Non-universality of elastic exponents in random bond-bending networks

We numerically investigate the rigidity percolation transition in two-dimensional flexible, random rod networks with freely rotating cross-links. Near the transition, networks are dominated by bending modes and the elastic modulii vanish with an exponent f=3.0\pm0.2, in contrast with central force percolation which shares the same geometric exponents. This indicates that universality for geometric quantities does not imply universality for elastic ones. The implications of this result for actin-fiber networks is discussed.Comment: 4 pages, 3 figures, minor clarifications and amendments. To appear in PRE Rap. Com

”Jos te juonnatte meiät sisään, nii älkää sanoko tyttöbändi”:nuorten naisten kertomuksia sähkökitaristina toimimisesta ja populaarimusiikin sukupuoliroolien nykytilanteesta

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani käsittelee populaarimusiikin sukupuolittuneita rakenteita ja käytänteitä. Tarkastelen populaarimusiikin tasa-arvoa ja sukupuolirooleja nuorten sähkökitaraa soittavien naisten kokemusten kautta. Sukupuolten välisen tasa-arvon teema on ollut paljon esillä Suomessa, ja maatamme pidetään tasa-arvoasioissa edistyksellisenä. Silti jatkuva alemmuuden tunne on osana monen naisen arkipäiväistä elämää. Feminismin avulla on jo yli vuosisadan ajan pyritty edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä rikkomaan käsityksiä sukupuolirooleista. Erityisesti tämän vuosituhannen puolella feminismi on alettu nähdä intersektionaalisen tasa-arvon liikkeenä, jolla pyritään vähentämään myös muusta kuin sukupuolesta johtuvaa epätasa-arvoa. Musiikissa feminististä tutkimusta on tehty muutamien vuosikymmenten ajan. Aiemmat tutkimukset osoittavat populaarimusiikin olevan todella sukupuolittunut ala. Populaarikulttuurissa ylipäätään maskuliiniset asiat nähdään ”hyvinä” ja ”oikeina”, kun taas feminiiniset alempiarvoisina. Musiikissa tämä näkyy esimerkiksi populaarimusiikin genrejen arvottamisena. Sekä populaarimusiikin genret että monet soittimet ovat hyvin sukupuolittuneita. Erityisesti rock ja sen jopa keskeisin soitin, sähkökitara, ovat äärimaskuliinisina nähtyjä. Musiikinopettajalla on valtavat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten tasa-arvo toteutuu musiikillisessa tekemisessä kouluympäristössä. Opettaja on myös jatkuva kulttuuristen mallien opettaja sekä toisintaja. Jokaisen opettajan tulisi reflektoida omia ajatuksiaan ja toimintaansa, jotta sukupuolittuneiden toimintamallien ja ajatusten kierteeseen saataisiin muutos. Toteutin tutkimukseni kerronnallisena tutkimuksena, jossa haastattelin seitsemää (N=7) 16–21 -vuotiasta itsensä naiseksi identifioivaa sähkökitaristia. Keräsin aineiston kahdenkeskisinä teemahaastatteluina, joissa käsiteltiin tutkimukseen osallistuvan musiikillista historiaa, tasa-arvoon liittyviä kokemuksia sekä näkemyksiä populaarimusiikin yleisestä tasa-arvotilanteesta nykypäivänä. Tutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, että populaarimusiikin sukupuoliroolit elävät edelleen vahvasti. Kaikki haastateltavat olivat kohdanneet ennakkoluuloja ja epätasa-arvoa toimiessaan sähkökitaristeina. Kuitenkin myös muutosta oli havaittavissa: suurin osa haastateltavista koki, etteivät nuoret enää koe sukupuolirooleja yhtä vahvoina kuin ne on ennen nähty. Erityisen tärkeäksi tekijäksi musiikin sukupuoliroolien ja tasa-arvoisen tekemisen vaikuttajaksi myös haastateltavat kokivat musiikinopettajan. Heidän kokemustensa mukaan musiikinopettaja voi toimia merkittävänä kannustajana ja roolimallina, sekä voi hyvinkin pienillä teoilla vaikuttaa tasa-arvon kokemuksiin musiikinopetuksessa

