Muistisairaan ihmisen omaisena terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla - Tutkimus toimijuudesta

Ikääntyvässä yhteiskunnassa muistisairautta sairastavien ihmisten määrä lisääntyy. Etenevä sairaus johtaa usein laitoshoitoon siirtymiseen hoidon tarpeen lisääntyessä. Tutkimus osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun omaisten roolista muistisairaiden ihmisten hoidossa. Tämä omaisten toimijuutta käsittelevä tutkimus pohjautuu tapaustutkimukseen. Tutkimuksessa seurataan eräällä suomalaisella terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla omaisten ja henkilökunnan arjen toimintaa 14 kuukauden ajan. Tarkastelun kohteena on omaisten toiminnalle rakentuvat mahdollisuudet ja rajoitukset. Omaiset ovat tulosten mukaan toimijoina heterogeeninen joukko. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että omaisten oikeudet ja vastuut jäävät nykyjärjestelmässä arjen toimijoille epäselviksi. Alan tutkijoille, ammattilaisille, opiskelijoille, omaisille ja muille omaishoidosta kiinnostuneille tutkimus tarjoaa uutta tietoa toimijuuden ja omaisyhteistyön rakentumisesta laitoshoidossa. Tutkimustulosten perusteella esitetään joitakin ehdotuksia siitä, millainen omaisen rooli voisi laitoshoidossa tulevaisuudessa olla. Omaiset kykenevät toiminnallaan kohentamaan muistisairaiden läheistensä toimintakykyä ja elämänlaatua

Ikääntyneiden ryhmämuotoinen kuntoutus kuntoutujien, omaisten ja työntekijöiden kuvaamana : IKKU-kuntoutuksen kohdentuminen, tavoitteellisuus, toimivuus ja koettu vaikuttavuus

Ikääntyneiden kuntoutuksen (IKKU) kohdentumista, tavoitteellisuutta, toimivuutta ja koettua vaikuttavuutta tutkittiin Muutos-hankkeen osatutkimuksena Tutkittu IKKU -hankkeessa (T-IKKU 2016–2018). Monimenetelmällisen tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimus toteutettiin hyödyntäen toimijuuden viitekehystä. Aineistot koostuivat kaikkien IKKU-kuntoutusta toteuttaneen 15 palveluntuottajan omaohjaajien kyselystä (n = 34) sekä erityisvastuualueittain valittujen viiden palveluntuottajan työparien (n = 5), kuntoutujien (n = 10) ja omaisten (n = 4) haastatteluista. Aineistot analysoitiin portaittain yhdistäen kyselyaineiston yleiskuvaus laadullisten aineistojen syventäviin näkökulmiin. Tulosten mukaan IKKU-kuntoutus näyttäytyi erilaisena palveluna työntekijöille, kuntoutujille ja omaisille. Työparit työskentelivät yhdistäen kuntoutujien yksilöllisiä tarpeita ja koko kuntoutujaryhmän odotuksia pyrkien hyödyntämään organisaatioidensa erilaisia toimintakulttuureja Kelan ohjeistusten puitteissa. Heidän erilaiset valmistautumis- ja suunnitteluresurssinsa aiheuttivat haasteita moniammatilliseen sekä työpari- ja verkostotyöhön. Ikääntyneiden kuntoutujien toimijuutta leimasi ajallisesti pitkä orientoituminen kuntoutukseen. Tämän vuoksi ryhmämuotoisen kuntoutuksen toteutus eteni eri tahdissa kuin kuntoutujien yksilölliset prosessit. IKKU-kuntoutuksen vahvuus oli ryhmämuotoinen kuntoutusinterventio, jonka aikana kuntoutujilla oli mahdollisuus tarkastella omaa elämänkulkuaan ja nykyistä tilannettaan sekä jakaa kokemuksiaan muiden kuntoutujien kanssa. Ikääntyneiden kuntoutujien koettu kuntoutuminen ilmeni fyysisenä, sisäisenä, näiden vastavuoroisena prosessina tai sopeutumisena tarjottuun kuntoutusinterventioon. Omaisten rooli jäi irralliseksi. Jatkossa ryhmämuotoisen kuntoutuksen ja yksilöllisen kuntoutumisen integraatiota sekä omais- ja verkostotyötä tulee tehostaa

Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen

Tämän julkaisun korvaa uusi, päivitetty versio osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-895-1</a

Turvallisia sote-palveluja : opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

Turvallisuuskulttuurin rakentamiseen osallistuminen kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Riskienhallinnassa huomio kiinnitetään niin toimintaan, toimitiloihin kuin työntekijä- ja asiakasriskeihin. Moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti toimien voidaan varmistaa turvallinen arki sekä sosiaalihuollon erilaisissa toimintayksiköissä että asiakkaiden kodeissa. Tämä laajemmasta ohjeistuksesta lyhennetty opas käsittelee neljäätoista keskeistä turvallisuuskysymystä sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden työssä. Erityisryhmien, kuten muistisairautta sairastavien tai kuulo- ja näkövammaisten henkilöiden, turvallisuustarpeisiin pitää toimipaikkojen laatia omat tarkemmat ohjeensa. Lyhennetty opas on tarkoitettu kaikillekunnallisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä toimiville henkilöille

