”Eksoottiset namupalat” : kriittinen diskurssianalyysi Helsinki Cupiin osallistuneiden brasilialaisten, yhdysvaltalaisten ja italialaisten jalkapalloilijoiden uutisointirepresentaatioista Helsingin Sanomissa 1980–1990

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, miten Helsingin Sanomien urheilusivuilla kuvataan nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cupiin vuosina 1980–1990 osallistuvia nuoria brasilialaisia, yhdysvaltalaisia ja italialaisia jalkapallon pelaajia. Tutkielmani tavoitteena oli saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia representaatioita ja diskursseja Helsingin Sanomien urheilusivujen uutisoinnissa tuotetaan nuorista ulkomaalaisista jalkapalloilijoista. Minkälaisiin kulttuurisiksi miellettyihin tapoihin, ilmiöihin ja stereotypioihin Helsingin Sanomien Helsinki Cupia käsittelevissä lehtikirjoituksissa kiinnitetään huomiota sekä minkälaisesta yleisestä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä nämä kirjoitukset kertovat. Tutkin siis suomalaisten suhtautumista ulkomaalaisiin 1980-luvulla, kun kontekstina on nuorten Helsingissä järjestettävä kansainvälinen jalkapalloturnaus. Primaariaineistonani on Helsingin Sanomien urheilusivuilla Helsinki Cupista vuosina 1980-1990 julkaistut turnausuutiset, peliraportit sekä muut turnausta käsittelevät kirjoitukset. Helsingin Cupin jokaisesta turnauspäivästä uutisoitiin aina seuraavan päivän Helsingin Sanomissa. Helsingin Sanomien ryhdyttyä turnauksen yhdeksi pääsponsoriksi vuodesta 1985 alkaen kasvoi turnausuutisoinnin määrä urheilusivuilla pinta-alallisesti yli puolella. Aineistoni aloitusvuodeksi valitsin vuoden 1980 ja päätösvuodeksi 1990, jotta saisin aineistosta esiin 80-luvun aikalaismaailman. Lähden tutkielmassa siitä, että raportoidessaan Helsinki Cupista Helsingin Sanomat ei heijasta turnauksen todellisuutta sellaisenaan, vaan rakentaa omaa todellisuutta kirjoitusten aihevalinnoilla, haastateltavien valinnoilla sekä niistä kertovien tekstien kielellisillä valinnoilla. Siksi analyysimenetelmäksi valikoitui kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimukseni teoreettisia pääkäsitteitä ovat ”eksotisointi”, ”toiseus” ja ”toiseuttaminen”. Aineistostani ilmenee, että ulkomaalaisista pelaajista kirjoitetaan eri diskurssia käyttäen kuin suomalaisista pelaajista. Tähän diskurssiin kuuluu mm. ulkonäön ja käyttäytymisen kommentointi, seksualisoiminen ja sukupuolierojen näkyväksi tekeminen. 1980-luvun toimittajasukupolven kielenkäyttö vaikuttaa yhä yhteiskunnassamme

Deadwood and wood-inhabiting fungi in urban forests - Biodiversity conservation potential in cities