Musiikinteoria ja säveltapailu osana yläkoulun toiminnallista musiikinopetusta

Tiivistelmä. Musiikinteorian ja säveltapailun opetus on ollut kiistelyn kohteena jo kauan. Oppilaiden motivaation puute huolestuttaa, ja musiikinteorian opiskelu koetaan jopa turhaksi. Musiikin oppimisen halutaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteidenkin mukaan olevan käytännönläheistä, musiikin tekemiseen painottuvaa opetusta. Yhteinen musiikin tekeminen on kuitenkin haastavaa ilman yhteisiä termejä tai ymmärrystä siitä, mitä soitetaan. Opetussuunnitelma perustuu nykyään hallitsevina oppimiskäsityksinä pidettyihin konstruktivistisiin suuntauksiin, jotka korostavat erityisesti asiayhteyksien löytämistä ja oppimisen kokonaisvaltaisuutta. Myös kokemuksellisen oppimisen teoriat painottavat kokemusten kautta muokkautuvia tietorakenteita, jossa tekemisen kautta opitaan virheistä ja kokeillaan uusia toimintamalleja. Sekä nämä oppimiskäsitykset että opetussuunnitelman perusteet antavat selkeän suunnan myös musiikinteorian ja säveltapailun liittämiselle osaksi yläkoulun musiikinopetusta. Käytännönläheisestä tekemisestä irrallinen teoreettinen musiikinopiskelu ei varsinkaan yläkoulussa palvele oppimista. Tärkeintä olisi, että musiikin peruselementit, merkintätavat ja termit saadaan haltuun musiikillisen tekemisen lomassa, ja niiden avulla yhteinen tekeminen helpottuu. Tavoitteena on myös, että oppilas hahmottaa itse musiikkia ja kykenee tutkimaan musiikillisia ilmiöitä paremmin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostuvat selvän tavallisempana pidetyn musisoinnin lisäksi musiikkiliikunta, musiikin luova tuottaminen sekä musiikkikasvatusteknologian käyttö opetuksessa. Näiden kolmen aiheen parissa musiikinteorian ja säveltapailun opetus saadaan käytännönläheisemmäksi, ja erityisesti musiikkiopistoissa niiden käyttöä musiikin hahmotusaineiden opetuksessa onkin kokeiltu ja tutkittu. Musiikkiliikunnassa teoria ja säveltapailu ovat olleet mukana jo Dalcrozen metodeissa. Musiikin luova tuottaminen ja musiikkikasvatusteknologia taas ovat viimeisimpien vuosikymmenten aikana kasvattaneet rooliaan musiikkikasvatuksessa, joten teorian ja säveltapailun yhdistäminen edellä mainittujen aiheiden parissa työskentelyyn sisältää monia uusia mahdollisuuksia oppimiselle

Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus. Kehittäminen ja käytettävyystutkimus