Turvallisia kotiin annettavia sote-palveluja : opas kotihoitoon

Turvallisuuskulttuurin rakentamiseen osallistuminen kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Riskienhallinnassa huomio kiinnitetään niin toimintaan, toimitiloihin kuin työntekijä- ja asiakasriskeihin. Moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti toimien voidaan varmistaa turvallinen arki sekä sosiaalihuollon erilaisissa toimintayksiköissä että asiakkaiden kodeissa. Tämä laajemmasta ohjeistuksesta lyhennetty opas käsittelee neljäätoista keskeistä turvallisuuskysymystä sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden työssä. Erityisryhmien, kuten muistisairautta sairastavien tai kuulo- ja näkövammaisten henkilöiden, turvallisuustarpeisiin pitää toimipaikkojen laatia omat tarkemmat ohjeensa. Lyhennetty opas on tarkoitettu kaikille kunnallisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä toimiville henkilöille

Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2021–2025

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2020 Turvallisesti kaiken ikää – Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman 2021–2030. Ohjelman visiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena. Ohjelmassa on yhteensä 89 toimenpidettä ikäryhmittäin tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tämä Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman ensimmäisen vaiheen toimeenpanosuunnitelma on laadittu vuosille 2021–2025. Ohjelman toimenpiteet ja toimeenpanosuunnitelma on laadittu poikkihallinnollisesti laajassa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa eri tapaturmatyypeittäin. STM:n Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä seuraa ja arvioi toimeenpanon etenemistä. Tämä toimeenpanosuunnitelma sisältää tapaturmatyypeittäin jaotellut luvut ja taulukot: kaatumiset ja putoamiset (ml. liikuntavammat), myrkytykset, tieliikenneonnettomuudet, hukkumiset ja vesiliikenneonnettomuudet, paloturvallisuus sekä omaiset ja läheiset turvallisuuden edistäjinä. Jokainen taulukko sisältää Turvallisesti kaiken ikää -ohjelmassa määritellyt toimenpiteet, niiden vastuutahot ensisijaisuusperiaatteen mukaisessa järjestyksessä ja seurantamittarit ikäryhmittäin (lapset ja nuoret, työikäiset, iäkkäät) jaoteltuna. Taulukkoon on kirjattu jokaisen toimenpiteen alle toimet, joilla eri tahot edistävät toimenpiteen toimeenpanoa vuosina 2021–2025

Safely at All Ages : Programme for the Prevention of Home and Leisure Injuries 2021–2030

The Target Programme for the Prevention of Home and Leisure Injuries 2021–2030 contains a total of 89 measures, with the main emphasis on preventing injuries during different stages of life. Home and leisure injuries refer to accidents that occur at home or during leisure time, but the measures included in the programme are also concerned with injuries that occur at work and in traffic. The targets and measures according to age categories and types of injuries have been developed by a broad-based network of experts. Injuries and poisonings rank second as a cause of treatment episodes in specialized medical care and third as a cause of inpatient treatment at health centers. Accidents are the fourth most common cause of death in Finland. Every year about 2,600 Finns die in accidents. About 90% of fatal accidents and 80% of accidents that lead to injuries occur at home and during leisure time. Falls are the most common type of accidents in all age categories. Our safety vision is a zero-injury vision: no one needs to die or be injured as a result of an accident. The aim is to achieve a good safety standard for all environments and reduce by 2030 the number of accidents that lead to loss of health or death by 25% from the level of 2020. The Ministry of Social Affairs and Health has appointed a coordination group for the prevention of home and leisure injuries to coordinate and monitor the implementation of the programme

Säkerhet från barndom till ålderdom : Program för förebyggande av olycksfall i hemmen och på fritiden 2021–2030

Målprogrammet för förebyggande av olyckor i hemmen och på fritiden 2021–2030 innehåller 89 åtgärder med tyngdpunkt på förebyggande av skador i olika skeden av livet. Med olycksfall i hemmen och på fritiden avses olycksfall som inträffat i hemmet eller på fritiden, även om åtgärderna i programmet också tangerar olycksfall som inträffat i arbetet och i trafiken. Målen och åtgärderna har beretts av ett omfattande nätverk av sakkunniga och har sammanställts enligt åldersgrupp och olycksfallstyp. Behandlingen av skador och förgiftningar orsakar näst flest vårdperioder inom den specialiserade sjukvården och tredje flest vårdperioder på hälsocentralernas bäddavdelningar. Olycksfall är den fjärde vanligaste dödsorsaken. Omkring 2 600 finländare dör varje år till följd av olyckor. Cirka 90 procent av dödsfallen i samband med olyckor och cirka 80 procent av de olycksfall som leder till skada sker i hemmet och på fritiden. Fallolyckor är den vanligaste olyckstypen i alla åldersgrupper. Säkerhetsvisionen är en nollvision: ingen ska behöva dö eller skadas allvarligt till följd av en olycka. Målen syftar till att uppnå en god säkerhetsnivå i alla miljöer och att minska antalet allvarliga hälsoförluster och olycksfall med dödlig utgång med 25 procent fram till 2030 jämfört med 2020 års nivå. För koordineringen och uppföljningen av genomförandet av programmet ansvarar den koordineringsgrupp för förebyggande av olycksfall i hemmen och på fritiden som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet