Palvelun kehittäminen asiakkaan ehdoin

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Laurea Keravan toimipisteessä toimivaa Business Link - palvelua ottamalla asiakkaan näkökulman kehittämisen keskiöön. Palvelun ideana on mahdol-listaa ammattikorkeakoulun ja yritysten välinen yhteistyö tarjoamalla sille oman toimintaym-päristön. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä oli: mitkä ovat asiakkaiden odotukset ja toiveet palvelua kohtaan? Opinnäytetyön tavoitteena oli myös, selvittää onko tämänkaltaiselle palvelulle kysyntää yritysten keskuudessa. Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautuu palvelumuotoiluun, palveluihin, palveluiden kehittämiseen ja asiakasymmärrykseen. Teoriaosuus ohjaa opinnäytetyön tarkoitusta eli miksi palveluiden kehittäminen on tärkeää, miten palvelua kehitetään palvelumuotoilun avulla ja miksi on tärkeää lisätä palvelun tarjoajan asiakasymmärrystä. Opinnäytetyössä keskitytään kehittämään jo olemassa olevaa Business Link -palvelua. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimustapaa. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake Järvenpään, Keravan ja Tuusulan pienille ja keskisuurille yrityksille. Uudenmaan yrittäjät toimivat yhteistyökumppanina auttaen kyselylomakkeen lähetyksessä ja kohdistamalla kyselylomakkeen lähetyksen oikeille yrityksille. Tutkimustuloksista havaittiin, että yritysten keskuudessa on tarvetta ja kysyntää Business Linkin kaltaiselle palvelulle. Kyseiselle palvelulle oli jopa kiireellistä tarvetta yritysten keskuudessa.Service development on the customers terms The aim of this thesis is to develop a service called Business Link that operates in Laurea Kerava in from the customers’ point of view. Business Links business idea is to enable the co-operation between the university of applied sciences and companies by offering an operational environment for that. The objective of this study was to find out what are customers’ expectations and hopes for the service. The objective was also to clarify if there really was a demand for this service among the service group. The theory of this thesis is based on service design, services, service development and customer understanding. The theory guides the thesis purposes which are why it is important to develop services, how services are developed by the help of service design and why it is important to increase customer understanding. The thesis focuses on developing a service that already exists. The research is quantitative case study. The research was executed by sending a questionnaire to small and medium sized companies operating in Järvenpää, Kerava and Tuusula. Uudenmaan Yrittäjät helped with the sending of the questionnaire to the right companies. The conclusions drawn from the results of the thesis was that among the target group there was a demand for this kind of service. In some cases the companies even had an urgent need for this service

La Teoría de Estructura Retórica empleada en estudio de estructura esquemática, retórica y párrafo en exámenes de Bachillerato del finés como segunda lengua

Tesis doctoral en Lengua Finesa realizada por Johanna Komppa en la Universidad de Helsinki (HU) bajo la dirección del Dr. Jyrki Kalliokoski (HU) y la Dra. Susanna Shore (HU). El acto de defensa de la tesis tuvo lugar el viernes 31 de agosto de 2012 ante el tribunal formado por la Dra. Marja-Leena Kuronen (Aalto University School of Business), la Dra. Mirja Tarnanen (Universidad de Jyväskylä) y la Dra. Sanna Tanskanen (HU). La calificación obtenida fue 6 (eximia cum laude approbatur) en una escala de 1 (más bajo) - 7 (más alto).A PhD thesis in Finnish by Johanna Komppa at the University of Helsinki under the supervision of Professor Jyrki Kalliokoski (University of Helsinki) and Susanna Shore, docent at the University of Helsinki. The thesis was defended on 31 August 2012. The members of the defence committee were Dr. Marja-Liisa Kuronen (Aalto University School of Business), Professor Mirja Tarnanen (University of Jyväskylä) and Professor Sanna Tanskanen (University of Helsinki). The thesis was rated 6 on a scale of 1 (lowest) to 7 (highest)

Suunvuoro

”Nyt kun paikalla on äidinkielen opettaja, pitääkin miettiä, miten sanon, ettei tule tehtyä virheitä!” Voi itku, ajattelen. Humoristinen lausahdus kertoo paljon siitä, millainen mielikuva suomen kielen ammattilaisista on alan ulkopuolella. Kun paikalla on eri alojen asiantuntijoita, suomen kielen asiantuntija saattaa joutua kiusalliseen tilanteeseen: Ensin pitää yrittää vakuuttaa muut osallistujat siitä, ettei ole arvioimassa kenenkään paikalla olevan kielenkäyttöä. Ja sitten pitäisi saada sama väki vakuuttuneeksi, että suomen kielen osaajilla olisi muutakin annettavaa kuin normatiivinen näkökulma yksilön kielenkäyttöön. Vasta tämän jälkeen päästään asiaan: suomen kielen asiantuntija ja laajemmin suomen kielen tutkimus voisi olla avuksi vaikkapa siinä, miten organisaatio voi rakentaa kielistrategiaansa tilanteessa, jossa työpaikalla puhutaan eri kieliä erilaisin taidoin. Vuosina 2021–2024 käynnissä olleessa Kielibuusti-hankkeessa olen kollegojeni kanssa saanut olla kehittämässä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä tukevia ratkaisuja yhteistyössä työelämän kanssa. Olemme tuottaneet välineitä, joiden avulla kieltä oppiva voi ottaa (työ)ympäristön kieltä haltuun ja joiden avulla työkaveri voi tukea kollegan kielenoppimista. Taustalla on ajatus monenlaiset kielitaidot hyväksyvästä työkulttuurista, jossa kannustetaan yrittämään ja kehittymään eikä virheistä tuomita. Työelämäkumppanimme ovat olleet aidon ilahtuneita siitä, että ovat saaneet tukea työpaikan kieliasioiden pähkäilyyn ja näkökulmia kielenoppimiseen liittyviin uskomuksiin. Arvelen kuitenkin, että ilman laajan hankkeen tuomaa taustatukea emme olisi näihin pöytiin päässeet eikä meitä olisi ehkä edes osattu kysyä mukaan. Virittäjän ja Virittäjä-blogin lukijat toki tietävät, että fennistiikka on paljon muuta kuin normittamista. Mediassa asiantuntemuksemme usein tunnistetaan ja sitä hyödynnetään esimerkiksi silloin, kun on kyse suomen kielen asemasta tai kielenkäytön sosiologisista piirteistä. Jos kuitenkin yksilöiden mielikuva osaamisestamme rajoittuu normeihin, suomen asiantuntijoiden kykyjä vuorovaikutuksen ja merkitysten tarkastelussa ei tunnisteta, ja paikalle pyydetään viestinnän osaaja. Viestinnän ammattilainen auttaa viestimään. Kielen ammattilainen kai sitten normittaa ja opettaa. Väittäisin jopa, että suomen kielen osaajiin liitetyt mielikuvat estävät meitä pääsemästä mukaan niihin keskusteluihin, joissa päätetään vaikkapa organisaatioiden kielenkäytöstä. Miten tilanteen voisi muuttaa? Hankevuosina huomasin, että yhä useammin aloin esittäytyä Helsingin yliopistosta tulevana työelämän kielen ja kielenoppimisen tutkijana – jätin suomen kielen mainitsematta. Ratkaisuni ei ollut missään nimessä kestävä, mutta näin päästiin nopeammin käsiksi siihen, mitä annettavaa minulla voisi olla. Kun yhteistyö oli jatkunut jonkin aikaa ja olimme tarjonneet kumppaneille muitakin näkökulmia kieleen ja kielenkäyttöön kuin oikeakielisyyden, suomen kielen asiantuntijuutta saattoi korostaa voimakkaammin. Ehkä hitaasti, mutta kohtaaminen kerrallaan kapea mielikuva suomen kielen osaajista ja asiantuntijuudesta toivottavasti muuttuu. Johanna Kompp

