Koronarokotukset syystalvella 2023 : suositus ja näyttöpohja

THL antoi toukokuussa 2023 ennakkoarvion koronarokotusten tehosteannoskierroksesta syystalvelle 2023 toteutettavaksi influenssarokotusten yhteydessä. Toukokuussa ei vielä ollut tiedossa syksyllä käytettävissä olevien uusien rokotevalmisteiden koostumus eikä Suomeen saatavien rokotteiden määrä. Sen vuoksi THL antoi ennakkoarvion, jota luvattiin tarkentaa elokuussa. Vuosi sitten THL antoi syystalven tehosteannossuosituksen kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Olennaista oli, että rokotettava sai yhden varianttiräätälöidyn tehosteannoksen, kun oli kulunut vähintään 3 kuukautta edellisestä rokoteannoksesta tai sairastetusta koronataudista. Tällä yhdellä tehosteannoksella saatiin riskiryhmiin kuuluville lisäsuojaa vakavaa tautia vastaan talvikaudelle, jolloin hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus yleensä kasvaa. Tehosteannos suositeltiin annettavaksi influenssarokotusten yhteydessä. Syystalvelle 2023 annetaan samanlainen suositus, mutta rokotteena käytetään XBB.1.5-räätälöityä rokotetta. THL on seurannut jatkuvasti koronan epidemiatilannetta, rokotusten suojatehoa ja turvallisuutta, sairaalahoidon ilmaantuvuutta sekä kertynyttä tutkimustietoa. THL julkaisi maaliskuussa 2023 kattavan työpaperin koronarokotuksista numeroinnilla 11/2023. Nykyhetkeen verrattuna muuttumattomina pysyneet asiat on jätetty pois tästä työpaperista. Tämä työpaperi esittelee tilannetta touko-elokuussa 2023. Työpaperi sisältää toukokuun ennakkoarvion sekä kesän aikana tehdyt tarkennukset syystalven 2023 koronarokotuksista

Travel-associated hepatitis A in Europe, 2009 to 2015.

BackgroundTravel to countries with high or intermediate hepatitis A virus (HAV) endemicity is a risk factor for infection in residents of countries with low HAV endemicity. Aim: The objective of this study was to estimate the risk for hepatitis A among European travellers using surveillance and travel denominator data. Methods: We retrieved hepatitis A surveillance data from 13 European Union (EU)/ European Economic Area (EEA) countries with comprehensive surveillance systems and travel denominator data from the Statistical Office of the European Union. A travel-associated case of hepatitis A was defined as any case reported as imported. Results: From 2009 to 2015, the 13 countries reported 18,839 confirmed cases of hepatitis A, of which 5,233 (27.8%) were travel-associated. Of these, 39.8% were among children younger than 15 years. The overall risk associated with travel abroad decreased over the period at an annual rate of 3.7% (95% confidence interval (CI): 0.7-2.7) from 0.70 cases per million nights in 2009 to 0.51 in 2015. The highest risk was observed in travellers to Africa (2.11 cases per million nights). Cases more likely to be reported as travel-associated were male and of younger age (< 25 years). Conclusion: Travel is still a major risk factor for HAV infection in the EU/EEA, although the risk of infection may have slightly decreased in recent years. Children younger than 15 years accounted for a large proportion of cases and should be prioritised for vaccination

Similar Antibody Levels in 3-Year-Old Children Vaccinated Against Measles, Mumps, and Rubella at the Age of 12 Months or 18 Months

