Hieronnan oppimispaketti fysioterapian opiskelijoille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tiivis materiaalipaketti fysioterapian opiskelijoille hieronnan opiskelua varten. Työ toteutettiin kirjallisuudesta sekä tietokannoista löytyneistä tutkimuksista saadun tiedon perusteella. Työ antaa perusteet hieronnan toteuttamiselle sekä itsensä kehittämiselle fysioterapeuttina. Työ keskittyy klassisen hieronnan menetelmiin, joita ovat sively, hankaus, pusertelu, taputukset, ravistelu ja täristely. Siinä esitellään lyhyesti myös urheiluhieronnan tekniikat ja toiminta-ajatus. Aiheen valinta on lähtöisin tekijöiden omasta mielenkiinnosta hierontaa kohtaan sekä heidän kokemasta tarpeesta tuottaa yksissä kansissa oleva opiskelumateriaali tuleville fysioterapian opiskelijoille. Työ määrittelee hieronnan hoitotapahtumaksi, jossa erilaisin tekniikoin pyritään vaikuttamaan pehmytkudoksiin tietyn tavoitteen mukaisesti. Hieronnan keskeisimpiä fysiologisia vaikutuksia ovat kipua lievittävä vaikutus, neste- ja verenkiertoa parantava vaikutus sekä tietenkin useat lihaskudokseen kohdistuvat vaikutukset. Työ esittelee hieronnan aiheet ja vasta-aiheet sekä viimeisimpiä tutkimustuloksia hieronnan käyttökohteista ja hyödyllisyydestä. Työssä käydään läpi hierontaotteet ja osahieronnat, joita on selvennetty uudella kuvamateriaalilla. Opinnäytetyö on pääasiassa kohdennettu Jyväskylän Ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelijoille, mutta sitä pystyvät hyödyntämään myös muut anatomiaa ja fysiologiaa ymmärtävät henkilöt. Työn sisältöä tulee päivittää vuosittain, sillä hieronnan vaikutuksia ja käyttökohteita tutkitaan jatkuvasti lisää.The goal of this bachelor’s thesis was to produce a solid set of learning material about massaging for physiotherapy students. The thesis was carried out by searching information from literature and several databases. The thesis gives the basic information for performing massage and for developing oneself as a physiotherapist. The thesis mainly focuses on the methods of classical massage, which are stroking, friction, wringing, percussion, shaking and vibration. Although it also presents the basic concepts of sports massage and its techniques. The choice of the topic came from the authors’ own interest in massage and from the feeling of a need to produce a single source of study material for the future students of physiotherapy. The thesis defines massage as a procedure, where the goal is to achieve a certain effect on soft tissues via certain manual techniques. The fundamental physiological effects of massage are pain relief, the promotion of lymphatic and blood circulation and, of course, various effects on muscle tissue. The thesis presents the indications and contra-indications of massage and some latest research results about the usefulness of massage. Massage techniques and massaging of different parts of the body are explained and illustrated by using new photographic material. The thesis is mainly meant for the physiotherapy students of JAMK University of Applied Sciences, but it can also be used by others who know about anatomy and physiology. The content of the thesis needs annual updating, because the effects and indications of massage are under constant further research