Sorsasalon tehtaan layout-muutoksen turvallisuusselvitys

Tässä opinnäytetyössä käsitellään riskienhallintaa ja yritysturvallisuutta toimeksiantajayrityksen POK Group Oy:n Sorsasalon tehtaan layout-muutoksen turvallisuusselvityksen kautta. Tutkimuksen päämääränä oli kartoittaa Sorsa-salon tehtaan kennotuotantoalueen layout-muutokseen liittyvät riski- ja vaara-tekijät riskien arviointeja hyödyntäen. Työn tarve perustui työturvallisuuslain 10 §: n velvoittamaan työnantajia koskevaan työhön ja työympäristöön liittyvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin velvollisuuteen. Tämän opinnäytetyön tutkimuksellisena lähestymistapana on tapaustutkimus. Tutkimus vastaa tutkimuskysymyksiin: Mitä riskejä ja vaaroja Sorsasalon tehtaan kennotuotantoalueen layout muutokseen liittyy? Miten riskejä ja vaaroja tulisi hallita? Opinnäytetyö muodostuu riskienhallintaan, yritysturvallisuuteen ja tuotantoon liittyvästä teoriaosuudesta ja turvallisuusselvityksen muodostamisen prosessista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa hyödynnetty aineisto koostuu pääosin riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen liittyvästä kirjallisuudesta, dokumenteista, ohjeista sekä lainsäädännöstä ja standardeista. Teoriaosuudessa hyödynnettiin lähteenä myös toimeksiantajan laatimia dokumentteja. Tutkimuksessa hyödynnetty tutkimusaineisto on kerätty riskien arviointeja, havainnointia ja turvallisuushavaintoja hyödyntäen. Valmiin tutkimuksen tuloksena syntyi valmis turvallisuusselvitys, jonka avulla toimeksiantajayritys pystyi täyttämään lainsäädännölliset vaatimukset, edistämään organisaation riskienhallintaa ja kehittämään organisaation turvallisuuskulttuuria

Näkökulmia kirjoittamisen opettamiseen

Kirja-arvioSchleppegrell, Mary J. & Colombi, M. Cecilia (toim.): Developing advanced literacy in first and second languages: Meaning with powe

Retorisen rakenteen teoria suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen kirjoitelman kokonaisrakenteen ja kappalejaon tarkastelussa