Background. Measles-mumps-rubella (MMR) vaccinations have been offered to Finnish children at 14-18 months and 6 years of age. In May 2011, the recommended age for the first vaccine dose was lowered to 12 months because of the European measles epidemic. Methods. Fingertip capillary blood samples were collected from 3-year-old Finnish children vaccinated once with MMR vaccine at 11-19 months of age. The immunoglobulin G (IgG) antibodies to all 3 MMR antigens were measured with enzyme-linked immunosorbent assay. Neutralizing antibodies and the avidity of antibodies were measured for measles virus. Results. From April through October 2013, 187 children were enrolled. Equally high proportions of the samples were seropositive for measles virus, mumps virus, or rubella virus antibodies, and there were no significant differences in the IgG antibody concentrations in children vaccinated at 11-13 months of age, compared with those vaccinated at 17-19 months of age. However, among children vaccinated at 11-13 months of age, boys had lower antibody concentrations than girls. Neutralizing measles virus antibody titers were above the threshold for protective immunity in all 78 samples analyzed. The measles virus antibody avidity indexes were high for all children. Conclusions. MMR induces similar antibody responses in 12-month-old children as compared to 18-month-old children, but in boys increasing age appears to improve the antibody responses.Peer reviewe

Poron paikka Kuusamossa: poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden välisistä ristiriidoista ratkaisuihin