62 s.Tausta: Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on tärkeä, toistuva ja aikaa vievä vaihe asiakkaan hakeutuessa sote-palveluihin. Asiakkaat kokevat asioidensa toistamisen useampaan kertaan turhauttavaksi. Kelan kehittämisrahaston rahoittamassa THL:n, Invalidiliiton ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehitettiin asiakkaille prototyyppi toimintakyvyn itsearviointia helpottavasta sovelluksesta ja testattiin sen käytettävyyttä. Sovelluksen työnimi oli mobiili ICanFunction (mICF, suomeksi Toimintakykyni). Menetelmät: Asiakkaan käyttöliittymää kehitettiin erikseen aikuisten (n = 47) ja lasten (n = 11) palvelumuotoilutyöpajoissa. Useista lähteistä koottu arkikielinen sisältö sillattiin ICF-luokkiin. Sisällön ylläpitoa ja sovelluksessa näyttämistä varten luotiin FunctionMapper-metatietokanta THL:n Termieditoriin. Standardoidut fyysisen toimintakyvyn PROMIS-mittari aikuisille ja liikkumisen PROMIS-mittari lapsille käännettiin suomeksi ja aikuisten mittari liitettiin sovellukseen. Koodaus toteutettiin standardien pohjalta ja kehitysversion 0.0.12 sai ladattua Playkaupasta tai Appstoresta omiin mobiililaitteisiin. Lapset (n = 11) sekä nuoret ja aikuiset (n = 19) käyttivät sitä noin viikon ajan, jonka jälkeen heidän kokemuksiaan sovelluksen käytettävyydestä kerättiin haastatteluilla. Lyhytkasvuisten henkilöiden (n = 13) toimintakyky-tietoa verrattiin LYHTY-tutkimuksen toimintakykyaineistoon. Tulokset: Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita tärkeäksi kokemiaan aiheita ja kuvailla valitsemiaan toimintakykyyn tai ympäristötekijöihin liittyviä asioita asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Käyttäjä sai täyttämistään tiedoista yhteenvedon, jota hän voi näyttää ammattilaiselle. Aikuiset ja nuoret kokivat Toimintakykyni-sovelluksen hyväksyttäväksi. He käyttäisivät sitä hakemusten teossa tai sote-palveluihin mennessään, jos se olisi liitetty niihin. Se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta käyttömukavuus paranisi sovelluksen navigointia ja virheitä korjaamalla. He toivoivat sovellukseen alkuopastusta, visuaalisempaa yhteenvetoa ja mahdollisuutta seurata omassa tilanteessaan tapahtuvia muutoksia. Omaa arkitilannettaan he eivät voineet jakaa ammattilaisille, koska se koettiin keskeneräiseksi ja irralliseksi palveluista. Lapset käyttivät sovellusta innostuneesti. He pitivät sitä todella hyvänä välineenä saada oma äänensä kuuluviin. Johtopäätökset: Lopputuloksena syntyi Toimintakykyni-sovelluksen prototyyppi, joka mahdollisti asiakkaalle yksilöllisen ja monipuolisen sekä samalla rakenteisen toimintakykytiedon kuvaamisen. Aikuiset, nuoret ja lapset hyväksyivät sen ja pitivät sitä hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä. He pystyivät kuvaamaan sovelluksen avulla elämäntilannettaan yksilöllisesti, mutta sovelluksen käsitteitä tulisi kehittää lisää. Asiakkaat käyttäisivät sovellusta erityisesti, jos se liitettäisiin moniin palveluihin. Jatkossa pitää varmistaa, että asiakkaiden kehitysehdotukset otetaan huomioon ja että sovelluksesta kehitetään yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Asiakkaiden raportoima tieto tulisi ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja seurannassa, jotta asiakkaat saisivat sovelluksen käytöstä täyden hyödyn

Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus : Kehittäminen ja käytettävyystutkimus

Tausta: Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on tärkeä, toistuva ja aikaa vievä vaihe asiakkaan hakeutuessa sote-palveluihin. Asiakkaat kokevat asioidensa toistamisen useampaan kertaan turhauttavaksi. Kelan kehittämisrahaston rahoittamassa THL:n, Invalidiliiton ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehitettiin asiakkaille prototyyppi toimintakyvyn itsearviointia helpottavasta sovelluksesta ja testattiin sen käytettävyyttä. Sovelluksen työnimi oli mobiili ICanFunction (mICF, suomeksi Toimintakykyni). Menetelmät: Asiakkaan käyttöliittymää kehitettiin erikseen aikuisten (n = 47) ja lasten (n = 11) palvelumuotoilutyöpajoissa. Useista lähteistä koottu arkikielinen sisältö sillattiin ICF-luokkiin. Sisällön ylläpitoa ja sovelluksessa näyttämistä varten luotiin FunctionMapper-metatietokanta THL:n Termieditoriin. Standardoidut fyysisen toimintakyvyn PROMIS-mittari aikuisille ja liikkumisen PROMIS-mittari lapsille käännettiin suomeksi ja aikuisten mittari liitettiin sovellukseen. Koodaus toteutettiin standardien pohjalta ja kehitysversion 0.0.12 sai ladattua Playkaupasta tai Appstoresta omiin mobiililaitteisiin. Lapset (n = 11) sekä nuoret ja aikuiset (n = 19) käyttivät sitä noin viikon ajan, jonka jälkeen heidän kokemuksiaan sovelluksen käytettävyydestä kerättiin haastatteluilla. Lyhytkasvuisten henkilöiden (n = 13) toimintakyky-tietoa verrattiin LYHTY-tutkimuksen toimintakykyaineistoon. Tulokset: Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita tärkeäksi kokemiaan aiheita ja kuvailla valitsemiaan toimintakykyyn tai ympäristötekijöihin liittyviä asioita asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Käyttäjä sai täyttämistään tiedoista yhteenvedon, jota hän voi näyttää ammattilaiselle. Aikuiset ja nuoret kokivat Toimintakykyni-sovelluksen hyväksyttäväksi. He käyttäisivät sitä hakemusten teossa tai sote-palveluihin mennessään, jos se olisi liitetty niihin. Se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta käyttömukavuus paranisi sovelluksen navigointia ja virheitä korjaamalla. He toivoivat sovellukseen alkuopastusta, visuaalisempaa yhteenvetoa ja mahdollisuutta seurata omassa tilanteessaan tapahtuvia muutoksia. Omaa arkitilannettaan he eivät voineet jakaa ammattilaisille, koska se koettiin keskeneräiseksi ja irralliseksi palveluista. Lapset käyttivät sovellusta innostuneesti. He pitivät sitä todella hyvänä välineenä saada oma äänensä kuuluviin. Johtopäätökset: Lopputuloksena syntyi Toimintakykyni-sovelluksen prototyyppi, joka mahdollisti asiakkaalle yksilöllisen ja monipuolisen sekä samalla rakenteisen toimintakykytiedon kuvaamisen. Aikuiset, nuoret ja lapset hyväksyivät sen ja pitivät sitä hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä. He pystyivät kuvaamaan sovelluksen avulla elämäntilannettaan yksilöllisesti, mutta sovelluksen käsitteitä tulisi kehittää lisää. Asiakkaat käyttäisivät sovellusta erityisesti, jos se liitettäisiin moniin palveluihin. Jatkossa pitää varmistaa, että asiakkaiden kehitysehdotukset otetaan huomioon ja että sovelluksesta kehitetään yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Asiakkaiden raportoima tieto tulisi ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja seurannassa, jotta asiakkaat saisivat sovelluksen käytöstä täyden hyödyn