Rhetorical structure theory in study of the schematic, rhetorical and paragraph structure of matriculation essays in Finnish as a second language. Johanna Komppa, University of Helsinki Non-native Finnish matriculation examination participants can sit for the Finnish as a sec-ond language examination instead of the Finnish examination for native Finnish writers. What is the essay for the Finnish as a second language examination like and what kind of writing skills does it demand from students writing in their second language? This thesis is concerned with the schematic structure of matriculation essays written in Finnish as a second language. The aim of the study is threefold. Firstly, the study focuses on increasing descriptive knowledge of the rhetoric and schematic structure of the expository essay written in Finnish as a second language. Secondly it examines the written texts according to their paragraphing. Finally the thesis tests a theory of text structure to material written by non-native student writers. The study employs Rhetorical Structure Theory (RST) as a method for researching the structure of the matriculation examination essay. The corpus for the thesis comes from matriculation essays written in Finnish as a second language in spring 2001. The total number of essays is 136, but the main corpus is comprised of 96 expository essays. The analysis concludes that the key rhetoric relations are elaboration, evaluation, causal relations, preparation, summary, conjunction, contrast and list. Especially elaborative relations are widely used both at the sentence and the discourse level. At the discourse level, orientation, summary, evaluation and list are common rhetorical relations. The schematic structure of the expository essay typically consists of four parts: deductive or inductive orientation, topic or statement, elaboration and evaluating summary. There are also two divergent structures, which are referred to as the narrative structure and the satellite structure. Further, the analysis of the interplay of rhetoric components and paragraph supports the notion that paragraphing constructs and emphasizes meanings in texts. The findings of this study suggest that matriculation examination essay written in Finnish as a second language could be developed in such a way as to elicit more argumentative and expository texts from the candidates. The findings also suggest that writers would benefit if they were given source material in the examination. Furthermore, the teaching of the use of conjunctions and connectors is essential if the writing skills of non-native writers is to be improved. Even if an essay contains several morphological or syntactical mistakes, the appropriate use of conjunctions would improve its intelligibility. Keywords: expository essay, rhetoric structure theory, schematic structure, function of the paragraph, second language writing, upper secondary school writing, matriculation exami-nationJoka vuosi yli 30 000 opiskelijaa suorittaa suomalaisen ylioppilastutkinnon. Ylioppilaiden joukossa on yhä enemmän opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole kumpikaan Suomen kansalliskielistä, suomi tai ruotsi, eikä saame. Nämä opiskelijat voivat suorittaa ylioppilastutkinnossaan suomi toisena kielenä -kokeen äidinkielen ylioppilaskokeen sijaan. Suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen suorittaminen osana ylioppilastutkintoa antaa jatko-opintokelpoisuuden ja mahdollisuuden hakeutua jatko-opintoihin korkeakouluihin ja yliopistoon aivan kuten äidinkielen koekin. Juuri korkeakoulutasoisten jatko-opintojen näkökulmasta on tärkeä tarkastella myös suomi toisena kielenä -kokeen vaatimaa ja tuottamaa kirjoittamisen taitoa. Tutkimuksessa tarkastellaan suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen kirjoitelmaosaa kolmesta näkökulmasta: yhtäältä tutkimus tuottaa kuvailevaa tietoa siitä, millainen on kirjoitelman retorinen kokonaisrakenne. Toisaalta tutkimuksessa fokusoidaan kappalejaon tarkasteluun, mikä on jäänyt vähälle aiemmassa suomalaisessa tekstintutkimuksessa. Kolmanneksi tutkimuksessa testataan erästä tekstintutkimuksen teoriaa ei-äidinkielellään kirjoittavien teksteihin. Tutkimusaineistona on lähes 100 suomi toisena kielenä -kokeessa kirjoitettua kirjoitelmaa keväältä 2001. Keskeisen teoriataustan muodostaa retorisen rakenteen teoria (Rhetorical Structure Theory). Tutkimuksen tuloksina on tietoa kirjoitelman kokonaisrakenteesta. Kirjoitelmissa kuvaillaan ja tarkennetaan jo sanottua, ja erilaiset yhteenvetomaiset, arvioivat ja listamaiset osat ovat tyypillisiä kirjoitelmien rakenteelle. Lisäksi tutkimuksessa hahmotellaan erilaisia erittelevän kirjoitelman rakennetyyppejä. Kappalejaon tarkastelun osalta tutkimus tukee näkemystä, jonka mukaan kappalejaolla rakennetaan ja korostetaan tekstin merkityksiä. Tutkimuksen tulosten perusteella nostetaan keskusteltavaksi, pitäisikö suomi toisena kielenä -koetta kehittää niin, että kokeessa ohjattaisiin kirjoittamaan argumentoivammin ja erittelevämmin. Toisella kielellä kirjoittamisen opettamisen näkökulmasta todetaan, että erilaisten konjunktioiden ja konnektoreiden oppiminen ja näiden käyttäminen kirjoittamisessa selkeyttää tekstin rakennetta ja ymmärrettävyyttä, vaikka tekstissä olisi morfologisia ja syntaktisia virheitä

Kielitietoiseksi työyhteisöksi: tiedostamista, oppimisen mahdollisuuksia ja resursseja

Osallistun puheenvuorollani korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymisestä käytävään keskusteluun ja esittelen Kielitietoisen työyhteisön portaat -mallin. Malli kuvaa sitä, miten työyhteisö voi edetä kielenoppimista ja monimuotoisuutta tukevaksi työyhteisöksi. Sen lähtökohtana on kielen oppimisen tutkimuksessa vallalla oleva näkemys, jonka mukaan kieli opitaan parhaiten siinä yhteisössä, jossa kieltä käytetään. Näin ollen työssä tarvittavaa kieltä ei voi oppia yksin kielikursseilla, vaan keskeinen rooli on yhteisöllä, jossa kieltä on tarkoitus käyttää. Jotta yhteisö voi tukea työkielen oppimista mielekkäästi ja mahdollistaa myös monikielisen työskentelyn, sen täytyy olla kielitietoinen – tietoinen työssä tarvittavasta kielitaidosta ja keinoista, joilla yhteisö voi oppimista tukea. Mallin lähtökohtana on alhaalta lähtevä, henkilöstöä kuuleva johtaminen ja kehittäminen, mikä mahdollistaa työyhteisön pysyvän toimintakulttuurin muutoksen. Kielitietoiseksi työyhteisöksi tulemiseen tarvitaan sekä tiedostamista henkilöstöä osallistavin keskusteluin, oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista että – erityisesti kun portailla on edetty pidemmälle – resursseja kielitietoisen toiminnan vakiinnuttamiseksi

