Geopolymeerin automatisoitu valmistus

Tiivistelmä. Tässä diplomityössä on suunniteltu ja rakennettu robottisolu, jolla pystytään valmistamaan geopolymeerejä automaattisesti reseptin perusteella. Työn tavoitteena on saada valmistettua yksi geopolymeerinäyte täysin automaattisesti. Robottisolun lopullinen päämäärä on valmistaa geopolymeerejä erilaisilla resepteillä ja tehdä mittauksia valmistuneiden geopolymeerien ominaisuuksista. Robottisolu koostuu manipulaattorista, useista mekaanisista osista, useista toimilaitteista ja koko systeemiä ohjaavasta ohjelmoitavasta logiikasta. Manipulaattorina toimii KUKA KR10 käsivarsirobotti, joka on ohjelmoitu WorkVisual-ohjelmalla. Ohjelmoitava logiikka on koodattu TwinCat3-ohjelmalla. Työn teoriaosassa käsitellään tärkeimpiä piirteitä teollisuusroboteista ja niiden ohjelmoimisesta. Tämän jälkeen perehdytään ohjelmoitavaan logiikkaan ja diplomityön kannalta oleellisiin ohjelmointikieliin. Teoriaosuuden lopussa esitellään teollisen Ethernetin ja kenttäväylien toimintaa sekä luokituksia. Käytännön osuudessa käydään läpi robottisolun vaatimukset ja suunnitelma. Tämän jälkeen esitellään toteutetut mekaaniset ratkaisut automaation toteuttamiseksi. Lopuksi käydään vielä lyhyesti läpi PLC:n ja KR10:n koodin rakenne, sekä robottisolun turvallisuuden toteutus. Tuloksien tarkastelu on toteutettu tekemällä yksi geopolymeerikoesarja diplomityön tavoitteen mukaisesti sekä tarkastelemalla valmistuksessa ilmenneitä ongelmia.Automated geopolymer manufacturing. Abstract. The subject of this Master’s Thesis is to design and build a robot cell to manufacture geopolymers automatically, guided by given recipe in Excel-form. The goal of this work is to manufacture one geopolymer sample with the robot cell as well as human could do it. Robot cells purpose is to create geopolymers with many different recipes and do some testing to analyze quality of created geopolymers. Robot cell contains a manipulator, a lot of mechanical parts, actuators and logic which controls the whole system. Manipulator is KUKAs KR10 robot arm, which is pro-grammed by WorkVisual-program. The programmable logic is programmed by Twin-Cat3-program. At first in theoretical part industrial robots and the most important features of program-ming industrial robots are introduced. After that, programmable logic controllers and dif-ferent programming languages to program PLCs are presented. The last theoretical part is about industrial Ethernet and fieldbuses. In practical part of the thesis is brought out the requirements of robot cell and how it is going to be executed. All designed mechanical parts are introduced and explained. At the end of practical part is shortly explained how PLCs and KR10s code has been built. Results is the last part of the thesis. In results all the problems that occurred during making test samples are discussed and the future plans are told

Cancer Patients' Symptom Burden and Health-related Quality of Life (HRQoL) at Tertiary Cancer Center from 2006 to 2013 : A Cross-sectional Study

Background/Aim: To observe changes in symptoms and health-related quality of life (HRQoL) over 7 years among cancer patients at different stages of the disease. Patients and Methods: This prospective cross-sectional study at the Helsinki University Hospital Cancer Center, was carried out in 2006 and repeated in 2013. All participants filled in the EORTC-QLQ-C30 questionnaire. Results: Altogether, 581 patients responded (49% in 2006 and 54% in 2013). The disease was local in 51% and advanced in 49% of patients. The HRQoL was significantly lower, except for emotional and cognitive functions, and the symptom burden more severe in advanced cancer. The most prevalent symptoms were fatigue (93% and 85%; moderate/severe 22% and 9%), pain (65% and 47%; moderate/severe 16% and 5%), and insomnia (64% and 60%; moderate/severe 20 and 21%), respectively. No changes in HRQoL or symptoms were found at 7 years. Conclusion: There is a need for early integrated palliative care to improve HRQoL during cancer treatments.Peer reviewe