Forests and other natural environments retained in cities and their surroundings provide recreational opportunities for urban residents and refuges for urban wildlife. From the perspective of biodiversity conservation, urban forests offer interesting prospects for creating habitat structures, such as old and dead trees, that are scarce in surrounding rural forest landscapes. Yet, habitat fragmentation and urban environmental stressors may deteriorate habitat quality for species that are not well adapted to living in human-altered landscapes. In this thesis, I investigate how availability of deadwood, forest fragmentation and urbanization together play out to shape wood-inhabiting fungal diversity across a rural-urban gradient. The study was conducted in spruce-dominated forests in southern Finland, mainly in the Helsinki metropolitan area and the surrounding region. This area provides an interesting setting for addressing the relationships between urbanization and wood-inhabiting biodiversity as the region is relatively urbanized but retains high forest cover where deadwood has been retained in variable quantities. The study consists of three interrelated parts. Firstly, urban forests were characterized based on forest stand measurements to outline the current and potential resource availability in urban forests and to evaluate these with respect to corresponding rural forest types. Secondly, fungal fruiting-body survey data was collected and analyzed to identify which landscape-level characteristics and processes are relevant in shaping diversity patterns of wood-inhabiting polypore fungi in urbanized environments. Thirdly, fungal communities of decaying spruce trunks were studied by means of DNA sequencing to identify possible substrate-scale mechanisms, by which wood-inhabiting fungi could be affected by urbanization. The results showed that spruce-dominated urban forests in southern Finland differed from respective rural forests in terms of living and deadwood composition. Quantities of deadwood in typical urban forests were relatively low and close to the levels in production forests, but stands with high amounts of deadwood were also present in the urban forest landscape. Polypore species richness across a rural-urban gradient was driven primarily by local availability of deadwood and forest connectivity. Urbanization had a negligible role in explaining patterns of species occurrences and the overall species richness. However, the species richness of red-listed polypores was negatively associated with urbanization. Downed, intermediately decayed spruce trunks in urban forests were drier, had less epiphyte cover and hosted fewer red-listed fungal species than respective trunks in semi-natural rural forests. Differences in fungal community composition between spruce trunks in urban and semi-natural forests corresponded more with wood-microclimatic variability than with variability in epiphyte cover. Overall, this thesis demonstrates that, despite some negative effects associated with urbanization, urban forests can still host diverse wood-inhabiting fungal assemblages, when deadwood resources are made available. However, if the conservation of threatened spruce-associated species is to be promoted in urban forests, it is necessary to retain adequately large intact forest areas to ensure habitat continuity and to buffer against urban environmental stressors.Kaupunkimetsien hoito antaa monessa suhteessa vapaammat kädet luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen kuin vastaavien ensisijaisesti talouskäytössä olevien metsien hoito. Vähäinen tarve puun korjuulle kasvattaa mahdollisuuksia lisätä esimerkiksi vanhojen puiden sekä lahopuun määrää, mikä luo elinmahdollisuuksia monelle sopivien ympäristöjen puutteesta kärsivälle lajille. Toisaalta kaupungistuneisuuden vaikutukset ja metsien pirstoutuneisuus saattavat heikentää erikoituneiden metsälajien elinolosuhteita kaupunkimetsissä. Tässä väitöskirjatyössä tutkin kaupunkimetsien potentiaalia lahopuulla elävän sienilajiston monimuotoisuuden turvaamisessa. Tutkimuksessa keskityttiin eteläisen Suomen kuusivaltaisiin kangasmetsiin, pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla. Pääkaupunkiseudun asutuskeskusten välillä on säästynyt eurooppalaisittain runsaasti metsäalueita, jotka vaihtelevat koon ja luonnontilaisuuden suhteen. Tutkimus koostuu kolmesta osatyöstä. Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin kaupunkimetsien erityispiirteitä suhteessa vastaaviin maaseudun hoidettuihin ja hoitamattomiin metsätyyppeihin puuston rakenteen ja lahopuuston perusteella. Toisessa osatyössä selvitettiin lahoavalla kuusella esiintyvän kääpälajiston yhteyksiä maiseman kaupungistuneisuuteen itiöemäinventointiaineiston pohjalta. Kolmannessa osatyössä tutkittiin kaupungistuneisuuden, lahopuun ominaisuuksien ja lahopuussa elävien sieniyhteisöjen keskinäisiä yhteyksiä yksittäisten lahopuukappaleiden tasolla. Tässä osatyössä kuusimaapuiden sienilajistoa selvitettiin DNA-metaviivakoodaustekniikan avulla. Tulokset osoittivat, että kuusivaltaiset kaupunkimetsät poikkeavat puustorakenteeltaan vastaavista maaseudun talous- ja suojelumetsistä. Lahopuuston osalta kaupunkimetsät olivat yleisesti lähimpänä talousmetsiä, mutta lahopuun määrissä oli laajaa vaihtelua. Kaupunkialueilla esiintyi paikoin myös erittäin runsaslahopuustoisia metsäkohteita. Kuusella esiintyvän kääpälajiston runsautta selittivät ennen kaikkea paikallinen lahopuun määrä ja osin myös vanhan metsän kytkeytyneisyys. Kun edellä mainitut muuttujat otettiin huomioon, kaupungistuneisuudella ei ollut merkittävää yhteyttä yksittäisten kääpälajien esiintymiseen ja kääpälajien kokonaismäärään. Kaupungistuneisuudella havaittiin kuitenkin olevan negatiivinen yhteys uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääpien lajirunsauteen. Kuusimaapuiden havaittiin olevan kaupunkimetsissä keskimäärin kuivempia ja vähemmän sammalpeitteisiä kuin vastaavat maapuut luonnonmetsissä, ja niissä esiintyi harvemmin uhanalaista ja silmälläpidettävää sienilajistoa. Vaihtelu puun kosteus- ja lämpöoloissa selitti eroja kaupunki- ja luonnonmetsissä sijaitsevien lahorunkojen sienilajikoostumuksessa paremmin kuin sammalpeitteisyyden vaihtelu. Kaupungistumisen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista huolimatta kaupunkimetsissä voidaan ylläpitää runsaslajisia lahopuulla eläviä sieniyhteisöjä, mikäli lahopuun määrä on riittävän suuri. Lahoavalla kuusella elävän uhanalaisen sienilajiston tukeminen edellyttää myös riittävän laajojen yhtenäisten metsäalueiden säilyttämistä lahopuujatkumoiden turvaamiseksi sekä kaupungistuneisuuden vaikutusten puskuroimiseksi

