Hydrogeological Characterization Of Crystalline Bedrock Using Borehole Magnetic Resonance At A Mining Development Site, Northern Finland

The Borehole Magnetic Resonance (BMR) method was tested for measuring porosity and estimating groundwater flow parameters required for hydrogeological modelling in a crystalline rock setting at the Sakatti Ni‐Cu‐PGE mining project site in Northern Finland. The characterization of hydraulic properties of deep bedrock, shallow fractured bedrock, surficial deposits as well as groundwater and surface water flow patterns and interactions between them is informative already during ore prospecting phase. Although BMR is widely used for determining storage and flow properties in sedimentary rocks forming hydrocarbon reservoirs, there have been few studies in basement rocks as described here. The BMR method allows the detection of water in the subsurface by applied electromagnetic fields in a continuous manner with decimetre‐scale measurements along the boreholes. The measured response is inverted to give a continuous distribution of relaxation time T2 which is a direct measure of the amount of water, or pore volume. This can further be divided into bound water and free water using specific cut‐off values for each lithology, which can then be used to calculate estimates of hydraulic conductivity. The Sakatti Cu‐Ni‐PGE deposit, located several hundred meters below the Natura2000‐protected Viiankiaapa mire, displays complex and heterogeneous subsurface geology, hydrogeology and deformational history. The BMR data was acquired from six drillholes in order to obtain specific information about the structural heterogeneity and free water content within the depth interval of 50 to 360m, and thus estimations of the local flow parameters. Other available survey data, such as natural gamma ray, acoustic image data, core logging and packer tests were compared with the BMR data in order to compare and calibrate the groundwater flow parameters calculated based on these measurements. The initial results indicate that BMR is a suitable tool for studying lithologically and hydrogeologically heterogeneous fractured crystalline rocks. Flow parameters derived from the measured T2 distributions vary significantly throughout the intervals. In this crystalline bedrock setting, independently from the lithological composition, the measured intervals locally display relatively high hydraulic conductivities, and may be correlated to the more intensely fractured and/or brecciated zones. In addition, BMR may reduce more time‐consuming methods such as packer tests or replace them altogether in regions where borehole conditions prevent the likelihood of successful testing. Furthermore, the BMR log provides continuous data over fractured crystalline basement rocks. This will include questions dealing with interactions between surface water, shallow groundwater as well as groundwater in fractured and weathered bedrockPeer reviewe

Miten musiikkia muistetaan esiintymistilanteessa?

Tiivistelmä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää mihin musiikin muistaminen esiintymistilanteessa perustuu ja miten harjoitteleminen esiintymiseen tähtäävänä prosessina vaikuttaa siihen. Tutkimuksemme kohdentuu siihen miten kappaleita muistetaan esiintymistilanteessa ja minkälaiset muistiprosessit sekä harjoittelumetodit mahdollistavat ulkomuistista esiintymisen. Käsittelemme tutkimuksessamme myös esiintymisjännityksen vaikutuksia muistin toimintaan. Olennaisessa osassa tutkimuksessamme on myös vuorovaikutuksen ja yhteissoittamisen merkitys muistamisen kannalta, sillä tutkimme aihetta bändisoiton näkökulmasta. Tutkielman viitekehys rakentuu kolmesta teemasta. Aluksi kerromme muistin toiminnasta. Käsittelemme muistia tutkimuksemme luonteen vuoksi enemmän toiminnallisena kuin fysiologisena järjestelmänä. Sen jälkeen tarkastelemme musiikin muistamista tarkentuen esiintymistilanteen kontekstiin ja lopuksi kerromme harjoittelemisen sekä oppimisen prosesseista, jotka vaikuttavat musiikin muistamiseen esiintymistilanteessa. Tutkimuksemme on tapaustutkimus eräästä oululaisesta kevyen musiikin bändistä. Bändin valintaan liittyi ennalta määriteltyjä kriteerejä, joiden pohjalta tutkimukseemme valikoitui bändi, joka soittaa itsesävellettyä materiaalia, keikkailee aktiivisesti ja esiintyy ilman nuotteja. Bändin jäsenet ovat myös musiikin alan ammattilaisia. Tapaustutkimus metodina mahdollisti ilmiön tarkastelemisen läheltä ja yksityiskohtaisesti. Aineiston keruun menetelminä käytimme havainnointia, teemahaastattelua sekä audiovisuaalisia materiaaleja. Tutkimuksen aikana seurasimme bändin kahdet eri harjoitukset sekä harjoituskauden lopussa olleen esiintymisen. Ensimmäiset harjoitukset olivat harjoituskauden alussa ja toiset harjoituskauden lopussa. Vaikka bändi keikkaili aktiivisesti harjoituskauden aikana, tutkittava esiintyminen oli harjoituskauden merkittävin bändille ja harjoitukset tähtäsivät erityisesti kyseiseen esiintymiseen. Sekä molemmista harjoituskerroista että esiintymisestä tehtiin havainnointiaineisto. Sen lisäksi harjoitusten sekä esiintymisen jälkeen bändille pidettiin yhteisesti teemahaastattelut, jotka pohjautuivat ennalta määriteltyihin teemarunkoihin sekä havainnoinnin pohjalta tehtyihin kysymyksiin. Molemmat harjoitukset ja esiintyminen myös taltioitiin videoimalla sekä tekemällä moniraitaäänitykset. Aineistojen litteroimisen jälkeen analysoimme aineiston sisällönanalyysin menetelmillä. Analyysi tuotti meille viisi (5) pääkategoriaa, jotka sisälsivät alakategorioita. Analyysia pyrittiin tekemään ennemmin muistiin vaikuttavien prosessien kautta kuin analysoimaan aineistoa kronologisesti, sillä tutkimustamme ohjasti olettamus harjoittelemisesta esiintymiseen tähtäävänä prosessina. Tutkimuksemme perusteella musiikin muistaminen esiintymistilanteessa perustuu automatisoitumiseen, musiikillisten kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä mielikuvien ja niiden kautta tapahtuvan eläytymisen hyödyntämiseen. Näiden lisäksi musiikin muistamiseen esiintymistilanteessa liittyy olennaisesti vuorovaikutuksen merkitys bändisoitossa sekä esiintymisjännityksen vaikutus. Tutkimuksemme mukaan esiintyjät eivät osaa kappaleitaan yksityiskohtaisesti vaan muodostavat esitettävästä materiaalista mielekkäitä kokonaisuuksia, joita muistetaan erilaisten mielikuvien, eläytymisen, automatisoitumisen tai vuorovaikutuksen kautta. Mielikuvista tärkeimpiä ovat kehollis-auditiiviset mielikuvat. Vuorovaikutuksen kautta hyödynnetään erityisesti musiikin auditiivista piirteitä, mutta myös kehollisia ja visuaalisia signaaleja muilta soittajilta. Esiintymisjännitys ja esiintymistilanteen erilaisuus verrattuna harjoittelutilanteeseen ovat tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa muistamiseen negatiivisesti, mutta toisaalta voivat toimia motivoivina ja esiintymistä parantavina tekijöinä. Tutkielmamme kuvailee tutkittavaa aihetta monipuolisesti ja eri näkökulmista. Tutkimuksemme on musiikkikasvatuksellinen, mutta se täydentää myös aiheesta tehtyä musiikkipsykologista tutkimusta

Uudistuva perusterveydenhuolto : Huomisen terveyskeskus -valmennuksen tutkimuksellinen arviointi

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttivat vuosina 2017-2019 Huomisen terveyskeskus -valmennuksen, jonka tavoitteena oli terveyskeskusten asiakkaiden asiakaskokemuksen sekä palvelun saatavuuden parantaminen. Sitra käynnisti valmennuksen Juha Sipilän hallituksen ehdottaman sote-mallin valmistelun aikana, jonka osana oli suunnitelma asiakkaan vapaudesta valita terveyskeskus. Valinnanvapauden luoman kilpailun asiakkaista uskottiin parantavan terveyskeskusten palvelujen laatua. Tästä johtuen valmennuksessa korostettiin myös terveyskeskusten kilpailukyvyn vahvistamista. Valmennuksen vetovastuu siirtyi kesällä 2019 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. THL sisällytti valmennukseen samalla sen tutkimuksellisen arvioinnin. Tämä julkaisu raportoi Huomisen terveyskeskus -valmennuksen tutkimuksellisen arvioinnin tulokset. Raportissa kuvataan ensin Sitran käynnistämän terveyskeskusvalmennuksen tavoitteita ja runkoa sekä THL:n toteuttamaa terveyskeskusten verkostomaista kehittämisen tukea. Tämän jälkeen luodaan katsaus valmennukseen osallistuneiden alueiden ja niiden terveyskeskusten kehittämis-toimintaan: muutostavoitteisiin, kehittämisen kohteisiin, kehitettyihin toimintamalleihin ja ratkai-suihin, niiden vakiintumiseen ja niiden avulla saavutettuihin tuloksiin sekä osallistumiseen ja yhteistyöhön. Aluekohtaisista analyyseistä kootaan eväitä perusterveydenhuollon uudistamiseen. Tulokset antavat samalla malleja ja ratkaisuja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämiseen

Persistence of human bocavirus 1 in tonsillar germinal centers and antibody-dependent enhancement of infection

Human bocavirus 1 (HBoV1), a nonenveloped single-stranded DNA parvovirus, causes mild to life-threatening respiratory tract infections, acute otitis media, and encephalitis in young children. HBoV1 often persists in nasopharyngeal secretions for months, hampering diagnosis. It has also been shown to persist in pediatric palatine and adenoid tonsils, which suggests that lymphoid organs are reservoirs for virus spread; however, the tissue site and host cells remain unknown. Our aim was to determine, in healthy nonviremic children with preexisting HBoV1 immunity, the adenotonsillar persistence site(s), host cell types, and virus activity. We discovered that HBoV1 DNA persists in lymphoid germinal centers (GCs), but not in the corresponding tonsillar epithelium, and that the cell types harboring the virus are mainly naive, activated, and memory B cells and monocytes. Both viral DNA strands and both sides of the genome were detected, as well as infrequent mRNA. Moreover, we showed, in B-cell and monocyte cultures and ex vivo tonsillar B cells, that the cellular uptake of HBoV1 occurs via the Fc receptor (FcγRII) through antibody-dependent enhancement (ADE). This resulted in viral mRNA transcription, known to occur exclusively from double-stranded DNA in the nucleus, however, with no detectable productive replication. Confocal imaging with fluorescent virus-like particles moreover disclosed endocytosis. To which extent the active HBoV1 GC persistence has a role in chronic inflammation or B-cell maturation disturbances, and whether the virus can be reactivated, will be interesting topics for forthcoming studies. IMPORTANCE Human bocavirus 1 (HBoV1), a common pediatric respiratory pathogen, can persist in airway secretions for months hampering diagnosis. It also persists in tonsils, providing potential reservoirs for airway shedding, with the exact location, host cell types, and virus activity unknown. Our study provides new insights into tonsillar HBoV1 persistence. We observed HBoV1 persistence exclusively in germinal centers where immune maturation occurs, and the main host cells were B cells and monocytes. In cultured cell lines and primary tonsillar B cells, we showed the virus uptake to be significantly enhanced by HBoV1-specific antibodies, mediated by the cellular IgG receptor, leading to viral mRNA synthesis, but without detectable productive replication. Possible implications of such active viral persistence could be tonsillar inflammation, disturbances in immune maturation, reactivation, or cell death with release of virus DNA, explaining the long-lasting HBoV1 airway shedding.Peer reviewe

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen – Keski-Pohjanmaan loppuraportti

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista käsittelevä POSKI-projekti oli käynnissä Keski-Pohjanmaan alueella vuosina 2007-2009. Projektin tavoitteena on turvata hyvälaatuisen kiviaineksen saatavuus yhdyskuntarakentamisessa, hyvä laatuisen ja riittävän pohjaveden saatavuus yhdyskuntien vesihuollon käyttöön sekä geologisen luonnon ympäristöarvot. Projektin tuloksena koottua aineistoa sovelletaan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavassa sekä maa-aineslupia koskevasa päätöksenteossa. Lopullinen alueiden käytön yhteensovittaminen tapahtuu maakuntakaavassa sekä kuntien yleiskaavoituksessa. Alueella aiemmin tehtyjä selvityksiä täydennettiin kartoittamalla maa- ja kallioperän kiviainesten määrää ja laatua sekä tarkentamalla pohjavesialueiden luokitustietoja maaperä- ja pohjavesitutkimuksin. Lisäksi täydennettiin arvokkaiden harjualueiden selvitystä sekä inventoitiin kallioalueiden luontoarvoja. Keski-Pohjanmaalla on yhteensä 57 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (I luokka), joilla muodostuu vuorokaudessa arviolta noin 73 400 m3 vettä. Vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (II luokka) on 13 kpl ja niiden antoisuus noin 10 400 m3/d. Vedenkulutus vuonna 2030 on ennusteen mukaisesti 19 930 m3/d, jolloin n. 24 prosenttia pohjavesivaroista on käytössä. Keski-Pohjanmaan alueella on hiekka- ja soravaroja yhteensä noin 640 milj. kuutiota, josta kiviainesten ottoon soveltuvilla alueilla noin 140 milj. k-m3. Tästä soraa tai murskeeksi soveltuvaa ainesta on noin 15 prosenttia eli noin 21 milj. k-m3. Tutkituista kalliokiviainesalueista 314 osoittautui kiviaineksen ottoon soveltuviksi. Näissä kohteissa on arvion mukaan kalliokiviainesta yhteensä noin 153 milj. k-m3. Kiviainestestien perusteella 7 kohdetta testatuista 23 kohteesta osoittautui I-luokan kiviainekseksi (TIEL 1995). Keski- Pohjanmaan alueella on jäljellä varsin niukasti hiekan ja soran ottamiseen soveltuvia alueita. Tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ulkopuolelle sijoittuvat muodostumat ovat jo pitkälti ottotoiminnan piirissä tai niiden aines on raekooltaan liian hienoa. Pohjavesialueilla kiviainesten oton esteenä on usein pohjaveden pinnan yläpuolella olevien kerrostumien pienet kerrospaksuudet.Todennäköisesti kiviainesten otto tulee jatkossa siirtymään kasvavassa määrin kalliokiviainekseen ja korvaaviin kiviaineksiin. Koska murskauskelpoinen harjusora on kuitenkin tärkeä raaka-aine mm. betoniteollisuudelle, tulisi hyvälaatuisen soran käyttöä jatkossa ohjata ainoastaan sellaisiin tarkoituksiin, joissa sen saatavuus on keskeistä

