Utländskt, inhemskt, närodlat eller ekologiskt? : - En studie i millenniegenerationens preferenser av inhemska livsmedel.

Syftet med studien är att utreda vilka faktorer som avgör valet mellan utländska och inhemska varumärken inom livsmedelsindustrin i Finland. Det har gjorts en del studier av millenniegenerationens konsumentbeteende, men det saknas forskning vad gäller skillnader mellan konsumtion av inhemska vs utländska livsmedelsprodukter. Dessutom finns det en tydlig trend till att flytta sig mot mera lokala livsmedelsprodukter. Konsumenterna i dagens läge är också mer intresserade av varifrån maten kommer, hur den produceras och vilken påverkan den har på miljön. För min forskning använder jag mig av en kvantitativ datainsamlingsmetod, närmare bestämt via enkätundersökningar. I min enkätundersökning deltar 77 respondenter som besvarar enkäten via en länk som jag lagt ut på Facebook. Forskningen är avgränsad till endast matprodukter inom livsmedelsindustrin och målgruppen är avgränsad till millenniegenerationen som är bosatta i Finland. I enkäten tar jag upp frågor som berör milenniegenerationens ålder, kön och deras konsumentbeteende vid val av vad de anser vara viktigt då de handlar mat samt orsaker som påverkar deras beslut av att konsumera inhemska eller utländska livsmedelsvaror. I undersökningen kommer det fram att millennigenerationen föredrar utländska livsmedelsprodukter på grund av förmånligare priser samt större utbud av varor. Priskänsligheten tycks spela en viktig roll för millenniegenerationen och det kommer fram ett antal gånger i enkätundesökningens resultat. När millenniegenerationen konsumerar inhemska livsmedelsprodukter anser de att de viktigaste faktorerna är att stöda inhemska kommuner, att maten är smakrikare och fräschare samt organisk. I undersökningen kommer det också fram att majoriteten av respondenterna handlar sin mat i närbutiker och stormarknader istället för att handla maten från jorbrukarnas direktförsäljning eller diverse marknadsplatser för detaljhandel. Inhemska livsmedel anses som en ”rörelse för matentusiaster” och millenniegenerationen anses som “digitala infödingar” samt “trendsetters” i dagens läge, men priset verkar vara orsaken till att inhemska matprodukter inte konsumeras så mycket av millenniegenerationen.The purpose of the study is to investigate the factors that determine the choice between foreign and domestic brands in the food industry in Finland. There have been some studies of the Millennium Generations consumer behavior, but there is no research on differences between the consumption of domestic and foreign food products. In addition, there is a clear trend towards moving in to more local food products. Consumers in the current situation are also more interested in where the food comes from, how it is produced and what the impacts are on the environment. For my research, I use a quantitative data collection method, more specifically through surveys. In my questionnaire survey, 77 respondents participate in the survey through a link that I posted on Facebook. The research is limited to only food products in the food industry and the target group is limited to the millennium generation residing in Finland. In the questionnaire, I raise questions concerning the age, sex and consumer behavior of the millennium generation in choosing what they consider important when they are shopping for food and the reasons that affect their decision to consume domestic or foreign food products. The survey reveals that the Millennium Generation prefers foreign food products due to more favorable prices and a larger range of goods. Price sensitivity seems to play an important role for the millennium generation and it appears a number of times in the survey results. When the millennial generation consumes domestic food products, they consider that the most important factors are to support domestic municipalities, that the food is tastier and fresher as well as organic. The survey also reveals that the majority of respondents buy their food in convenience stores and supermarkets instead of shopping from the direct sales of farmers or various retail outlets. Domestic food is considered a "movement for food enthusiasts" and the millennial generation is considered "digital natives" and "trendsetters" at present, but the price seems to be the reason why domestic food products are not consumed so much by the millennial generation

Do social media marketing activities enhance customer equity? A case study of fast-fashion brand Zara

