Weaving with hemp yarn : design-based research on handwoven textiles

Hamppu oli aikoinaan käytetyin tekstiilikuitu, sillä sitä pystytään kasvattamaan laajalla alueella maailmassa, myös Suomessa. Se on ekologinen kuitukasvi, sillä se ei vaadi paljoa kastelua tai kasvinsuojeluaineita. Hamppukuitu on ominaisuuksiltaan hyvin kestävää, hengittävää ja kosteudenimukykyistä, eikä se homehdu helposti. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää hamppulangan kudontatekniset ominaisuudet, materiaalin ominaisuuksia hyödyntävät tuotesovellukset ja harrastajille soveltuvat kudontamallit hamppulangasta, jotta kynnys hamppukuidun käyttöön harrastajien kankaankudonnassa madaltuisi. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen kehittämistutkimus. Aineisto koostui tutkijan valmistamista prototyypeistä, prosessin dokumentoinnista ja asiantuntijan haastattelusta. Prototyyppeihin valittiin materiaaliksi Java-hamppulanka, josta toteutettiin tekstiilinäytteitä eri sidoksilla ja tiheyksillä. Prototyyppejä varten rakennettiin kaksi koelointa, joista saatiin yhteensä 39 näytettä. Prototyyppien ominaisuuksia arvioitiin asiantuntijahaastattelussa ja itsenäisesti näköaistin avulla ja haptisesti. Näytteiden arvioinnissa painotettiin mallien sovellettavuutta kudonnan harrastajille. Osalle näytteistä tehtiin myös pesutesti, jotta materiaalin yleiset pesumuutokset saataisiin selville. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksia sovellettiin tuottamalla viisi kudontamallia, joissa käytettiin eri sidoksia ja tiheyksiä. Tuotteet olivat kylpyhuoneen matto, akustiikkataulu, puutarhaesiliina, narureppu ja kestokassi. Sidoksista hyödynnettiin kuviollista ripsiä, vohvelia, leppäliinaa, aaltomaista toimikasta ja kaksinkertaista kangasta. Tutkimuksessa käytetty lanka oli joustamaton, helposti katkeava ja siitä irtosi paljon nukkaa, joten se soveltuu parhaiten kokeneille kutojille ja sen käytössä tulee suosia hellävaraisia kudontamenetelmiä. Langan pesuominaisuuksien vuoksi tiiviit ja lyhytnastaiset sidosrakenteet soveltuvat sille parhaiten. Lanka oli karhea, paksu ja jäykkä, joten se ei sovi laskeutuvuutta vaativiin tai ihoa vasten tuleviin tuotteisiin. Parhaiten Java-hamppulanka soveltuu helppohoitoisiin sisustustekstiileihin ja kassikankaisiin. Javan etuja ovat sen ilmeikkyys ja nopea kudottavuus langan paksuuden vuoksi.Hemp was once the most widely used textile fiber, as it can be grown in a large part of the world, including Finland. It is an ecological textile plant, because it doesn't require much irrigation or pesticides. Hemp fiber is very durable, breathable and moisture-absorbing and doesn't mold easily. The aim of the study is to explore the weaving methods of the hemp yarn, find the functional product applications and produce weaving patterns for amateur weavers. The goal is to make it easier for hand weavers to start using hemp fiber in their projects. The research method was qualitative design-based research. The data consisted of prototypes produced by the researcher, prototyping process journal and interview with an expert in the field. The prototypes were woven with various weaves and setts with Java-hemp yarn. 39 samples were woven from two warps. The properties of the samples were evaluated independently and in the interview with the expert. The properties were examined with haptic and visual perception. The evaluation of the samples emphasized the applicability of the patterns to the weaving amateurs. Couple of the samples were washed in order to find out how the textiles change after washing them. The data was analyzed by using content analysis. The results were applied by producing five weaving patterns using different weaves and setts. The products of the weaving patterns were bathroom rug, decorative acoustic board, garden apron, drawstring backpack and grocery bag. The weaves utilized were warp-faced corkscrew, honeycomb, m's and o's, undulating twill and double fabric. The yarn used in the study was inelastic, got easily broken and produced lint, so it is suitable for experienced weavers and should be handled with care during the weaving process. Due to the washing properties, the most suitable weave patterns for this yarn have short floats and tight setts. The yarn was rough, thick and stiff, so it is not suitable for products that need to drape well or are worn next to skin. The best applications are easy-care home decor textiles and bag fabrics. The advantages of the yarn are its expressive appearance and fast weaving process due to the thickness of the yarn