Mikroskopoitko? : Kyselytutkimus silmän terveydentilan tutkimisesta optikoille

ECOO:n ohjeistuksen mukaan mikroskopiatutkimus tulisi sisältyä jokaiseen näöntutkimukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa optikoiden mikroskopointikäytäntöjä. Määrällisen kyselytutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää optikoiden lisäkoulutuksen suunnittelussa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Specsaversin kanssa, jolta saatiin tutkimuksen idea. Vastaavanlaista opinnäytetyötä ei ole ennen toteutettu. Teoriaosuudessa kerrottiin optikon koulutuksesta ja roolista terveydenhuollon ammattilaisena. Työssä esiteltiin, mitä optikon tekemään silmän terveydentilan tarkastukseen tulisi sisältyä ja niitä silmän tutkimismenetelmiä, joita kyselyssä kartoitettiin. Lisäksi esiteltiin lyhyesti yleisimpiä yleis- ja silmäsairauksia, joiden merkkejä optikon tulisi osata tunnistaa ja tarvittaessa ohjata asiakas jatkotutkimuksiin. Empiirinen osuus käsitteli tutkimuksen toteuttamista ja kyselylomakkeen rakennetta. Kyselyssä selvitettiin, oliko mikroskopointi osa näöntarkastusrutiinia ja mitkä tekijät vaikuttivat siihen. Lisäksi haluttiin tietää, kuinka usein diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeuden saaneet optikot tutkivat silmän takaosia. Kyselyssä kartoitettiin koetun osaamisen tasoa sekä mihin ja miten lisäkoulutusta toivottiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Se toteutettiin verkkokyselynä, joka oli tarkoitettu ensisijaisesti myymälöissä työskenteleville optikoille. Kyselylomakkeen sähköistä vastauslinkkiä jaettiin kolmessa eri kanavassa ja siihen vastasi kaiken kaikkiaan 154 optikkoa ja optometristia, joista 149 valikoitui tutkimuksen otokseen. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla tilastollisia menetelmiä käyttäen. Suurimalla osalla optikoista mikroskopiatutkimus ei ollut osa näöntutkimusrutiinia. Silmän etuosat tutkittiin keskimäärin melko usein ja niiden tutkiminen koettiin osattavan melko hyvin. Silmän takaosat tutkittiin selkeästi harvemmin, vaikka optometristeilla olisi ollut tarvittava koulutus niiden tutkimiseen. Kysymyksissä toistui vastausten suuri hajonta eli joukossa oli sellaisia, jotka tutkivat usein ja kokivat osaavansa hyvin ja sellaisia, jotka tutkivat harvoin ja kokivat osaamisensa heikommaksi. Lisäkoulutusta toivottiin eniten silmän takaosien tutkimiseen, ja toivotuin lisäkoulutuksen toteuttamismuoto oli klinikkaharjoittelu.The purpose of our Bachelor’s Thesis was to investigate the standards of the slit lamp examination done by opticians. The aim of the study was to create valuable information that can be used in planning additional training in eye examination for opticians. In the optical field there are no similar Bachelor’s Theses on this particular topic. We made the thesis in partnership with Specsavers who provided us with the idea for the thesis. In the theoretical part of the thesis we dealt with the education of opticians and the role of an optician in the field of health care. We also introduced the anatomy of the eye, microscopy and lighting techniques and some of the most common general diseases and eye diseases. In the survey we wanted to know if the slit lamp examination was part of the opticians’ eye examination routines. In the survey, there were also questions about additional training. We used quantitative research methods in the study to gather the data. The study was focused particularly on those opticians who work at optical stores. To reach them, the questionnaire was distributed using three different electronic channels. The survey was completed by 154 optometrists and opticians in total, and after disqualifying inadequate respondents, 149 respondents were left to be in the sample. We used the SPSS statistical analysis software to analyze the results. According to the results, the slit lamp examination is not part of the opticians’ eye examination routines in Finland. The answers to most questions varied widely between the different options. On average, the anterior eye was examined quite often and the examination skills were considered to be good enough. The posterior eye was examined less frequently, and additional training was needed on it as clinical training