Eksplisiittistäminen ruututekstikääntämisessä : tarkastelussa kaksi brittiläistä ruokaohjelmaa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen eksplisiittistämistä ruoanlaitto-ohjelmien suomenkielisissä ruututekstikäännöksissä eli sitä, miten ruututekstikäännöksissä voidaan tuoda sanallisesti ilmi alkuperäisessä tekstissä implisiittisenä olevaa tietoa. Tutkimus pohjautuu aiemmin tekemääni kandidaatintutkielmaan (Kiviaho 2013), jossa kehitin oman eksplisiittistämisluokittelun yhdistelemällä Elisa Peregon (2003; 2009) sekä Hossein Vahid Dastjerdin ja Reza Rahekhodan (2010) luokitteluja ja omia havaintojani. Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää laajempaa aineistoa tarkastelemalla, toimiiko aiemmin laatimaani luokittelu eksplisiittistämisestä ruututekstikäännöksissä sellaisenaan vai ilmeneekö tarvetta muokata luokittelua muuttamalla luokkien välisiä suhteita tai lisäämällä uusia luokkia. Lisäksi tarkoitus on pohtia eksplisiittistämisen vaikutusta semioottiseen koheesioon ja ohjelmista syntyviin vaikutelmiin ja tulkintoihin. Keskeisen viitekehyksen tutkimukselle luovat ruututekstikääntämisen teoria ja polysemioottisen tekstin käsite sekä olemassa olevat luokittelut eksplisiittistämisestä ruututekstikäännöksissä. Lähestymistapana on vertaileva, laadullinen tapaustutkimus, jossa huomioidaan kaikista audiovisuaalisen, polysemioottisen tekstin eri kanavista saatava informaatio. Tutkimuksen aineistona on kaksi brittiläistä ruoanlaitto-ohjelmaa, Nigella Lawsonin luotsaama "Nigella Kitchen" ("Nigellan uudet herkut") ja Jamie Oliverin tähdittämä "Oliver's Twist" ("Jamie Oliverin helpot herkut"), joissa yhdistyvät eksplisiittistämisen kannalta kiinnostavalla tavalla asian ja viihteen funktiot: toisaalta ruoanlaiton vaiheiden esittäminen ja opastaminen ja toisaalta viihdyttäminen kokkien persoonien kautta. Analyysi osoitti, että aiempi Kiviahon (2013) luokittelu vaatii hiomista. Luokittelun esittämistapaa muokattiin havainnollisemmaksi, ja malliin lisättiin Jan Nohovecin (2015) kielelliseen eksplisiittistämiseen perustuva tyylillisen eksplisiittistämisen kategoria. Muille varsinaisille lisäyksille ei löytynyt perusteita, mutta kategorioiden välisiä suhteita hiottiin. Hiotussa mallissa on kolme pääkategoriaa: kanavaperusteinen, tyylillinen ja kulttuurinen eksplisiittistäminen. Näistä tyylillisessä eksplisiittistämisessä hahmotetaan kolme alakategoriaa: tyyliarvo ja aihepiirin sanasto, kohdekielen tyyli ja tyylinormit sekä idiomit ja kiteytyneet sanonnat. Kanavaperusteinen eksplisiittistäminen taas sisältää neljä semioottiseen koheesion liittyvää tyyppiä, eli kuvan ja sanan, äänen ja sanan, nonverbaalisten viestien ja sanan sekä ohjelmakontekstin ja sanan välinen koheesio, sekä kolme tyyppiä, jotka pyrkivät ruututekstien luettavuuteen, eli redusoiva eksplisiittistäminen, repliikkijaosta juontuva eksplisiittistäminen ja kirjoitetun kielen konventioista juontuva eksplisiittistäminen.English summary Explicitation in Subtitling: The Case of Two British Cookery Shows, Nigella Kitchen and Oliver’s Twist, and their Finnish subtitle

Spatial chromatin accessibility : a computational method for single cell ATAC-seq and spatial transcriptomics data integration

Cell fate is largely determined by the intricate interplay of chromatin compression and gene expression regulation. Expression can be suppressed by tightly packing the chromatin or enhanced by unwinding the DNA strand in key regulatory areas. Chromatin accessibility has been shown to predict gene expression, yielding valuable insight into many molecular biology phenomena. Accessing gene expression and chromatin accessibility information has become easier by using modern sequencing technologies. Single-cell RNA sequencing assays (scRNA-seq) have become a widely popular tool since their conception a decade ago. Likewise, assay for transposase-accessible chromatin using sequencing (scATAC-seq) has emerged as a method to probe the chromatin accessibility profile of single cells. Methodological advances have also enabled researchers to combine the two by computationally modeling their relation or by performing simultaneous sequencing assays in the same cell. The spatial transcriptomics (ST) assay has been developed more recently. Like scRNA-seq, it measures gene expression by capturing and sequencing gene transcripts, but also incorporates sequenceable locational information into each molecule. This makes it possible to link gene expression back to a spatial location on the tissue. Although ST data comes with the benefit of spatial information, it lacks many of the qualities that make scRNA-seq data so advantageous. This has led to efforts to combine information from both, resulting in more accurate descriptions of the underlying biology. While existing integration tools are capable of connecting scRNA-seq to scATAC-seq data, and scRNA-seq to ST data, there have been no efforts to integrate scATAC-seq and ST data. This thesis presents a method for integrating the two data modalities to infer chromatin accessibility information in a spatial context. The method takes influence from a wide range of computational tools developed for biomolecular data integration. The viability of this method is tested on both synthetic and real ST data of mouse and human tissues. The method works out of the box with appropriate data, but the results should be interpreted with care

Kommunistien koulutusta valtion tuella : Sirola-opiston perustaminen ja ensimmäiset viisi toimintavuotta 1946-1951