Neurobiological effects of deep brain stimulation: A systematic review of molecular brain imaging studies

Deep brain stimulation (DBS) is an established treatment for several brain disorders, including Parkinson's disease, essential tremor, dystonia and epilepsy, and an emerging therapeutic tool in many other neurological and psychiatric disorders. The therapeutic efficacy of DBS is dependent on the stimulation target, but its mechanisms of action are still relatively poorly understood. Investigating these mechanisms is challenging, partly because the stimulation devices and electrodes have limited the use of functional MRI in these patients. Molecular brain imaging techniques, such as positron emission tomography (PET) and single photon emission tomography (SPET), offer a unique opportunity to characterize the whole brain effects of DBS. Here, we investigated the direct effects of DBS by systematically reviewing studies performing an `on' vs `off' contrast during PET or SPET imaging. We identified 62 studies (56 PET and 6 SPET studies; 531 subjects). Approximately half of the studies focused on cerebral blood flow or glucose metabolism in patients Parkinson's disease undergoing subthalamic DBS (25 studies, n = 289), therefore Activation Likelihood Estimation analysis was performed on these studies. Across disorders and stimulation targets, DBS was associated with a robust local increase in ligand uptake at the stimulation site and target-specific remote network effects. Subthalamic nucleus stimulation in Parkinson's disease showed a specific pattern of changes in the motor circuit, including increased ligand uptake in the basal ganglia, and decreased ligand uptake in the primary motor cortex, supplementary motor area and cerebellum. However, there was only a handful of studies investigating other brain disorder and stimulation site combinations (1-3 studies each), or specific neurotransmitter systems, preventing definitive conclusions of the detailed molecular effects of the stimulation in these cases.</p

PET aivosairauksissa

Positroniemissiotomografia (PET) kuvastaa käytetyn merkkiaineen mukaan aivojen verenkiertoa, aineenvaihduntaa, välittäjäainejärjestelmien toimintaa tai tiettyjen proteiinien kertymää. Neurologisten sairauksien diagnostiikassa PET-kuvantamista hyödynnetään eniten muisti- ja liikehäiriösairauksien erotusdiagnostiikassa sekä epilepsiapesäkkeen paikantamisessa selvitettäessä epilepsian leikkaushoidon mahdollisuuksia. PET-kuvantamista käytetään laajasti myös psykiatristen sairauksien tutkimustyössä, mutta sen rooli kliinisessä työssä on toistaiseksi vähäinen.</p