Objectives The main objective of this study was to investigate if social media marketing activities enhance fast-fashion company’s customer equity, by means of a quantitative examination. This was done by identifying the customer equity drivers and furthermore evaluating the influence of perceived social media activities on customer equity and purchase intention. Summary Social media marketing’s usage is increasing within the fashion industry. Social media marketing is more efficient than traditional marketing as it enables companies to communicate with customers as well as gather information to establish a relationship between the brand and the customer. Prior studies that focus on brands operating in luxury fashion and automotive industries have shown that social media marketing activities perceived by consumers influence a brand’s future profits and its brand, value and relationship equity and thus overall, it’s customer equity. To re-examine these relationships in the new industry of fast-fashion, a case study and questionnaire on fast-fashion brand Zara were conducted. The results were found to be significant. Conclusions This study found that concerning fast-fashion industry, particularly the fast-fashion brand Zara, social media marketing activities have a positive influence on brand equity, value equity and relationship equity. Moreover, brand equity, value equity and relationship equity are positively related to purchase intention

Kuoleman ja elämän sanoja

Wörter des Todes und des Lebens (saksa)3/1996 (100)Jorma Koivulehto (Universitt Helsinki, Germanistisches Institut)Wrter des Todes und des Lebens Der Verfasser legt mehrere Etymologien vor, die in den meisten Fllen mit dem Schwund eines inlautenden -w- zwischen Vokalen in dreisilbigen nominalen Stmmen verbunden sind. In der Sequenz Vwe entsteht ein langer Vokal, in der Sequenz Vwi dagegen ein Diphthong auf i. Musterbeispiele sind: frhurfi. *twene > *tne > fi. tyyni 'windstill, Windstille' (vgl. daneben zweisilbiges fi. tyven id.), fi. oinas 'Schafbock lit. vinas 'Schafbock' (beide bereits bekannte Etymologien).1. Fi. tuoni, Gen. tuonen 'Tod; Totenreich' (auch karel., estn., im Lappischen aus dem Finnischen entlehnt): fi. sy-). Zum Semantischen vgl. got. uz-eta 'Krippe' zu germ. *eta- > got. itan 'essen', russ. jasli 'Krippe' zu balto-slav. *_ed- 'essen'.6. Fi. toimi, Gen. toimen 'Arbeit, Geschft, Tun, Tat; Gewebemuster; (veraltet) Ordnung' u.dgl.: *too-) got. taujan 'tun', bzw