Tasohyppelypelin kehittäminen Unityllä

Tämän opinnäytetyön innoittavana taustatekijänä oli opinnäytetyön tekijän kiinnostus pelejä ja pelialaa kohtaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää julkaisukelpoinen peli Unity-pelimoottoria käyttäen. Työ rajattiin käsittelemään kehitettävän pelin tekemisen lisäksi kehitystyössä käytettäviä ohjelmoinnin ja versionhallinnan työvälineitä. Pelin kehitystyö tehtiin Unity-pelimoottoria, ja siihen suositeltua Visual Studio-tekstieditoria käyttäen. Visual Studiossa tehdyt ohjelmakoodit kirjoitettiin C#- eli C Sharp-ohjelmointikielellä. Työskentelyn aikana hyödynnettiin GitHub-pilvipalvelua ja GitHub Desktop-sovellusta pelitiedostojen versionhallintaan. Versionhallinnalla pystyttiin takaamaan pelitiedostojen säilyvyys ja mahdollisuus palata pelin aiempaan versioon. Työhön sisältyi myös pelisuunnittelua, peliä varten laadittiin pelikonsepti, joka sisältää tarkan kuvauksen pelin konseptista, sekä pelin käyttöliittymästä ja pelikehityksessä käytettävistä resursseista. Pelin kehittäminen aloitettiin pelihahmona toimivan shiba-rotuisen koiran luomisella. Hahmoon lisättiin animaatiot paikallaan seisomiselle, juoksemiselle, hyppäämiselle sekä putoamiselle. Hahmolle lisättiin myös kyky liikkua ja hyppiä pelikentässä. Hahmon jälkeen peliin luotiin ikuisesti jatkuva taustakuva, joka liikkuu pelaajan liikkeitä seuraten. Taustakuvan lisäksi pelikenttään luotiin 25 erilaista tasomallia, joiden päällä pelihahmon tulee hyppiä edetäkseen kentässä. Tasomallien kenttään ilmestymisen järjestys ohjelmoitiin satunnaiseksi. Jokaisen alustan yläpuolelle kehitettiin alustojen lailla satunnaisesti ilmestyviä, pelaajan kerättäviä timantteja ja väisteltäviä piikkiesteitä. Peliin tehtiin käyttöliittymä, joka sisältää pelin pysäytys- ja lopetusikkunat, päävalikon sekä pelaajalle näytettävän tiedon pelihahmon elämien ja kerättyjen timanttien määrästä. Pelin päävalikkoon lisättiin hahmokauppa, josta pelaaja voi vaihtaa pelihahmona olevan koiran väriä ostamalla värivaihtoehtoja keräämiään timantteja vastaan. Lopuksi peliin lisättiin taustamusiikki ja äänitehosteita pelin painikkeille, sekä pelihahmon hyppäämistä ja esineisiin törmäyksiä varten. Pelin kehityksen aikana järjestettiin kaksi pelitestausta, joissa 8 hengen testiryhmälle jaettiin linkki pelin testiversioon, sekä Webropol-sivustolla luotuun testauskyselyyn. Ensimmäinen testaus keskittyi pelin kriittisten toimintojen, kuten hahmon liikuttamisen ja animaatioiden toimintaan, pelissä kerättävien timanttien ja väisteltävien esteiden sijaintiin, sekä pelihahmon kuoltua pelin uudelleenkäynnistämispainikkeen toimivuuteen. Toinen testaus keskittyi pelin taustamusiikin ja äänitehosteiden toimintaan, pelin valikkoihin sekä pelihahmon vaihtamiseen. Testauskyselyiden perusteella peliin tehtiin muutamia pieniä muutoksia, ennen kuin sen lopullinen versio ladattiin itch.io-sivustolle