Metsätuhot vuonna 2022

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittaista Metsätuhot - raporttisarjaa. Raporteissa käydään läpi mitä metsissä, taimitarhoilla sekä puisto- että pihapuilla menneenä vuonna tapahtui eri tuhonaiheuttajien osalta. Lisäksi raportissa käydään läpi muitakin metsien mielenkiintoisiä ilmiöitä, vaikkeivat ne varsinaisia tuhoja olisivatkaan olleet. Vuosi 2022 oli tältä osin mielenkiintoinen, sillä helteisen kesän 2021 jäljet näkyivät osin vasta tällöin. Vuonna 2022 kirjanpainajan (Ips typographus) takia hakattiin metsiä metsäkeskuksen keräämien ilmoitusten perusteella enemmän kuin kertaakaan tilastointihistoriassa (2 834 ha). Laji myös parveili aiempaa runsaampana Luken feromoniseurannan pohjoisimmilla alueilla. Kirjanpainajan lisäksi myös toinen havupuiden kaarnakuoriainen, kuusentähtikirjaaja, aiheutti näkyviä latvakuolemia kuuselle eri puolilla Suomea. Molempien ilmiöiden takana vaikutti paitsi kuoriaisille kohtuullinen kesä 2022, niin ennen kaikkea helteinen ja lämmin kesä 2021. Ilmiö konkretisoikin omalla tavallaan ilmaston lämpenemisen mahdollisia vaikutuksia metsissämme. Helteiden tuhoja lisäävät vaikutukset eivät kuitenkaan näkyneet valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) samalla tavalla. VMI:ssä havaitut kirjanpainajatuhot jopa laskivat (-14 %) hieman vuoden takaisesta. Tässä on kuitenkin muistettava, että VMI otanta ei ole ajallisesti eikä spatiaaliselta tarkkuudeltaan soveltuva useimpien hyönteis- ja sienituhojen seurantaan. Merkittävimpinä tuhonaiheuttajina VMI:ssä olivat aiempien vuosien tapaan lumi, tuuli ja hirvieläimet – eli tuhot, joita voidaan yleisesti havaita maastossa inventointiajankohdasta riippumatta. Lämpenevään ilmastoon reagoivat hyönteisten lisäksi useat muutkin kotoperäiset taudinaiheuttajat. Ne hyötyvät ilmastonmuutoksesta mm. laajentamalla esiintymisaluettaan sekä aiheuttamalla puissa enemmän vaurioita, etenkin kun säät muuttuvat suopeimmaksi niille, mutta huonommiksi niiden isäntäpuille. Kuusenjuurikääpää eteläisempi männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum s.s.) raportoitiinkin vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalta saakka. Juurikääpätuhot myös lisääntyivät noin 30 % vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Lämpimät ja kuivat kesät ovat myös edesauttaneet tulokaslaji havuparikkaan (Diplodia sapinea) aiheuttaman taudin etelänversosurman puhkeamista. Havuparikkaan levinneisyysaluetta kartoitettiin vuonna 2022 kansalaistieteen avulla, ja sienen esiintyminen olikin ennakoitua laajempi. Myös tulokaslaji havununna (Lymantria monacha) tavattiin hieman aiempaa runsaampana lajin pohjoisemmilla esiintymisalueilla. Vuonna 2022 päätään nostivat valitettavasti myös ilmastosta riippumattomat uhkatekijät: kansainvälisen kasvikaupan ja turismin mukana leviävät haitalliset vieraslajit. Uusia vierasperäisiä tuhonaiheuttajia löydettiin niin taimitarhoilta, kuin puistopuistakin. Koivuilla todettiin Discula betulina-sienen aiheuttamaa versolaikkua, pihdoilta taas löydettiin pihtanäppyä (Neonectria macrospora). Haitallisten vieraslajien leviäminen on kansainvälinen ongelma, jolta pohjoinen Suomikaan ei ole turvassa. Luken tutkijat julkaisivat vuonna 2022 suomenkielisen artikkelisarjan mikä sisälsi tietoa useiden eri vieraslajien uhasta. Katsaus muistuttaa, ettei metsiemme valtapuilla useinkaan ole vastustuskykyä näitä uusia tuholaisia vastaan, mikä tekee niistä merkittävän uhan metsien terveydelle. Haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen on siis erityisen tärkeää niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Tässä kansainvälinen kasvikauppa on pahin uhkatekijä. Metsien ja puutarhojen osalta ulkomaisten taimien ja koristekasvien tuonti muodostaa tehokkaan haitallisten vieraslajien leviämisväylän. Kotimainen taimituotanto taasen tuottaa paitsi terveitä, niin myös alkuperältään tunnettuja ja laadultaan varmistettuja taimia. Näitä taimia jokaisen tulisi suosia niin metsänuudistamisessa kuin kotipihoilla, sillä olemassa oleva lainsäädäntö ei kansainvälistä kasvikauppaa hillitse. Luke kerää ja koosta myös kansalaisten tekemiä ilmoituksia havaituista puustotuhoista tai muista metsien ilmiöstä. Vuonna 2022 okakaarnakuoriaisten (Ips acuminatus) takia tehdyt tuhoilmoitukset jatkoivat kasvuaan vuodelta 2021. Ilmoituksissa ja niiden perusteella tehdyissä maastotarkastuksissa mäntyjen todettiin kuolevan etenkin lounaisrannikolla, missä okakaarnakuoriaiset tuntuivat viihtyvän hyvin yhdessä havuparikkaan kanssa. Selvitys näiden kahden tuholaisen mahdollisesta yhteisvaikutuksesta äkillisesti kuivuneiden mäntyjen kuolemiin jatkuu Lukessa. Tämän vuoden raporttiin omaksi tarinakseen nostettiin myös ilmoituksia kerännyt lehtikuoriaisten runsas esiintyminen, missä etenkin lepillä esiintyvä idänlehtikuoriainen (Agelastica alni) oli näkyvässä roolissa. Vaikka vuoden 2022 perusteella tilanne Suomen metsissä on tuhojen suhteen pääosin hyvä, vuosi muistutti meitä konkreettisesti sekä muuttuvan ilmaston että kansainvälisen kasvikaupan meille tuomista uhkista. Sekä vieras- että tulokaslajien aiheuttamat riskit tulevat kasvamaan lämpenevässä ilmastossa, sillä sen ansiosta nämä lajit pystyvät todennäköisemmin vakiinnuttamaan asemansa uudella alueellaan. Meillä jo ongelmia aiheuttavien lajien kuten juurikäävän tai kirjanpainajan osalta lämpenevä ilmasto ei niin ikään lupaa missään määrin hyvää metsillemme. Ollaksemme varautuneita mahdolliseen tuhojen äkilliseen lisääntymiseen tarvitsemme paitsi aktiivista seurantaa, niin myös perus- ja soveltavaa tutkimusta. sekä tarkempaa analyysiä siitä miten eri tuhonaiheuttajien uhat voivat meillä tulevaisuudessa realisoitua