Paikan ja joukon tulo kieleen

Germ. *spaik_o [!] und *jaukja- im Finnischen (saksa)Kielenaineksetasia (kieli: suomi, sivulla: 208)hauta (kieli: suomi, sivulla: 206)hoikka (kieli: suomi, sivulla: 195)huojas (kieli: suomi, sivulla: 201)huojis (kieli: suomi, sivulla: 201)huokea (kieli: suomi, sivulla: 201)jõuk (kieli: viro, sivulla: 199)joukkio (kieli: suomi, sivulla: 199)joukko (kieli: suomi, sivulla: 199-208)joukkue (kieli: suomi, sivulla: 199)juhta (kieli: suomi, sivulla: 201, 203)jukka (kieli: suomi, sivulla: 201)jukko, juko (kieli: suomi, sivulla: 201)juko (kieli: suomi, sivulla: 201)juomo (kieli: suomi, sivulla: 199)juusto (kieli: suomi, sivulla: 204)kaas(a) (kieli: viro, sivulla: 203)kaikki (kieli: suomi, sivulla: 195)kansa (kieli: suomi, sivulla: 198, 203)katra(s) (kieli: suomi, sivulla: 207)katras (kieli: suomi, sivulla: 207)keri (kieli: suomi, sivulla: 208)kopla (kieli: suomi, sivulla: 202)laikata (kieli: suomi, sivulla: 195)laikka (kieli: suomi, sivulla: 195, 198)laikku (kieli: suomi, sivulla: 195)laukka (kieli: suomi, sivulla: 204)laut (kieli: viro, sivulla: 199)laut (kieli: viro, sivulla: 205)leikata (kieli: suomi, sivulla: 198)lieka (kieli: suomi, sivulla: 199)lieko (kieli: suomi, sivulla: 199)lohi (kieli: suomi, sivulla: 206)louna (kieli: suomi, sivulla: 207)lounas (kieli: suomi, sivulla: 207)loune (kieli: suomi, sivulla: 204)lounia (kieli: suomi, sivulla: 204)lousata (kieli: suomi, sivulla: 204)loutti (kieli: suomi, sivulla: 199)louttu (kieli: suomi, sivulla: 205)lovi (kieli: suomi, sivulla: 206)lõvi (kieli: viro, sivulla: 206)läikkä, laikka (kieli: suomi, sivulla: 195)maltsa (kieli: suomi, sivulla: 204)mauk (kieli: viro, sivulla: 204)maukku (kieli: suomi, sivulla: 204)maukku (kieli: suomi, sivulla: 205)metsä (kieli: suomi, sivulla: 204)miekka (kieli: suomi, sivulla: 198)moigas (kieli: viro, sivulla: 204)mõõgas (kieli: viro, sivulla: 204)mook (kieli: viro, sivulla: 204)moukku (kieli: suomi, sivulla: 204)moukku (kieli: suomi, sivulla: 205)muoto (kieli: suomi, sivulla: 204)mäykky (kieli: suomi, sivulla: 204)möykky (kieli: suomi, sivulla: 204)nasia (kieli: suomi, sivulla: 208)näsiä, nasia (kieli: suomi, sivulla: 208)ohja (kieli: suomi, sivulla: 205)orpo (kieli: suomi, sivulla: 206)osa (kieli: suomi, sivulla: 206)otsa (kieli: suomi, sivulla: 204, 205, 207)ouri (kieli: suomi, sivulla: 205)paik (kieli: viro, sivulla: 196)paikka (kieli: suomi, sivulla: 195-199)paikkaposki (kieli: suomi, sivulla: 196)paikkelikko (kieli: suomi, sivulla: 197)paikko (kieli: suomi, sivulla: 197)paikkulainen (kieli: suomi, sivulla: 196)pilkka (kieli: suomi, sivulla: 197, 198)pinta (kieli: suomi, sivulla: 207)pohtaa (kieli: suomi, sivulla: 208)poikki (kieli: suomi, sivulla: 195)poni (kieli: suomi, sivulla: 208)porsas (kieli: suomi, sivulla: 206)porukka (kieli: suomi, sivulla: 203)puhdas (kieli: suomi, sivulla: 208)rasia (kieli: suomi, sivulla: 208)ratsas (kieli: suomi, sivulla: 201, 204)rauta (kieli: suomi, sivulla: 206)rikas (kieli: suomi, sivulla: 204)roikka (kieli: suomi, sivulla: 203)rõuk (kieli: viro, sivulla: 204)roukk|io, -o, -u (kieli: suomi, sivulla: 204)roukk|io, -o, -u (kieli: suomi, sivulla: 205)ruoka (kieli: suomi, sivulla: 199)ruokko (kieli: suomi, sivulla: 199)röykk|iö, -y, -ä, -ö (kieli: suomi, sivulla: 204)saarna (kieli: suomi, sivulla: 207)seura (kieli: suomi, sivulla: 203)sõber (kieli: viro, sivulla: 203)topparoikka (kieli: suomi, sivulla: 203)troikka (kieli: suomi, sivulla: 203)virsi (kieli: suomi, sivulla: 206)vitsa (kieli: suomi, sivulla: 204

Pärekö pärähtämisestä, turvako turisemisesta?

Eino Koposen tämän lehden kahdessa viime numerossa ilmestyneet vastineet ”Lainaako vain" (Tieteessä tapahtuu 3/2001, s. 55–58) ja ”Purinaa ja purskahduksia” (Tieteessä tapahtuu 4/2001, s. 58–60) kaipaavat vielä käsittelyä. Niistä edellisen asiasisältöön en ehtinyt aikaisemmin puuttua, ja jälkimmäinen vastine on kokonaan uusi

METSO-ohjelma ja luonnonsuojelun rajaobjektit - Tapaustutkimus suojelualueverkoston kehittämisen neuvotteluprosessista