Spillovers from Foreign Direct Investment in Central and Eastern Europe. An index for measuring a country’s potential to benefit from technology spillovers

In the paper, we construct a composite indicator to estimate the potential of four Central and Eastern European countries (the Czech Republic, Hungary, Poland and Slovakia) to benefit from productivity spillovers from foreign direct investment (FDI) in the manufacturing sector. Such transfers of technology are one of the main benefits of FDI for the host country, and should also be one of the main determinants of FDI incentives offered to investing multinationals by governments, but they are difficult to assess ex ante. For our composite index, we use six components to proxy the main channels and determinants of these spillovers. We have tried several weighting and aggregation methods, and we consider our results robust. According to the analysis of our results, between 2003 and 2007 all four countries were able to increase their potential to benefit from such spillovers, although there are large differences between them. The Czech Republic clearly has the most potential to benefit from productivity spillovers, while Poland has the least. The relative positions of Hungary and Slovakia depend to some extent on the exact weighting and aggregation method of the individual components of the index, but the differences are not large. These conclusions have important implication both the investment strategies of multinationals and government FDI policies

Reasons for large annual yield fluctuations in wild arctic bramble (Rubus arcticus subsp arcticus) in Finland

Fluctuations in the yield of wild berries are markedly influenced by weather conditions. However, the cause-effect relationship is often poorly understood. Based on data spanning a 20-year period in Finland, we made an effort to elucidate the influence of different weather conditions on the yield of arctic bramble (Rubus arcticus L). We analyzed the regression coefficients of various weather conditions in several regression models using the elaboration approach. Temperature accumulated in July had a positive effect on yield. Yield was negatively influenced by temperature accumulated during the previous summer, rainfall in the October of the previous year, and temperature accumulated in May of the same year. It is notable that the same weather conditions had a positive influence on yield of the same year whereas these conditions had a negative effect on the yield potential of the following year. Compared with traditional analysis methods, the elaboration approach provided a better understanding of the relationship between weather parameters and yield. The rarity of a good yield could be explained by the particular vulnerability of arctic bramble to the negative effects of weather conditions. Some of these factors could be controlled in field conditions when cultivating arctic bramble.Peer reviewe

Lignoselluloosapohjaisen bioöljyn hydrodeoksygenointiprosessin käsitteellinen suunnittelu

