestymiseksi. Kestäviä ratkaisuja implementoitaessa aikaisessa vaiheessa onkin mahdollista erottua markkinoilla ja siten luoda myös tilapäistä kilpailuetua, joka on mahdollista muuttaa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kestäväksi kilpailueduksi

Kulttuurinen kansalaisuus materiaalisen kulttuurin lävistäjänä: Näkyväksi tuleminen, mukana oleminen ja elämäntavat esineiden käyttämisen näkökulmasta tarkasteltuna

This article discusses cultural citizenship in terms of dignified representations of everyday life and lifestyles, and from a viewpoint of material culture. The research focuses on the interviewees’ stories about material everyday things, for instance, in relation to their own experiences of various borders they have encountered. Theoretical framework is based on scholarly discussion about cultural citizenship conceived in inclusionary forms of culture, and in relation to maintenance of cultural lifestyles and dignified representations as components of cultural citizenships. The aim is to examine how dignified representations intertwine with uses of objects, which are considered important, or otherwise carried with in peoples’ lives. Thus, the research question investigates the interviewees’ stories about the relationship between cultural-symbolic manifestations related to the material objects, and their everyday use in a variety of narrative contexts. The research material is based on the research interviews conducted in the project The Lost Mitten and Other Stories, and it is analyzed by means of content analysis and narrative methods. The results illustrate, how the material contexts of dignified representations and lifestyles link, in practice, to a variety of private and public contexts, such as homes, schools, workplaces, and other activities as sports and music. Hence, the discussion in this paper contributes to understandings not only of the plurality, but also of the challenges of the relations of cultural lifestyles, citizenship, and material culture.Artikkelissa pohditaan kulttuurista kansalaisuutta suhteessa ihmisten kertomuksiin heille tärkeiden tai muuten heidän elämässään mukana kulkevien esineiden käyttämisestä. Tutkimusaineistona on Kadonnut kinnas ja muita tarinoita -hankkeen teemahaastatteluja etenkin siltä osin, mitä haastateltavat kertovat esineiden käyttämisestä arvostetuksi, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen sekä kulttuuristen elämäntapojen kannalta. Aihetta lähestytään materiaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta keskittyen siihen, mitä haastateltavat kertovat esineidensä käyttämisestä. Teoreettisena viitekehyksenä taas on kulttuurinen kansalaisuus ymmärrettynä yhtäläisten sosiaaliskulttuuristen oikeuksien ja erilaisten kulttuuristen elämäntapojen kannalta. Metodologisesti tutkimuksessa tukeudutaan temaattiseen sisällönanalyysiin ja narratiiviseen tutkimukseen. Keskeistä on kysymys siitä, miten yhteiskunnassa mukana oleminen, näkyväksi, kuulluksi ja arvostetuksi tuleminen sekä erilaisten elämäntapojen ylläpitäminen ilmenevät mukana kulkevien tai muuten tärkeiden esineiden käyttämisestä kertomisen kautta tarkasteltuna? Tutkimustulokset havainnollistavat materiaalisen kulttuurin kannalta sitä, miten kulttuuristen elämäntapojen sekä mukana olemisen, näkyväksi tekemisen ja ylläpitämisen kontekstit konkreettisesti ulottuvat kodin piiristä vaikkapa työ- ja koulumaailman piiriin. Lisäksi esiin tulee, miten kulttuurinen mukana oleminen ja elämäntapojen ylläpitäminen näyttäytyvät aineellisesti ja tilallisesti arjen käytäntöihin kietoutuneena, joskus myös ristiriitaisina asioina. Näin artikkeli valottaa esineiden käyttämisen ja kulttuurisen kansalaisuuden taustatekijöiden erilaisia kytkentöjä konkreettisesti ja teoreettisesti poikkitieteellisesti. Kulttuurien tutkimuksen kannalta tutkimus tarjoaa esimerkkejä niin kansalaisuuteen kuin kulttuuriperintöön liittyvien moniulotteisen aihepiirien tutkimiseen