Maankäytön ja liikenteen yhteisen vaikutusarvioinnin kehittäminen : Esiselvitys

Työ on esiselvitys maankäytön ja liikenteen yhteisen vaikutusten arvioinnin kehittämisestä. Maankäyttö vaikuttaa liikkumis- ja kuljetustarpeiden muodostumiseen. Liikennejärjestelmä vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen ja maankäytön toteutumiseen. Suunnittelussa tarvitaan käsitys maankäyttöratkaisujen ja liikennettä koskevien toimenpiteiden muodostaman kokonaisuuden vaikutuksista. Selvityksessä tunnistettiin haasteet ja kehittämistarpeet maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa sekä kartoitettiin vaikutusten arvioinnin teoriapohjaa ja menetelmiä. Selvityksessä tarkasteltiin kolmea todellista suunnittelutehtävää, joiden avulla kartoitettiin liikenteen ja maankäytön yhteiseen vaikutusten arviointiin liittyviä haasteita ja toimintatapoja. Selvityksessä muodostettiin suositukset jatkotoimenpiteistä maankäytön ja liikenteen yhteisen vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Työmenetelmiä ovat olleet kirjallisuuskatsaus, asiantuntijatyöpajat ja täydentävät asiantuntijahaastattelut

Finnish DMP evaluation guidance

This guide gives some general tips for evaluators. It can be used when evaluating DMP by students, peer reviewing or when evaluation is conducted by a data steward. The working group hopes you develop the guidance further in order to meet your specific needs and policies.Ideally data management plan will be read and evaluated together with the research plan. In the DMP context, ‘data’ is understood as a broad term. Data covers all the information and material research results are based on (like codes, software, notes, etc). </p

Kohti vahvempaa vanhemmuutta : vanhempien kokemuksia vanhemmuuden tukemisesta päiväkodissa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten päiväkodin ja kodin välistä yhteistyötä voidaan kehittää niin, että se tukisi mahdollisimman hyvin vanhempia heidän kasvatustehtävässä, sekä kuvata millaista tukea vanhemmat kaipaavat vanhemmuuteen päiväkodin henkilökunnalta. Teoreettisena viitekehyksenä työssä oli kasvatuskumppanuus. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä espoolaisen päiväkodin kanssa, jossa haluttiin vahvistaa päiväkodin ja vanhempien välistä yhteistyötä, sekä löytää keinoja vanhemmuuden tukemiseksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä päiväkodin asiakkaana olevan lapsen vanhempaa, joiden lapset olivat 3-5 vuotiaita. Teemahaastattelujen avulla kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan keskeisiä vanhemmuutta tukevia tekijöitä päiväkodissa olivat ennen kaikkea erilaiset vanhemman ja työntekijän väliset luottamukselliset keskustelut, joita vanhemmat toivoivat enemmän kuin 1-2 kertaa vuodessa tapahtuvat kehityskeskustelut. Vanhemmat korostivat päivittäisten keskustelujen tärkeyttä, joissa työntekijä kertoo mahdollisimman yksityiskohtaisesti lapsen tekemisistä päivähoidon ajalla. Vanhemmat kaipasivat myös silloin keskusteluja kun erityistä huolta lapsesta ei ollut. Vanhemmat toivat myös esiin, että päiväkodin henkilökunnalla on erilaista tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä, sekä lapsiperhe-elämän tukemiseen liittyvää tietoa, josta olisi hyötyä vanhemmuuteen. Päiväkodin ja kodin välisen yhteistyön kehittämiseksi vanhemmat toivoivat panostusta viestittelyyn, enemmän tietoa päiväkodin toiminnoista, käytännöistä ja henkilökunnan työn sisällöstä. Vanhemmat toivoivat myös henkilökunnalta herkemmin tietoa ja neuvoja erilaisten lapsiperheissä eteen tulevien haasteiden kanssa. Vanhemmat kaipasivat myös enemmän aikaa keskusteluihin, jotka edesauttaisivat luottamuksellisen suhteen kehittymistä vanhemman ja työntekijän välillä.The purpose of this Bachelor’s thesis was to find out how cooperation can be developed further between parents and a daycare center and to determine what kind of specific support is needed by parents. We conducted our thesis in co-operation with a daycare center in Espoo. The kindergarten wants to improve relations between parents and daycare teachers and to give added assistance to parents with difficulties and challenges that are affecting their day to day living. Research material was obtained by interviewing five parents who have children aged three to five years. The interview was conducted as a theme interview. The research material was analyzed using a content analysis. As a ground theory in our study, we used pedagogical partnership. The results lead to the conclusion that more focus is needed on discussion between parents and child-care teachers. Parents indicated that they would prefer to have more than one or two developmental discussions per year. They also emphasized the importance of the daily discussions between parent and day care worker when taking their child to and picking them up from the daycare. The interviewees did feel that cooperation in general with the child-care teachers in the past had been satisfactory but had experienced times when discussion with a child-care staff member has been difficult or impossible due to their inability to have the time to do so. To develop and improve the cooperation between parents and kindergarten teachers, more one on one time between parents and teachers is needed whether the family has difficulties or not. More emphasis on this area would improve pedagogical partnership between families and kindergartens. Parents also indicated their desire to know more about how the kindergarten functions regarding their policies and the day to day running of the kindergartens. The information acquired in this thesis can be used to further develop the professional skills of the kindergarten staff and to enhance the precautionary approach in daycare

