Validation of Prediction Models for Estimating the Moisture Content of Small Diameter Stem Wood

Moisture is the most important factor influencing the quality and calorific value of fuel wood. Drying models for estimating the optimal storage time based on average moisture change in fuel wood stacks stored outdoors have been developed for different stem wood piles. Models are an easy option for making an estimate of the moisture content of an energy wood pile if compared with sampling and measuring the moisture of samples. In this study, stem wood models were validated against data from forest companies. Fourteen reference piles of covered pine stem wood and 8 piles of uncovered pine stem wood were studied. The results of the validation are promising. The difference between the measured and modelled moisture was on average only 0.3% with covered piles and 2.5% with uncovered piles. The models presented can be implemented in every location in Finland, because the Finnish Meteorological Institute has a database for interpolated meteorological observations covering the whole country in a 10 km x 10 km grid. For international use, model parameters need to be estimated case by case, but it should also be possible to implement the approach itself worldwide

Creating moisture prediction models for seasoned fuelwood

201

Latvusmassan kosteus palstalla : Kosteusennustemallit ja energiapuun mittauslaskuri

Latvusmassan mittauksessa käytetään yleisesti kuormainvaakoja, joilla mittaus voidaan toteuttaa metsäkuljetuksen yhteydessä. Kuormainvaaoilla punnitun latvusmassan painon muuntamiseen kiintotilavuudeksi käytetään muuntolukuja, niin sanottuja tuoretiheyslukuja. Nykyiset tuoretiheysluvut perustuvat energiapuutavaralajien keskimääräisiin laskennallisiin kuivatuoretiheyksiin, kosteuden ennustemalleihin ja suuralueiden pitkän ajan keskimääräisiin säähavaintoihin eri vuodenaikoina, jolloin ne eivät ota huomioon paikallista ja vuosien välistä olosuhteiden vaihtelua. Käytännön mittaustoiminnassa saatujen havaintojen perusteella ongelmat korostuvat erityisesti uudistushakkuualoilta korjattavan latvusmassan mittauksessa. Tämän projektin tavoitteena oli arvioida kosteusennustemallien sopivuutta toteutuneeseen säähän perustuvassa latvusmassan kosteusennustamisessa osana käytännön mittaustoimintaa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää säähavaintoaineistoa hyödyntävä energiapuun mittauslaskuri. Kosteusmallien toimivuutta ja soveltuvuutta arvioitiin määrittämällä vertailukosteudet todellisten korjuukohteiden (49 kpl) latvusmassalle ja laskemalla näille kohteille kosteusennusteet kosteusmalleilla. Kosteusmallien tuottamien kosteusarvojen todenmukaisuus (systemaattinen epävarmuus) oli verraten hyvällä tasolla koko vertailuaineistossa, mutta puutteellinen tietyissä olosuhteissa. On todennäköistä, että kosteusmallit tuottavat systemaattista virhettä esimerkiksi loppukesän ja syksyn korjuukohteilla. Kosteusennustemallien täsmällisyys (satunnainen epävarmuus) on heikko kaikissa olosuhteissa, mutta erityisesti loppukesän ja syksyn korjuukohteilla. Eri malleilla määritetyt kosteudet olivat ±5 prosenttiyksikön virherajan sisällä vertailuarvostaan 37–47 prosentissa korjuukohteista. Nykyisin käytössä olevalla menetelmällä tuoretiheyslukujen määrityksessä päästiin jokseenkin vastaavaan tarkkuuteen kuin kosteusennustemalleja käyttämällä. Kosteusennustemallien tarkasteluiden perusteella niiden soveltuvuus on puutteellinen hyödynnettäväksi latvusmassan tuoretiheyslukujen määrityksessä. On kuitenkin mahdollista, että kosteusmallien käytöllä saavutettaisiin parannusta nykyiseen menetelmään verrattuna muun muassa vuosien välisistä sääolosuhde-eroista johtuvien virheiden pienentämisen kautta.201

Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arviointi

Raportti arvioi Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman (2012–2020) tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sektorivastuuperiaatteella sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi kuvataan Suomen luonnon nykytilaa sekä siihen vaikuttavia muutostekijöitä ja paineita. Suomen biodiversiteettistrategia ja sitä toteuttava toimintaohjelma vastaavat Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (CBD) Aichi-tavoitteisiin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä. Tutkijaryhmä arvioi, että biodiversiteetin valtavirtaistaminen on edennyt hyvin eri hallinnonaloilla ja että yksityinen ja kolmas sektori voisivat toimia toimintapolitiikan tukena. Vaikka tiedolliset ja rakenteelliset puitteet monimuotoisuuden turvaamiseksi on muodostettu, toteutetut toimenpiteet eivät ole olleet riittävän tehokkaita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Luontoon kohdistuvien paineiden minimoimiseksi on välttämätöntä toteuttaa sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukainen, koko yhteiskuntaa läpäisevä ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuden huomioivaan kestävän kehityksen yhteiskuntaan. Esitämme suosituksia seuraavaan Suomen luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (2021–2030), jossa tulee huomioida kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen Post-2020 tavoitteet sekä EU:n uusi biodiversiteettistrategia 2030.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Anis (Kabul, Afghanistan), 1961-08-22

Anis (Kabul, Afghanistan), 1961-08-22; Volume ; Number 15

Changes in wood production of Picea abies and Pinus sylvestris under a warmer climate: comparison of field measurements and results of a mathematical model.

Part I Climate ChangeTo project the changes in wood production of Norway spruce Picea abies (L.) Karst. and Scots pine Pinus sylvestris L. in Finland as a result of climate change, two separate studies were made. The first study, at the Faculty of Forestry, University of Joensuu, based its projections on mathematical models; the second one, at the Finnish Forest Research Institute, based projections on measurements of wood production in two series of aged provenance experiments. The results of the two studies were similar for both species: after a 4 °C increase of the annual mean temperature a drastic increase in wood production in northern Finland, but little effect, or even some decrease in the southern part of the country. However, the assumptions used in the two studies differed. One important difference was that in the models the temperature is assumed to be increasing gradually over the years; whereas in the provenance experiments, climate changed immediately when the seedlings were transferred to the planting sites. Another problem with the provenance experiments is that when material is moved in a north-south direction in Finland, not only temperature but also photoperiod changes markedly. To compare these two studies, site factors (e.g. soil type, temperature, precipitation) and silvicultural factors (e.g. plant spacing, survival, time of thinning, thinning intensity) from the provenance experiments were included as variables in the mathematical models

Validation of Prediction Models for Estimating the Moisture Content of Small Diameter Stem Wood

Moisture is the most important factor influencing the quality and calorific value of fuel wood. Drying models for estimating the optimal storage time based on average moisture change in fuel wood stacks stored outdoors have been developed for different stem wood piles. Models are an easy option for making an estimate of the moisture content of an energy wood pile if compared with sampling and measuring the moisture of samples. In this study, stem wood models were validated against data from forest companies. Fourteen reference piles of covered pine stem wood and 8 piles of uncovered pine stem wood were studied. The results of the validation are promising. The difference between the measured and modelled moisture was on average only 0.3% with covered piles and 2.5% with uncovered piles. The models presented can be implemented in every location in Finland, because the Finnish Meteorological Institute has a database for interpolated meteorological observations covering the whole country in a 10 km x 10 km grid. For international use, model parameters need to be estimated case by case, but it should also be possible to implement the approach itself worldwide

Validation of prediction models for estimating the moisture content of logging residues during storage

201

Kuivumismallien kehittäminen, validointi ja soveltaminen energiapuun hankintaan

201