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Sirola-opiston lähes viisikymmentä vuotta toimineen äärivasemmiston kansanopiston ensisijaisena tarkoituksena oli Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ja Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) jäsenten sekä toimitsijoiden, eli kaadereiden kouluttaminen. Sirola-opisto oli ainutlaatuinen monessakin mielessä, ei vähiten siksi, että kommunistinen opisto sai porvarilliselta Suomelta virallisen hyväksynnän valtionapuna. Sirola-opisto lopetti toimintansa vuonna 1994. Tutkielmani aiheena on Sirola-opiston perustaminen ja ensimmäiset viisi toimintavuotta. Kommunistien nousu kielletystä liikkeestä hallituspuolueeksi mahdollisti opiston perustamisen vuonna 1946. Tämä tuskin olisi ainakaan samassa laajuudessa onnistunut muutamaa vuotta myöhemmin. Opiston ensimmäiset toimintavuodet olivat suuren innostuksen aikaa. Myöhemmin toiminta vakiintui, mutta vuosien myötä hyökkäykset opistoa vastaan lisääntyivät. Tarkastelen työssäni opiston perustamisvaiheita ja ensimmäisten toimintavuosien tapahtumia. Käyn läpi mm. opiston opettajien taustoja ja ristiriitoja, opiston vastustajien toimintaa ja opiston muuttoa Vanajanlinnaan. Tutkin tarkemmin, mitä opistossa opiskeltiin, ja myös mikä oli koulutuksen merkitys kommunisteille yleensä. Opiston tuolloin käyneiden oppilaiden haastattelujen kautta olen pyrkinyt selvittämään heidän mielipiteitään opistosta ja sen opetuksesta. Olen pyrkinyt myös selvittämään Sirola-opiston merkitystä vasemmistolaiselle työväenliikkeelle sodan jälkeisinä tapahtumarikkaina vuosina. Näinä vuosina kansandemokraattinen liike koki äärimmäisen toivon, mutta myös äärimmäisen pettymyksen tunteita. Tärkein työssä käytetty arkistolähde on Kansan arkistossa sijaitseva Sirola-opiston arkisto. Olen käyttänyt tutkimuksessa hyväkseni myös Teemu Oinosen vuonna 1976 kirjoittamaa opiston historiikkia ja opiston vuosikirjoja sekä eräiden opiston käyneiden vasemmistolaisen liikkeen johtajien ja toimitsijoiden muistelmia ja elämänkertoja. Viiden ensimmäisen vuoden oppilaiden haastattelut muodostavat tärkeän lisän lähteisiin. Kommunististen puolueiden koulutuksesta on lähteenäni toiminut Marja Kivisaaren tuore väitöskirja. Sirola-opisto pysyi SKP:n ohjauksessa, vaikka se muodollisesti olikin Yrjö Sirolan säätiön hallussa. Opisto oli ennenkaikkea puoluekoulu,joka koulutti vasemmistolaiselle liikkeelle uskollisia työntekijöitä. Oppiaineiden rungon muodostivat yhteiskunnalliset aineet, joita opiskeltiin marxilaisen maailmankatsomuksen hengessä. Vaikka useimmat oppilaat olivat omaksuneet vasemmistolaisen aatteen jo äidinmaidossa, koulutuksella pyrittiin syventämään ideologista sitoutumista aatteeseen ja liikkeeseen. Opiston laajaan opinto-ohjelmaan kuului myös yleissivistäviä aineita, joiden tarkoitus oli sivistää vähän kouluja käyneitä opiskelijoita, mutta myös helpottaa teoreettisempien aineiden omaksumista.Opistossa ei opiskeltu vallankumouksen tekoa, kuten vastustajat kuvittelivat. Opistoa valvottiin opetusministeriön toimesta ja se oli kansanopisto muiden kansanopistojen joukossa. Haastattelemani oppilaat ovat olleet tyytyväisiä opiskeluaikaansa. He ovat painottaneet opiston yleissivistävää vaikutusta ja hyvää toverihenkeä. Oppilaat ovat korostaneet myös opiston suurta merkitystä sekä itselleen, että koko vasemmistolaiselle työväenliikkeelle