Tiivistelmä. Lignoselluloosapohjainen bioöljy on lupaava raaka-aine hyödynnettäväksi öljynjalostuksessa, sillä lignoselluloosaa on saatavilla runsaasti ja useita eri jätevirtoja voidaan käyttää bioöljyn lähteenä. Samalla biopohjaisten polttoaineiden kehittäminen on keino vähentää riippuvuutta öljyperäisistä luonnonvaroista ja vastata jatkuvasti lisääntyvään energian tarpeeseen. Kuitenkin monet bioöljyn ominaisuudet aiheuttavat haasteita sen hyödyntämisessä jalostuksessa. Bioöljyn korkea happipitoisuus on yksi suurimmista haasteista sen hyödyntämisessä. Hapen poistaminen on mahdollista bioöljyn hydrodeoksygenointiprosessin (HDO) avulla, jonka tavoitteena on poistaa happea bioöljystä vetenä antamalla sen reagoida vedyn kanssa. Työssä esiteltiin myös slurryreaktorien toimintaperiaatteet sekä muutama esimerkki slurry-reaktoreista, joilla nähdään potentiaalia käytettäväksi bioöljyn HDO-käsittelyprosessissa. Kokeellisessa osiossa bioöljyä mallinnettiin valittujen mallikomponenttien avulla ja rakennettiin Aspen Plus -ohjelmistoon bioöljyn HDO-käsittelyä mallintava malli. Kokeellisessa osiossa muodostettiin arvio siitä, missä järjestyksessä eri mallikomponenttien HDO-reaktiot tapahtuvat suhteessa toisiinsa. Tämän jälkeen pyrittiin reaktorimallia muokkaamalla saavuttamaan ulostulon tila, jossa lopputuotteen bulkkiominaisuudet vastaavat kirjallisuudessa esitettyjä arvoja. Reaktorin jälkeen tuote erotettiin kaasu-neste-erotuksessa kolmeen eri tuotefaasiin. Tässä työssä tarkasteltiin pääasiassa HDO- ja kaasunmuodostusreaktioiden etenemisasteiden aikaan saamia muutoksia tuotevirroissa suhteessa deoksygenointiasteeseen (DOD) ja vedyn kulutukseen. Lisäksi tarkasteltiin syötön vedyn ylimäärän vaikutusta näihin tuloksiin. Työssä tarkasteltavia mittareita olivat tuotevirtausten saannot, virtaussuhteet ja tuotefaasien sisältämät yhdisteet. Öljytuotteen kohdalla keskityttiin tarkemmin löytämään vastaavuus kirjallisuudessa esitettyihin bulkkiominaisuuksiin, kuten lämpöarvot ja alkuainekoostumus. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi HDO-käsittelylle vähintään 5-m% happipitoisuuden kuivassa öljypitoisessa tuotevirrassa. Rakennetun mallin avulla saavutettiin korkea hapenpoistoaste sekä öljytuotteelle kirjallisuutta vastaavat lämpöarvot. Samoin öljytuotteen molaarinen O/C-suhde vastasi kirjallisuudessa esitettyjä arvoja. Kuitenkin öljytuotteen molaarinen H/C-suhde oli merkittävästi suurempi kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin verrattuna. Lisäksi havaittiin reaktorimallin näillä valituilla mallikomponenteilla ja reaktioilla yliarvioivan merkittävästi bioöljyn orgaanisten komponenttien liukoisuutta vesituotteeseen, joka sai aikaan öljytuotteen matalan saannon miedoissa HDO-olosuhteissa. Ankarissa HDOolosuhteissa malli yliarvioi syntyvän kaasutuotteen määrää ja öljytuotteen saanto jäi matalaksi. Öljytuotteeseen päätyvän hiilen määrä vastasi kirjallisuudessa esitettyjä arvoja. Kaasutuotteeseen päätyi merkittävä määrä hiilivetyjä ja erityisesti metaanin pitoisuus oli korkea hiilidioksidin pitoisuuden jäädessä matalaksi. Öljytuotteen lämpöarvoille saavutettiin kirjallisuutta vastaavat arvot kaikissa käsitellyissä tapauksissaConceptional process design of lignocellulosic based bio-oil hydrodeoxygenation. Abstract. Lignocellulose-based bio-oil is a promising raw material to be utilized in oil refining since lignocellulose is abundantly available and several different waste streams can be used as a source of bio-oil. Developing bio-based fuels is a way to reduce the dependence on oilbased natural resources and to meet the continuously increasing energy demand. However, the high oxygen content of bio-oil is a challenge in its utilization. Removing oxygen is possible with the help of the bio-oil hydrodeoxygenation process (HDO). This work also presented the operating principles of slurry reactors, which demonstrated the potential in the HDO treatment process of bio-oil. This study developed a model in Aspen Plus software to simulate the HDO treatment of bio-oil using selected model components. In the experimental section, an estimation was made of the order in which the HDO reactions of different model components occurred relative to each other. The reactor model was modified to achieve a case where the bulk properties of the final product corresponded to literature values. After the reactor, the product was separated into three different phases in a gas-liquid separator. The changes in product streams with respect to deoxygenation degree (DOD) and hydrogen consumption caused by the fractional conversions of HDO and gas formation reactions were examined, as well as the effect of excess hydrogen in the feed. The metrics examined were product yields, flow ratios, and the compounds present in the product phases. The study aimed to achieve a minimum 5-mol% oxygen content in the dry oil-rich product stream for HDO treatment and match the bulk properties presented in the literature, such as heating values and elemental composition of the oil product. The developed model achieved a high degree of oxygen removal and heating values, amount of carbon and O/C ratios that matched the literature for the oil product. However, the molar H/C ratio of the oil product was significantly higher than the values presented in the literature. The reactor model overestimated the solubility of organic components in the water product, leading to low oil product yield in mild HDO conditions. In severe HDO conditions, the model overestimated the amount of gas product formed, resulting in low oil yield. The gas product contained a significant amount of hydrocarbons, and especially the methane content was high, with a low carbon dioxide content. Heating values of the oil product were achieved that matched the literature in all cases examine