KESKUSVARASTOTUOTTEIDEN TILAUS-TOIMITUSPROSESSIN SELKIYTTÄMINEN

Tämä opinnäytetyö käsittelee Pohjois-Karjalan keskussairaalan logistiikkayksikön keskusvarasto-tuotteiden tilaus-toimitusprosessia. Tavoitteena on kehittää prosessia keskittämällä työtehtäviä sekä sujuvoittamalla työn kulkua. Tutkimuksessa käytettiin apuna nykytilaa sekä tavoitetilaa ku-vaavia prosessikuvauksia. Tavoitetilaan on tarkoitus siirtyä vuoden 2017 alussa. Työssä otettiin selvää, millaisia toiminnallisia ja ajallisia hyötyjä sekä mahdollisia ongelmia tavoitetilaan siirtymi-nen tuottaa toimeksiantajalle. Opinnäytetyössä tutkittiin tilaus-toimitusprosessin toimintaa teemahaastattelujen ja havaintojen avulla. Tämän lisäksi pyrittiin arvioimaan keskusvarastotuotteiden osalta tilaustoiminnan ja osto-laskujen asiatarkastuksen vaatimia ajallisia resursseja, jotta organisaatio pystyy kohdentamaan vakansseja uudessa prosessikuvauksessa oikeamääräisesti. Tutkimuksen teoriapohjana esiteltiin liiketoimintaprosessia, sen eri osa-alueita, ostolaskuprosessia sekä muutosta ja siinä huomioitavia asioita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että prosessin tavoitetilaan siirtyminen on sekä toimin-nallisesti että ajallisesti järkevää. Tavoitetilan prosessikaavio selkiyttää prosessia huomattavasti, tekee siitä yhtenäisemmän ja poistaa päällekkäisiä työvaiheita.My thesis deals with North Karelia Central Hospital`s and Honkalampi Centre`s order-delivery process focusing on hospital`s central storage products. The aim of this thesis is to develop pro-cess by concentrating job tasks and by making process simpler. In my thesis I use as an aid the process descriptions of the current process and the target state. The target state is intended to take place in 2017. I figure out which kind of functional and sustained benefits and possible dis-advantages transition to new process would produce to my client. In my research I explore order-delivery process action through interviews and my observations. In addition to this I evaluate consecutive resources regarding central storage products processing and invoice purchase inspecting, in order to figure out how the organization can target the vacan-cies efficiently. In the theory part of my thesis I introduce business process, its different parts, purchase invoice process, the change of the process and what needs to be accounted with it. Based on the research can be said that transition from the current state of the process is function-ally and sustainably sensible. The targeted state process description clarifies the process consider-ably, makes it more coherent and eliminates duplications of work phases

Suomalainen DMP:n arviointikriteeristö

This evaluation guide was created by the Tuuli working group and it is is loosely based on Data Management Plan Evaluation Rubric by Science Europe published in Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management - Extended Edition (2021), pages 31–49. Localisation work is done based on: General Finnish DMP guidance (Version 2020). Zenodo. http://doi.org/10.5281/zenodo.3630309Non peer reviewe

Decreased serum total cholesterol is associated with a history of childhood physical violence in depressed outpatients

Abstract Associations between adverse childhood experiences (ACEs) and cholesterol in depressed patients are unclear. Therefore, we compared 78 adult outpatients with major depressive disorder (MDD) with (n = 24) or without (n = 54) experiences of physical violence in childhood. Background data were collected with questionnaires, and total cholesterol (TC), high-density lipoprotein cholesterol (HDL-C), and low-density lipoprotein cholesterol (LDL-C) were measured from fasting blood samples. Patients with a history of childhood physical violence had lower levels of TC than the control group. No differences were observed in HDL-C, LDL-C, or low-grade inflammation levels between the two groups. In multivariate models, decreased levels of TC were associated with childhood physical violence, and these associations remained significant after adjustments for age, gender, lifestyle, metabolic condition, socioeconomic situation, psychiatric status, suicidality, low-grade inflammation, the chronicity of depression, medications used and somatic diseases. At the 8-month follow-up, the results were essentially the same when the Trauma and Distress Scale (TADS) was used as the measure of ACEs. The specific mechanisms underlying cholesterol alterations associated with ACEs are a topic for future studies. Better understanding of these mechanisms might lead to possible new interventions in the prevention of adverse health effects resulting from ACEs