Arkittamon hylynkäsittelyn automaatiojärjestelmän modernisaatio

Työn aiheena oli arkittamon hylynkäsittelyn ohjauslogiikan modernisointi Siemens Simatic S5:stä S7:ään. Lähitulevaisuudessa Siemens lopettaa tuotetuen S5:lle, joten vanhojen S5-sarjan logiikoiden vaihtaminen on ajankohtaista järjestelmien toimivuuden kannalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä purku- ja asennussuunnittelu sekä päivittää samalla vanhat kuvat sähköiseen muotoon AutoCAD:lla ja vastaamaan kytkentöjä. Lisäksi työ sisälsi logiikan ohjelmoinnin S5-käännöksestä S7-muotoon ja tämän tarvitsemat ohjelmamuutokset. Asennukselle ja käyttöönotolle annettiin aikaa yhden työpäivän seisokki eli kahdeksan tuntia. Ohjelman ja kytkentöjen tuli olla oikein. Suuremmille ongelmille käyttöönottovaiheessa ei ollut varaa, joten ohjelmaa testattiin moneen kertaan simuloimalla ohjelmalla ja logiikan lähdöistä sekä tuloista suoraan. Lisäksi korttien johdot katkaistiin oikeaan pituuteen ja merkittiin valmiiksi aikaa ja virheitä säästämään. Ilman näitä valmisteluja ei käyttöönotto olisi tapahtunut annetussa ajassa. Käyttöönotto tapahtui 17.10.2007.This work was made for Polar-Automaatio and the purchaser of this project was Fortek. The agenda of the study was to modernize slusher automation from Siemens Simatic S5 series to S7 series. Siemens are intending to end the product support for their S5-logic in a few years. Thus it was time to upgrade these old programmable controllers to newer models and the easiest way to do that from the present S5 was the newer version called S7 which is from the same Simatic product family. The work included the checking, designing and redrawing of all the wiring and circuit diagrams to electrical format with AutoCAD. The reprogramming of the programmable controller from the S5 translation, installing and rewiring these new cards and CPU was also included in the work. The time that was given for the installation and introduction was only 8 hours. This time limit brought along a lot of testing and rechecking in order that everything would work as planned when the introduction would take place. Without all this testing and preparation this work would not have been completed in the given time. The introduction took place on the 17th of October in 2007