Segregation, precipitation, and \alpha-\alpha' phase separation in Fe-Cr alloys: a multi-scale modelling approach

Segregation, precipitation, and phase separation in Fe-Cr systems is investigated. Monte Carlo simulations using semiempirical interatomic potential, first-principles total energy calculations, and experimental spectroscopy are used. In order to obtain a general picture of the relation of the atomic interactions and properties of Fe-Cr alloys in bulk, surface, and interface regions several complementary methods has to be used. Using Exact Muffin-Tin Orbitals method the effective chemical potential as a function of Cr content (0-15 at.% Cr) is calculated for a surface, second atomic layer and bulk. At ~10 at.% Cr in the alloy the reversal of the driving force of a Cr atom to occupy either bulk or surface sites is obtained. The Cr containing surfaces are expected when the Cr content exceeds ~10 at.%. The second atomic layer forms about 0.3 eV barrier for the migration of Cr atoms between bulk and surface atomic layer. To get information on Fe-Cr in larger scales we use semiempirical methods. Using combined Monte Carlo molecular dynamics simulations, based on semiempirical potential, the precipitation of Cr into isolated pockets in bulk Fe-Cr and the upper limit of the solubility of Cr into Fe layers in Fe/Cr layer system is studied. The theoretical predictions are tested using spectroscopic measurements. Hard X-ray photoelectron spectroscopy and Auger electron spectroscopy investigations were carried out to explore Cr segregation and precipitation in Fe/Cr double layer and Fe_0.95Cr_0.05 and Fe_0.85Cr_0.15 alloys. Initial oxidation of Fe-Cr was investigated experimentally at 10^-8 Torr pressure of the spectrometers showing intense Cr_2O_3 signal. Cr segregation and the formation of Cr rich precipitates were traced by analysing the experimental spectral intensities with respect to annealing time, Cr content, and kinetic energy of the exited electron.Comment: 16 pages, 14 figures, 52 reference

Time series analysis of V815 Herculis photometry between 1984 and 1998

As a case study of the solar-stellar connection, we have analysed a prolonged time series of BV photometry of the chromospherically active binary V815 Her . The surface differential rotation in the rapidly rotating G5{v} primary caused changes of 4.6% in the seasonal photometric rotation periods. This would imply a differential rotation coefficient of k = 0.184, if the rotation of the starspots follows the solar law of differential rotation and the activity is confined within the same latitudinal range as in the Sun, having k = 0.189 and the spectral-type of G2{v}. Our analysis of the primary and secondary minima of the seasonal light curves indicated that the regions of stronger activity have concentrated on one active longitude, which has maintained a constant rotation period of 1.d79244 for about 14 years. No regular activity cycle was detected in the mean brightness changes of V815 Her