Landscape context and substrate characteristics shape fungal communities of dead spruce in urban and semi-natural forests

Urban green areas are becoming increasingly recognized for their biodiversity potential. However, little is known about how urbanization shapes cryptic species communities, such as those residing in deadwood. In this study, we investigated downed Norway spruce trunks at intermediate stages of decay, in urban and semi-natural forests in southern Finland. To understand the interconnections between landscape context, deadwood characteristics and wood-inhabiting fungal communities, we studied structural characteristics, surface epiphyte cover and internal moisture and temperature conditions of the tree trunks, and fungal communities residing in the wood. Our findings showed that urban tree trunks had less epiphyte cover and lower moisture than trunks in semi-natural forests. Overall, urban forests provide less favourable habitats for a majority of the dominant wood-inhabiting fungal species and for red-listed species as a group. Yet, 33% of urban trunks hosted at least one red-listed species. While these landscape-scale effects may be driven by local climatic conditions as well as contingencies related to available species pools, our results also highlight the significance of substrate-scale variability of deadwood in shaping wood-inhabiting fungal communities. We show that epiphyte cover is a significant driver or indicator of these small-scale dynamic processes in deadwood.Peer reviewe

Stand characteristics and dead wood in urban forests : Potential biodiversity hotspots in managed boreal landscapes

Urban forests are usually not intensively managed and may provide suitable environments for species threatened by production forestry. Thus, urban forests could have the potential of enhancing biodiversity both within cities and at a larger landscape scale. In this study, we investigated stand structures of boreal urban forests to assess them in terms of naturalness and biodiversity conservation potential. We sampled two types of urban spruce-dominated stands: random urban stands as representatives of average urban forests, and valuable urban stands known to host high polypore richness and assumed to represent urban biodiversity hotspots. Urban forests were compared to rural forests with different levels of naturalness. Living and dead trees and cut stumps were measured from all studied stands. Urban forests had generally diverse living tree structures with abundant large-diameter trees. Random urban forests had more dead wood (median 10.1 m(3) ha(-1)) than production forests (2.7 m(3) ha(-1)) but still considerably less than protected, former production forests (53.9 m(3) ha(-1)) or semi-natural forests (115.6 m(3) ha(-1)). On the other hand, valuable urban forests had relatively high median volume of dead wood (88.2 m(3) ha(-1)). We conclude that the combination of diverse stand composition and the presence of old-growth characteristics in boreal urban forests form a strong baseline from which their biodiversity value can be further developed, e.g. by leaving more fallen or cut trees to form dead wood. We propose that urban forests could become significant habitats for biodiversity conservation in the future.Peer reviewe

Luonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta golfkentillä

Vaikka golfkentät ovat ihmisen voimakkaasti muokkaamia ja ylläpitämiä alueita, ne sisältävät erilaisia luontoympäristöjä hoidetuista avoimista nurmialueista luonnontilaisempiin, varjoisampiin metsiin ja vesielinympäristöihin. Erilaiset elinympäristötyypit esiintyvät golfkentillä usein lähekkäin, jolloin syntyy niiden raja-alueita tai vaihettumisvyöhykkeitä, jotka voivat tarjota elinympäristöjä tällaisia habitaatteja vaativille lajeille. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan golfkenttien mahdollisuuksia ylläpitää ja edistää biologista monimuotoisuutta eli erilaisten luonnon elinympäristöjen kirjoa ja lajistoa. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti golfkenttien mahdollisuuksia huomioida ilmastonmuutos ja hiilen sidonta. Erillisissä ohjelaatikoissa annetaan golfkentille neuvoja luonnon monimuotoisuuden edelleen kehittämiseksi ja ilmastoystävälliseen kentänhoitoon

Kaupunkimetsien mahdollisuudet luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa - elävän ja kuolleen puuston vertailu talous- ja suojelumetsiin

202

Tree regeneration potential in urban spruce-dominated forests is shaped by management history

With projected climate change, urban spruce-dominated forests are facing increasing risks of forest damages, encouraging management for mixed stand structures. In the major cities of southern Finland, forests are preferentially maintained continuously covered, and tree regeneration is mostly reliant on naturally emerging sapling stock. To understand the role of forest management in shaping natural tree regeneration in urban forests, we studied the occurrence and abundance of tree saplings in spruce-dominated tree stands on a management continuum ranging from partially logged to undisturbed near-natural stands. Study sites (N = 74) were located in three urban centers in southern Finland: Tampere, Lahti and Helsinki region. We analyzed the data by comparing tree regeneration potential between management classes reflecting the timing and intensity of past logging, and by relating the occurrence of saplings with current structures of the living tree stand. Compared to undisturbed stands, partially logged sites had increased regeneration of broad-leaved trees and repressed regeneration of spruce, while the most abundant sapling tree species across all management classes was rowan. We conclude that partial logging can be a successful way of directing tree regeneration towards lower dominance of spruce. However, when the canopy is only partially opened, created gaps may end up being filled primarily by rowans that are comparatively shade-tolerant. Because the ingrowth of rowan and many other broad-leaved tree species is strongly restricted by dense populations of large browsing animals in non-urban areas, urban forests may develop stand structures and tree species composition that are otherwise rare in the Fennoscandian boreal forests

Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot

Talousmetsien luonnonhoito on yleisnimitys toimille, joilla toteutetaan yleensä samanaikaisesti puuntuotannolle rinnakkaisia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä met-sänkäsittelyssä. Talousmetsien luonnonhoidon keinovalikoima on laaja. Osa toimista on lähes maksuttomia metsänomistajalle mutta toiset merkittäviä kustannuksiltaan. Luonnonhoitoa metsien käsittelyn yhteydessä olisi mahdollista tehostaa nykyisestä. Kytkeytyneisyyden ja alueellisten ominaispiirteiden huomiointi luonnonhoidon toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa lisäisivät luonnonhoidon toimien vaikuttavuutta. Kaikkiaan tehostaminen edellyttää luonnonhoidon laaja-alaista huomioimista metsäalan koko toimintakentässä. Luonnonhoidon lainsäädännön, ohjeistuksen ja kannustimien tulisi tukea metsänomistajia ja metsäalan operatiivisia toimijoita heidän jokapäiväisessä työssään ja päätöksenteossa. Uusia toimintamalleja tulisi kehittää ja testata. Luonnonhoidon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikuttavuus tehdään näkyväksi hyvin valituilla mittareilla ja seurannalla. Uutta tutkimustietoa luonnonhoidon vaikuttavuudesta saadaan ja tarvitaan meneillään olevista pitkäkestoisista tutkimussarjoista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Modelling aerosol transport and virus exposure with numerical simulations in relation to SARS-CoV-2 transmission by inhalation indoors

We provide research findings on the physics of aerosol and droplet dispersion relevant to the hypothesized aerosol transmission of SARS-CoV-2 during the current pandemic. We utilize physics-based modeling at different levels of complexity, along with previous literature on coronaviruses, to investigate the possibility of airborne transmission. The previous literature, our 0D-3D simulations by various physics-based models, and theoretical calculations, indicate that the typical size range of speech and cough originated droplets (dPeer reviewe

Pienyrityksen Talous

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli avata talousmatemaattisia asioita pienyrittäjille hieman yksinkertaisemmassa muodossa. Olen havainnut, että useimmiten yrittäjät eivät perustele päätöksiään rationaalisesti vaan enemmänkin tunteella. Päätöksenteon tukena olisi monessakin tapauksessa helpompaa käyttää talousmatemaattisiin faktoihin perustuvaa tietoa. Tähän opinnäytetyöhön on koottu keskeisimpiä pienyrityksen taloutta koskevia asioita, joiden tavoitteena on helpottaa päätöksentekoa pienyrityksissä. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuustutkielma. Aineisto opinnäytetyöhön on kerätty eri kirjallisuus- ja Intenet –lähteistä. Kirjallisuuslähteet on valittu siten, että niiden tekijät ovat yleisesti arvostettuja ja tunnettuja talousmatematiikan ammattilaisia. Lopputuloksena on kokoelma erilaisia ohjeita pienyrittäjälle talouden hoitamiseksi. Tässä opinnäytetyössä käsitellään selkeästi seuraavia asioita: liikevaihto ja sen lisääminen, investoinnit liikevaihdon kasvun tukena, kassanhallinta, materiaalinhallinta sekä kasvun kannattavuuden seuranta. Taloudellisissa ohjeissa pääpaino on lyhytaikaisessa rahoituksessa, kassanhallinnassa ja investoinneissa. Kokonaisuutena tämä työ on pienyrittäjälle varsin käyttökelpoinen ja ajatuksia herättävä kokonaisuus. Tämä opinnäytetyö toimii myös hyvänä alkuna, mikäli ei ole aiemmin tutustunut tähän aihealueeseen. Tätä opinnäytetyötä voi hyödyntää aloitteleva sekä vähän aikaa toiminut yrittäjä.The Purpose of this thesis was to clarify concepts of mathematical economics in a simpler form for small companies. I had noticed that often small business entrepreneurs did not justify their decisions rationally. Decision making with economic and mathematics rationale would be an easier and safer way to run a business. This thesis contains most important concepts and issues for small business finances with objective to make decision making easier. This thesis is a literature study. The material in this thesis is collected from different literature and internet sources. Literature sources used are written by well-known professionals of mathematical economics. The end result is collection of guidelines for the running of small companies. This thesis discusses the following issues: Net sales and expansion, investments to support revenue growth, cash management, material management and tracking of profitability of growth. The main points of economic guidelines focus on short term financing, cash management and investments. This thesis is useful for small business entrepreneurs who are not previously familiar with this subject. This thesis benefits new entrepreneurs and people who have no information about this subject