Leppävirran, Joroisten ja Puumalan käräjävuodet 1918-1919

Suomi ajautui pian itsenäistymisensä jälkeen sisällissotaan talvella 1918. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sisällissotaa paikallisella tasolla ja oikeuslaitoksen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten sota näkyi ja vaikutti kihlakunnanoikeuden toimintaan vuosina 1918–1919. Tutkimuspaikkakunnat ovat Leppävirta, Joroinen ja Puumala. Sota koetteli tutkimuspaikkakuntia eri tavoin. Leppävirralla ja Joroisissa sota koettiin laajamittaisesti, eivätkä pitäjät säästyneet taisteluilta. Leppävirralla ja Joroisissa sodan verisyyttä selittää Varkauden teollisuuskeskittymän läheinen sijainti. Varkaus oli punaisten alueellinen keskus, josta kumoukselliset ajatukset levisivät ympäristöön ja josta sotatoimia johdettiin. Puumala sen sijaan välttyi suoranaiselta sodalta, mutta sielläkin sota koettiin välillisesti esimerkiksi viljan säännöstelyn ja elintarvikepulan kautta. Tutkimuksen lähteinä käytettiin Leppävirran ja Joroisten osalta Leppävirran tuomiokunnan tuomiokirjoja ja Puumalan osalta Juvan tuomiokunnan tuomiokirjoja vuosien 1918–1919 käräjiltä. Tutkimus rajattiin koskemaan vain kihlakunnanoikeudessa käsiteltyjä rikostapauksia. Tutkimusmenetelmä oli luokittelu. Rikostapaukset luokiteltiin kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat rikokset, jotka liittyvät suoraan sotaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sodan aikana tapahtuneet aseotot. Toiseen ryhmään kuuluvat rikokset, joista sota on havaittavissa välillisesti. Näitä ovat esimerkiksi tapaukset, jotka liittyvät sodan aikana säädettyihin poikkeuslakeihin. Kolmanteen ryhmään kuuluvat niin sanotut normaalit rikokset, joista sota ei ole havaittavissa. Sota näkyi jokaisen tutkimuspaikkakunnan kihlakunnanoikeuden toiminnassa. Leppävirralla ja Joroisissa vuoden 1918 käräjiä ei voitu istua tavanomaisen aikataulun mukaan. Leppävirralla ja Joroisissa kihlakunnanoikeus käsitteli muiden rikosten ohella myös sotarikoksia. Puumalassa käräjiä istuttiin tavalliseen tapaan myös vuonna 1918 eikä käräjillä käsitelty suoranaisia sotarikoksia. Sen sijaan kaikilla paikkakunnilla sota oli nähtävissä välillisesti esimerkiksi elintarvikelain rikkomisina

Model for supply chain management to support organizational control

The primary objective of this research was to construct model that supports organizational control in a supply chain and test the usefulness of the model in practice. Research method was a constructive-case study. Theoretical component of construction is based on the supply chain management philosophy and the organizational control. Theoretical part of supply chain management presents the special characteristics, which influence supply chain control. Secondly, theory presents the requirements of organizational control and significance of information’s in a control. The research data was collected by methods, which have been recommended to be use in a case-study. The Open-ended interviews and survey were produced before construction process. The purpose of results was to give a practical view for the construction. Before model construction, 22 people representing internal supply chain were interviewed and the 62 people of external supply chain surveyed. The respondents included staff from managerial and operational levels. After the final form of the model had been created the validity of research checked and confirmed with additional. The results of this research present a detailed model for sales and marketing organisations control in a volume-intensive supply chain. The model integrates the performance measurement and situational supply chain information as a part of the organisational control in a supply chain. The measures and way to present information for the sales and marketing organisations control are presented in a detailed model. The model was tested and mobilized in a case-company. The tested model is also presented in a simplified form. The simplified model presents an example of, how organisational control can be exercised in a supply chain.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Myrskytuhon vaikutus kirjanpainajan (Ips typographus L.) populaatiotiheyteen