Tutkimus käsitteli tulkitsevan politiikka-analyysin avulla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:a luonnonsuojeluhallinnan neuvottelevuuden kannalta. Tarkoituksena oli ymmärtää tapaustutkimuksen keinoin metsiensuojelun toimijaryhmien suojelualueverkoston kehittämisestä käymää neuvottelua. Aineistona käytettiin metsiensuojelun sidosryhmien virallisia METSO-ohjelmasta vuonna 2008 ympäristöministeriölle antamia lausuntoja (65 kpl). Tutkimuksessa hyödynnettiin diskurssianalyysia sekä erittelevää ja vertailevaa sisällönanalyysia. Niiden avulla selvitettiin, mitä merkityksiä toimijaryhmät liittivät suojelualueverkoston kehittämiseen METSOohjelman yhteydessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, minkälaisia diskurssikoalitioita suojelualueverkoston kehittämisen ympärille muodostui sekä miten eri toimijaryhmät hyödynsivät luonnonsuojelun tietovaraston tietoja ja tekivät tiedon ja politiikan välistä rajatyötä. Tutkimuksen apukäsitteinä toimivat rajaobjektin ja rajatyön käsitteet. Analyysin perusteella löytyi neljä erilaista suojelualueverkoston kehittämiseen liittynyttä diskurssikoalitiota. Ensimmäisessä diskurssikoalitiossa käsiteltiin METSO-ohjelman hyväksyttävyyttä suojelualueverkoston kehittämistapana. Toisen diskurssikoalition sisällä pohdittiin, minkälaisia alueita ideaalityyppiseen suojelualueverkostoon tulisi kuulua, millä tavoin suojelualueverkostoa tulisi kasvattaa ja mitkä alueet tulisi jättää suojelun ulkopuolelle. Kolmas diskurssikoalitio sisälsi näkemyksiä eri toimija- ja maanomistajaryhmien rooleista suojelualueverkoston kehittämisessä sekä suojelun reunaehdoista. Neljännessä diskurssikoalitiossa esillä olivat suojelualueiden valinnan jälkeen tarpeelliset toimet, vielä keskeneräisten vanhojen suojeluohjelmien suhde uuteen METSO-ohjelmaan sekä kysymys määräaikaisesta suojelusta. Toimijaryhmät hyödynsivät ja sovelsivat laajasti eri tietolähteistä yhdistelemiään tietoja lausuntojen välityksellä tapahtuneessa vapaaehtoisen luonnonsuojelumenetelmän epävarmuuksia ja hyväksyttävyyttä käsitelleessä poliittisessa keskustelussaan. Tiedon ja politiikan välistä rajatyötä tehtiin ohjelman kehittämiseksi ja luonnonsuojelun hyväksyttävyyden määrittelemiseksi sekä ekologisista että inhimillisistä näkökulmista. Tutkimuksessa korostui METSO-ohjelmaan sisältyneen kokeiluvaiheen merkitys kokemusperäisen tiedon kerryttämisen ja ohjelman hyväksyttävyyden sekä jatkokehittämisen kannalta. Tutkimus osoitti, että monien toimijaryhmien osallistumista mahdollistavat luonnonsuojeluhallintaneuvottelut ovat hyödyllisiä erilaisten toimintavaihtoehtojen ja valittuihin suojelutapoihin liittyvien epävarmuuksien pohdinnan sekä uusien suojelua koskevien ideoiden esiintulon kannalta. Luonnonsuojeluhallintaa koskeviin neuvotteluihin osallistuessaan toimijaryhmien on mahdollista arvioida suojelun tietopohjaa, tuoda esiin suojelulle hyödyllistä omaa osaamistaan ja käsitellä suojelun onnistumisen kannalta merkittävinä pitämiään seikkoja

Positiivisia mahdollisuuksia: Kartesiolaisuus ja sen kritiikki Heideggerin varhaisfilosofiassa

René Descartesia (1596–1650) voidaan hyvin perustellusti pitää modernin filosofian isänä ja yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä filosofeista. Hänen filosofinen tavoitteensa oli löytää varma tiedollinen pohja kaikelle tieteelle ja filosofialle. Tämä tavoite johti hänet rationalistisen näkemyksen ääreen, joka on myöhemmin kohdannut monenlaista kritiikkiä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan saksalaisfilosofi Martin Heideggerin (1889–1976) suhdetta Descartesin filosofiaan. Heideggeria on perinteisesti tutkimuskirjallisuudessa luettu suurena kartesiolaisen filosofian vastustajana hänen esittämiensä painavien sisällöllisten kritiikkien takia. Heidegger kuitenkin itse uskoi löytäneensä Descartesin filosofiasta ”positiivisia mahdollisuuksia”, joita hänen esittämänsä kritiikin oli tarkoitus paljastaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on hahmotella mahdollisimman selkeä kokonaiskuva Heideggerin suhteesta Descartesin filosofiaan. Tutkielman ensimmäisessä osassa käsitellään niitä sisällöllisiä kritiikkejä, mihin nojaten Heideggeria on luettu kartesiolaisuuden vihollisena. Näitä kritiikkejä ovat olemiskysymyksen laiminlyönti, ontologisen dualismin ongelma sekä eri olemisen tapojen huomiotta jättäminen. Tutkielman toisessa osassa esitetään tulkinta siitä, mitä positiivisia mahdollisuuksia Heidegger löysi Descartesin ajattelusta. Tulkinta, jota tässä tutkielmassa puolustetaan, on se, että Heideggerin luennan mukaan Descartes toi metodisella epäilyllään näkyviin subjektin olemisen muodon ja tyhjyyden, joka vastaa sitä roolia, minkä ahdistus saa Heideggerin ajattelussa. Lisäksi tutkielmassa argumentoidaan, että Heideggerin muodollista indikaatiota voidaan pitää Descartesin meditatiivisen metodin kanssa analogisena menetelmänä. Tutkielmassa päädytään siihen näkemykseen, että tulkinta Heideggerista yksiselitteisesti kartesiolaisuuden vihollisena on pelkistävä ja harhaanjohtava näkemys näiden filosofien suhteesta