Haaga-Helian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet tuottavat vaikuttavia ratkaisuja – näkymiä vuoden 2022 tuloksiin

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy osaamisesta ja tiedosta, jota muodostuu oppimisen, tutkimisen, kehittämisen ja innovoinnin tuloksena. Koulutus ja sen hankkimisen myötä kehittyvä uuden oppimisen kyky on keskeinen yksilöä työuralla eteenpäin kantava taito ja samalla monen yrityksen elinehto. Ilman osaamista ei synny uusia palveluita, ratkaisuja ja tuotteita, joilla rakennetaan edelleen toimivia menestyskonsepteja. Laajasti ottaen osaamisella synnytetään työtä, menestystä ja hyvinvointia sekä kansakunnan menestyksen kannalta tuiki tärkeää tuottavuutta

Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen : Slutrapport från Mellersta Österbotten

Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2009Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista käsittelevä POSKI-projekti oli käynnissä Keski-Pohjanmaan alueella vuosina 2007-2009. Projektin tavoitteena on turvata hyvälaatuisen kiviaineksen saatavuus yhdyskuntarakentamisessa, hyvä laatuisen ja riittävän pohjaveden saatavuus yhdyskuntien vesihuollon käyttöön sekä geologisen luonnon ympäristöarvot. Projektin tuloksena koottua aineistoa sovelletaan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavassa sekä maa-aineslupia koskevasa päätöksenteossa. Lopullinen alueiden käytön yhteensovittaminen tapahtuu maakuntakaavassa sekä kuntien yleiskaavoituksessa. Alueella aiemmin tehtyjä selvityksiä täydennettiin kartoittamalla maa- ja kallioperän kiviainesten määrää ja laatua sekä tarkentamalla pohjavesialueiden luokitustietoja maaperä- ja pohjavesitutkimuksin. Lisäksi täydennettiin arvokkaiden harjualueiden selvitystä sekä inventoitiin kallioalueiden luontoarvoja. Keski-Pohjanmaalla on yhteensä 57 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (I luokka), joilla muodostuu vuorokaudessa arviolta noin 73 400 m3 vettä. Vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (II luokka) on 13 kpl ja niiden antoisuus noin 10 400 m3/d. Vedenkulutus vuonna 2030 on ennusteen mukaisesti 19 930 m3/d, jolloin n. 24 prosenttia pohjavesivaroista on käytössä. Keski-Pohjanmaan alueella on hiekka- ja soravaroja yhteensä noin 640 milj. kuutiota, josta kiviainesten ottoon soveltuvilla alueilla noin 140 milj. k-m3. Tästä soraa tai murskeeksi soveltuvaa ainesta on noin 15 prosenttia eli noin 21 milj. k-m3. Tutkituista kalliokiviainesalueista 314 osoittautui kiviaineksen ottoon soveltuviksi. Näissä kohteissa on arvion mukaan kalliokiviainesta yhteensä noin 153 milj. k-m3. Kiviainestestien perusteella 7 kohdetta testatuista 23 kohteesta osoittautui I-luokan kiviainekseksi (TIEL 1995). Keski-Pohjanmaan alueella on jäljellä varsin niukasti hiekan ja soran ottamiseen soveltuvia alueita. Tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ulkopuolelle sijoittuvat muodostumat ovat jo pitkälti ottotoiminnan piirissä tai niiden aines on raekooltaan liian hienoa. Pohjavesialueilla kiviainesten oton esteenä on usein pohjaveden pinnan yläpuolella olevien kerrostumien pienet kerrospaksuudet. Todennäköisesti kiviainesten otto tulee jatkossa siirtymään kasvavassa määrin kalliokiviainekseen ja korvaaviin kiviaineksiin. Koska murskauskelpoinen harjusora on kuitenkin tärkeä raaka-aine mm. betoniteollisuudelle, tulisi hyvälaatuisen soran käyttöä jatkossa ohjata ainoastaan sellaisiin tarkoituksiin, joissa sen saatavuus on keskeistä