Tutkielman tavoitteena oli selvittää kirjanpainajapopulaation kehitystä ja hyönteistuhojen etenemistä kuusivaltaisella luonnonsuojelualueella. Tarkoituksena oli selvittää kuinka lisääntynyt kirjanpainajapopulaatio vaikuttaa myrskytuhossa pystyssä säilyneeseen kuusivaltaiseen (Picea abies (L.) Karst.) puustoon, mitkä alueet ovat riskialttiimpia kirjanpainajatuhoille sekä mitkä tekijät vaikuttavat kirjanpainajapopulaation ja hyönteistuhojen kehitykseen tutkimusalueella. Tutkimusalue sijaitsi Etelä-Karjalassa Paajasensalon luonnonsuojelualueella, jossa kesän 2010 ukkosmyrskyt aiheuttivat suurta tuhoa alueen puustolle. Tutkimusalueelle pystytettiin kirjanpainajan feromoniansoja (80), joiden avulla tarkkailtiin kirjanpainajapopulaation tasoa myrskytuhoalueella vuosien 2013 ja 2014 ajan. Lisäksi tutkimusalueelle perustettiin maastokoealoja, joiden avulla tutkittiin metsikkökoealojen puuston ominaisuuksia vuonna 2013. Kirjanpainajan emokäytävätiheyksiä tutkittiin koealojen läheisyydessä olevilta tuulenkaadoilta sekä kaatokoepuilta. Tutkimuksessa saatuja tuloksia verrattiin muihin tutkimuksiin sekä Ilmatieteen laitokselta saatuihin lämpötilatietoihin kasvukausien ajalta. Kirjanpainajapopulaation kasvu johti toisena ja kolmantena vuonna kirjanpainajan iskeytymiseen alueen elävään puustoon. Alueen myrskyissä säästynyt kuusivaltainen puusto kärsi kohonneesta kirjanpainajapopulaation tasosta, joka näkyi puustossa värimuutoksina, latvustojen harsuuntumisena, runkojen pihkavuotoina sekä kirjanpainajan iskeytymisinä. Erityisen alttiita kohteita kirjanpainajan iskeytymisille olivat suurimpia tuulenkaatoaukkoja lähimpänä olevat suojaisat metsänreunat, jotka altistuivat äkillisesti auringonsäteilylle. Kesän 2013 lämpötilat olivat suotuisia kirjanpainajan kehitykselle ja kirjanpainajalle ehti kehittyä tutkimusalueella toinen jälkeläissukupolvi. Kesän 2014 lämpötilat olivat edellisvuotta vaihtelevampia ja kirjanpainajien määrä feromonipyydyksissä väheni edellisvuodesta. Kirjanpainajalle ehti kehittyä alueen sijainnista riippuen vähintään osittainen toinen jälkeläissukupolvi tutkimusalueella myös vuonna 2014. Lisääntymismateriaalin saatavuus ja sääolosuhteet ovat avaintekijöitä kirjanpainajatuhojen etenemisessä. Lämpötilojen ja lämpösumman kehitystä seuraamalla voidaan ajoittaa kirjanpainajan parveilun ajoittumista sekä parveilun aktiivisuutta. Tällöin kirjanpainajan iskeymät rungolla voidaan havaita hyvissä ajoin kirjanpainajan iskeytymisen jälkeen. Kuusen latvuston värimuutokset ja harsuuntuneisuus kertovat kirjanpainajan iskeytymisistä kuusien rungoissa. Feromoniansoin tehtävä kirjanpainapopulaation tason monitorointi sopii paikallisen populaatiotason seurantaan. Epideemisellä kirjanpainajapopulaation tasolla pyydyksillä ei ole suurta vaikutusta kirjanpainajapopulaatioon säätelyssä. Kirjanpainajien määrän feromoniansaseurannalla voidaan kuitenkin arvioida elävälle puustolle aiheutuvaa kirjanpainajien iskeytymisen kynnysarvoa ja iskeytymisen riskiä. Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ja tuulenkaatojen korjuut vähentävät metsikön altistumista myrsky- ja hyönteistuhoille. Paikallisen alueen metsikön ominaisuudet voivat vähentää tai lisätä tuhojen voimakkuutta. Alueen ominaisuuksien, kuten puuston rakenteen, ilmaston ja maaston topografian tunteminen auttavat riskienhallinnan suunnittelussa, metsätuhojen ehkäisyssä sekä päätöksenteossa myrsky- ja hyönteistuhoihin varauduttaessa. Myrsky- ja hyönteistuhoihin voidaan varautua monipuolisilla ja aktiivisilla seuranta- ja kartoitusmenetelmillä tulevaisuudessa. Luonnonsuojelualueilla tapahtuvaa myrsky- ja hyönteistuhoa on vaikea pysäyttää. Luonnonsuojelualueen ylläpitämien runsaiden kaarnakuoriaispopulaatioiden vaikutukset voivat ulottua myöhemmin ympäröiviin metsäalueisiin. Kirjanpainajan populaation säätelyyn vaikuttavat eniten lisääntymismateriaalin saatavuus, lajinsisäinen kilpailu sekä sääolosuhteet. Kirjanpainajapopulaation taso voi säilyä korkeana korjaamattomilla myrskytuhoalueilla useiden vuosien ajan odottaen parveilulle ja lisääntymiselle sopivampia olosuhteita

Wiring Harness Dimensioning in 3D Design

This thesis was commissioned by the international technology company Normet Oy. Normet Oy manufactures vehicles required for mining and tunnel construction, such as spraying and charging machines as well as lifting equipment. Normet has been in business for over 50 years and already employs more than 1,600 professionals worldwide. The aim of the thesis was development work, in which the utilization of Normet's 3D modeling for the wiring harnesses of mining machines and in the future for hydraulics was studied from several perspectives. The thesis dealt with the prerequisites for successful 3D modeling, such as scheduling, communication and design skills. The thesis illustrated the tested modeling methods and tools considering the usefulness of the modeled routing illustrations in both documentation and production. The accuracy of 3D modeling and the added value it brings were considered from several different perspectives, with previous modeling and operating methods as benchmarks. At the end of the thesis, the observations during development work and the prerequisites required for 3D modeling are summarized in order to achieve the desired result. As a result of the thesis, methods for 3D modeling of wiring harnesses were obtained, which will be used and further developed. With the implemented method, wiring harnesses can be ordered with a higher success rate and much faster than before. Thanks to the development work, a matching course of action was obtained for policies that had not been decided before.Tämä opinnäytetyö on tehty kansainväliselle teknologiayritys Normet Oy:lle. Normet Oy valmistaa kaivos- ja tunnelirakentamisessa tarvittavia ajoneuvoja, kuten ruiskutus- ja panostuskoneita sekä nostolaitteita. Normet on toiminut alalla yli 50 vuotta ja sen palveluksessa on jo yli 1600 ammattilaista ympäri maailman. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehitystyö, jossa tutkittiin useasta näkökulmasta Normetin 3D-mallinnuksen hyödyntämistä kaivoskoneiden johtosarjoihin sekä jatkossa hydrauliikkaan. Opinnäytetyössä käsiteltiin onnistuneen 3D-mallintamisen edellytyksiä, kuten aikataulutusta, kommunikaatiota sekä suunnittelutaitoja. Työssä havainnollistettiin kokeiltuja mallinnusmenetelmiä ja työkaluja sekä pohditaan mallinnettujen reitityskuvien hyötyä niin dokumentaatiossa kuin tuotannossa. 3D-mallinnuksen tarkkuutta ja sen tuomaa lisäarvoa pohdittiin useammasta eri näkökulmasta, joiden vertailukohtina toimivat aikaisemmat mallinnukset ja toimintatavat. Opinnäytetyön lopussa on tiivistetty työnaikaiset huomiot sekä 3D-mallintamisen vaatimat edellytykset, jotta haluttu lopputulos saavutetaan. Opinnäytetyön tuloksena saatiin johtosarjojen 3D-mallinnukseen menetelmät, joita käytetään ja jatkokehitetään. Käyttöönotetulla menetelmällä johtosarjat voidaan tilata suuremmalla onnistumisprosentilla ja huomattavasti aiempaa nopeammin. Kehitystyön ansiosta saatiin yhteneväinen linjaus toimintatapoihin, joita ei aikaisemmin ollut päätetty