Poronhoito on joutunut yhä enemmän sopeutumaan muiden elinkeinojenmaankäyttömuotojen, asutuksen ja lomarakentamisen laajenemisen aiheuttamiin vaikutuksiin laidunympäristössä. Muun muassa Kuusamon alueella välit poronhoidon ja maatalouden harjoittajien välillä ovat jännitteiset, ja ristiriitatilanteiden kärjistymisen seurauksena on jopa esitetty vaatimuksia porojen vapaan laidunnusoikeuden lakkauttamisesta ja poronhoitoalueen rajan siirrosta pohjoiseen. Lapin ELY -keskuksen rahoittamassa PALOMA-hankkeessa (2019–2020) selvitetään poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden syitä ja vaikutuksia Kuusamossa sekä tuotettiin ehdotuksia ongelmatilanteiden pitkäjänteiseen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn. Hanke teki toimintatutkimusta, jossa lähestymistapana oli ristiriitatilanteiden tunnistaminen ja ratkaisujen puntaroiva etsiminen. Tilanteen taustoittamiseksi tarkasteltiin laidunympäristön muutosta ja käytettävyyttä paikkatiedon avulla, tehtiin yksilöhaastatteluja ja järjestettiin fokusryhmäkeskusteluja. Maanviljelijöiden sekä vapaa-ajan ja vakinaisten asukkaiden suhtautuminen poroihin vaihtelee voimakkaasti. Osa reagoi pihaporoihin voimakkaan kielteisesti, osa suhtautuu neutraalisti ja joillekin mökkiläisille poro on ilmeisesti eksoottinen lisä. Jännitteet johtuvat osaltaan selvistä vahingoista, joita porot aiheuttavat. Jos aitoja, toimivia veräjiä ja karkotteita ei ole, porot päätyvät viljelyksille ja satovahinkoja syntyy. Pihaporot koetaan paikoin ongelmaksi, kun ne syövät ja kaivavat puutarhojen istuksia ja ulostavat pihamaille ja terasseille. Vapaa-ajan asuntojen ja omakotitalojen pihoja ja puutarhoja ei pääsääntöisesti ole aidattu eikä laki velvoita paliskuntaa aitaamaan mökkejä. Toisaalta Kuusamon kiista koskettaa vain vähemmistöä osapuolten edustajista, ja suurin osa henkilöistä tulee keskenään toimeen. Kuusamon porokiistaan vaikuttaa myös tekijöitä, jotka eivät ole riippuvaisia osapuolten toiminnasta tai välisistä suhteista. Maankäyttö on muuttunut ja laajentunut voimakkaasti ja petopaine alueella on korkea. Sää ja hyönteiskiusa vaikuttavat porojen käyttäytymiseen ja koettuun porohaittaan. PALOMA keräsi tietoa porokohtaamisista ja niiden ajallisesta ja paikallisesta sijoittumisesta Kuusamoon kesän 2019 aikana Porovahtipalvelun kautta. Palveluun kuuluivat Porovahtipuhelin ja -nettilomake. Kokeilun tavoitteena oli kokemustiedon kerääminen ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen tukeminen. Ongelmatilanteet dokumentoitiin ja välitettiin paliskuntiin. Paliskunnat puolestaan raportoivat tarvittavista ja tehdyistä toimenpiteistä. Porovahtipalvelu oli auki 22.5.–30.9.2019. Tänä aikana palveluun tuli 491 ilmoitusta. Heinäkuu oli ilmoitusten osalta vilkkain kuukausi. Liki puolet ilmoituksista koski poroja asuintalojen pihalla. Loput ilmoitukset jakaantuivat melko tasan maanviljelysalueille ja loma-asutusalueille. Koetut porohäiriöt keskittyvät ilmoitusten perusteella muutamalle alueelle. Yleisin syy ottaa yhteyttä oli se, että porot olivat sotkeneet paikkoja jätöksillään. Vahingot pihaistutuksille tai kasvimaille sekä viljelyksille aiheutuneet vahingot olivat seuraavaksi yleisimmät syyt yhteydenottoon. Porovahti koettiin neutraaliksi välikädeksi, joka auttoi tiedon keräämisessä ja välittämisessä. Sekä ilmoittajat että paliskunnat toivoivat palvelun jatkuvan Kuusamossa. Pysyvämpien ratkaisumallien luomiseksi perustettiin paikallinen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä tarjosi mahdollisuuden osapuolten tapaamisille, rakentavalle keskustelulle ja tiedottamiselle. Yhteistyöryhmän ensisijaiseksi tavoitteeksi tuli ongelmien tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen luotaaminen ja ristiriitatilanteiden ehkäiseminen. Ryhmän koostumuksesta, toimintaperiaatteista ja -säännöistä sovittiin yhdessä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Yhteistyöryhmä keskusteli toiminnan periaatteista ja säännöistä ja muodosti toiminta- ja viestintäsuunnitelman. Ryhmän kanta on, että toimintaa tulisi jatkaa, mutta toiminnan järkevyyden ja vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää saada kaikki keskeiset osapuolet, esimerkiksi maataloustuottajat sitoutumaan keskusteluun ja toimivien ongelmanratkaisujen etsimiseen. Kuusamon kaupunki otti tehtäväkseen kutsua kokoon laajapohjaisen eri elinkeinoista koostuvan ryhmän jatkamaan yhteistyöryhmän aloittamaa keskustelua toimintojen yhteensovittamisesta. PALOMAn tuloksilla on käytännön merkitystä poronhoitotyössä, maankäytön suunnittelussa ja poroelinkeinon hallinnossa. Hankkeen jälkeen Kuusamossa on käytettävissä toimiva Porovahtipalvelun malli ja runsas aineisto yleisistä ja erityisestä ongelmatilanteista sekä käytännöllisiä ideoita niiden ratkomiseksi. Hanke toi paliskunnille kattavasti tietoa siitä, missä päin Kuusamoa porot koetaan ongelmallisiksi ja miksi. Asukkaille tutkimus tuotti tietoa siitä, miten paliskunnat reagoivat ilmoituksiin ja miksi. Myös esimerkiksi kaupunki sai lisätietoa ja kontakteja kehittämään kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta. Hanke auttoi keskusteluyhteyden parantamisessa. Ilmiselvästi jännitteet joidenkin viljelijöiden ja joidenkin poronhoitajien välillä ovat kireät, mutta tämä ei koske kaikkia. Porovahtipalvelun ja yhteistyöryhmän jatko ovat hankkeen päättyessä avoimia. Tarve on tunnustettu PALOMAn ohjausryhmässä, perustetussa yhteistyöryhmässä ja Porovahtipalvelusta saadusta kansalaispalautteesta. PALOMA tarjoaa lukuisia toimintasuosituksia. Nämä liittyvät Porovahtipalvelun hyväksi koettuihin käytäntöihin, toimivan yhteistyön ja neuvottelun avainkysymyksiin, paikkatiedon hyödyntämiseen toimintojen yhteensovittamisessa, kansalaishavainnointiin ja ratkaisujen pitkäjänteiseen yhteisluomiseen sekä yleisemmin vuorovaikutukseen ja viestintään, hallintoon ja tutkimukseen.202