Suomalaisen hunajan koostumus

Analyses were made of regionally representative samples of Finnish honey, 90 from 1977 and 68 from 1978. The average sugar composition, determined by thin layer chromatography, was: 47.3 % fructose, 43.9 % glucose and 8.7 % oligosaccharides. The ratio fructose/glucose was 1.1. Dry matter averaged 82.4 % and pH 3.9. Vitamin analysis of five sub samples gave 2700/µg/100 g ascorbic acid, 9/µg/ 100 g thiamine, 39 µg/ 100 g riboflavin and 1020/µg/100g niacin. The proportion of glucose was positively and the proportion of oligosaccharides negatively correlated to the count of Brassicaceae pollen in honey. The tendency to crystallize was explained better by the ratio glucose/oligosaccharides than by the ratios fructose/glucose, glucose/water or (glucose-water)/fructose. In sugar composition and in tendency to crystallize, seasonal and regional variation existed.Artikkeli on toinen osaraportti laajemmasta hunajan koostumusta selvittelevästä tutkimuksesta. Osatutkimuksen tavoite oli antaa kuva suomalaisen hunajan koostumuksesta pääkomponenttien osalta. Tärkeimpiin vaihtelua aiheuttaviin tekijöihin kiinnitettiin huomiota. Kemiallisten ominaisuuksien ja siitepölykoostumuksen yhteyksiä tarkasteltiin siitepölyanalyysien tulostenpohjalta. Vuosina 1977 ja 1978 koottiin 158 hunajanäytettä 70 mehiläishoitajalta 80 mehiläistarhasta. Aineisto edusti suomalaista hunajaa sekä alueellisesti että mehiläisrotujen osalta. Ohutlevykromatografialla määritetty sokerikoostumus oli keskimäärin: 47-48 % fruktoosia, 44 % glukoosia ja noin 8-10 % oligosakkarideja kaikesta hunajan sokerista. Fruktoosi/glukoosi oli 1.1. Kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 82.4 % ja pH 3.9. Valtion teknisessä tutkimuskeskuksessa viidestä kokoomanäytteestä määritetyt vitamiinipitoisuudet olivat keskimäärin: 2 700/µg/100 g askorbiinihappoa, 9/µg/100 g tiamiinia, 39 /µg/100g riboflaviinia ja 1 020/µg/ 100 g niasiinia. Kiteytyneisyys määritettiin aistinvaraisesti; vuoden 1977 hunajat olivat satokauden jälkeen arvosteltuna kiteytyneempiä kuin vuoden 1978 hunajat vastaavana ajankohtana. Koostumukseltaan suomalainen hunaja vastaa ulkomaisia hunajia. Sen tasalaatuisuuteen viittaa 1960-luvun alun (FORSIUKSEN ja PUROKOSKEN) ja 1970-luvun lopun (tämän tutkimuksen) analyysitulosten samankaltaisuus. Viiden analysoidun kokoomanäytteen C-, B1- ja niasiini-vitamiinipitoisuudet olivat verraten korkeita. Glukoosin osuus oli positiivisesti ja oligosakkaridien osuus negatiivisesti korreloitunut ristikukkaiskasvien siitepölyn määrään hunajassa. Suhde glukoosi/oligosakkaridit selitti kiteytymistaipumusta paremmin kuin suhteet fruktoosi/glukoosi, glukoosi/vesi tai (glukoosi - vesi)/fruktoosi