Kemikaalit angiogeneesissä: Differentiaalisen geeniekspression analyysi

Verisuonimuodostuksen eli angiogeneesin säätelyllä on elintärkeä rooli kudosten ja kokonaisten organismien kehityksessä. Luonnollisen kehityksen lisäksi myös monet sairaudet ovat riippuvaisia muodostuvista verisuonista. Angiogeneettisiin prosesseihin vaikuttamalla voidaan esimerkiksi pysäyttää syöpäkasvaimen hapensaanti, parantaa sydänkohtauspotilaan ennustetta tai taistella silmänpohjan rappeumaa vastaan. Uusia angiogeneesiä rajoittavia tai edistäviä kemikaaleja etsitään jatkuvasti. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 7 eri kemikaalin vaikutusta ihmiskudosperäisen verisuonimallin angiogeneettiisiin prosesseihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin kemikaaleille altistetusta verisuonimallista eristettyä RNA:ta ja siitä sekvensoimalla tuotettua dataa. Sekvensointidatan analyysillä selvitettiin näytteissä ilmentyvät geenit eli geeniekspressio. Kemikaalien vaikutusta arvioitiin tilastollisen testauksen keinoin vertaamalla kemikaalialtistusnäytteiden ja kontrollinäytteiden geeniekspressiota eri aikapisteissä. Ilmentymiseltään merkitsevästi muuttuneiden eli differentiaalisesti ekspressoituneiden geenien yhteyttä angiogeneesiin tutkittiin edelleen ylirepresentaatioanalyysillä. Tutkituista kemikaaleista 4 vaikutti merkitsevästi verisuonimallin geeniekspressioon. Ekspressioltaan muuttuneiden geenien todettiin olevan merkitsevästi yhteydessä angiogeneettisiin prosesseihin. Suurin vaikutus sekä geeniekspressioon, että angiogeneettisiin prosesseihin havaittiin haloperidolilla. Myös kversetiinin, reserpiinin ja isotretinoiinin vaikutus geeniekspressioon oli merkitsevä, erityisesti pisimmällä aikavertailuvälillä. Tarkempi analyysi kemikaalien vaikutuksen laadusta ja mekanismeista vaativat laajamittaisempaa analyysia

Immunokastration vaikutus sikojen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin

Sikojen kirurginen kastraatio on kivulias toimenpide, joka heikentää merkittävästi sikojen hyvinvointia. Immunokastraatio on Euroopassa melko uusi vaihtoehtoinen menetelmä, jonka teho on hyvä mutta sen vaikutuksia sikojen hyvinvointiin on tutkittu vasta vähän. Hyvinvoinnin muutosten ensimmäisiä merkkejä ovat käyttäytymisen muutokset. Myös immunokastraation aiheuttamat hormonaaliset muutokset voidaan havaita käyttäytymistä seuraamalla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka immunokastraatio vaikuttaa sikojen käyttäytymiseen. Oletuksena oli, että sikojen aktiivisuus, seisominen ja kontaktin määrä vähenevät sekä makaaminen lisääntyy. Lisäksi työn kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, miten hyvinvoinnin muutokset näkyvät sikojen käyttäytymisessä sekä arvioidaan immunokastraation asemaa kirurgisen kastraation vaihtoehtona. Tutkimukseen osallistui 80 karjuporsasta, jotka rokotettiin immunokastraatiovalmisteella kaksi kertaa kasvatuksen aikana. Sikojen käyttäytymistä seurattiin tallentavien videokameroiden avulla vuorokauden ajan ennen toista rokotusta sekä sen jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin sikojen aktiivisuuden ja seisomisen vähenevän sekä makaamisen lisääntyvän. Myös ritiläalueen käyttö lisääntyi mutta istumisen ja kontaktin määrällä ei ollut yhteyttä immunokastraatioon. Jatkotutkimuksia tarvitaan ja niissä immunokastroitujen sikojen käyttäytymistä olisi hyvä verrata esimerkiksi imisien ja kirurgisesti kastroitujen sikojen käyttäytymiseen. Immunokastraatio on tällä hetkellä sikojen hyvinvoinnin kannalta suositeltavin vaihtoehto kirurgiselle kastraatiolle. Rokotteella ei ole kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia ja rokotustapahtuman aiheuttama stressi on vähäistä. On kuitenkin huomioitava, että ennen immunokastraatiota siat käyttäytyvät karjujen tavoin ja niillä esiintyy enemmän aggressiivista ja seksuaalista käyttäytymistä, mikä voi tietyissä olosuhteissa heikentää niiden hyvinvointia. Aggressiivisten kohtaamisten vähentämiseksi tulisi erityisesti kiinnittää huomiota sikojen kasvatusolosuhteisiin

Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa : Askelmerkkejä hyvään hallintoon

Kunnallishallinnon korruptiontorjuntaa kartoittavan selvityksen tavoitteena on avata korruption käsitettä, riskialueita ja ilmenemismuotoja sekä korruptiontorjuntaan liittyvää sääntelyä. Korruption ilmenemismuotoja on analysoitu ja kuvattu tunnistetuilla riskialueilla käytännönläheisesti tutkimuksiin, tapausesimerkkeihin, oikeuskäytäntöön- ja ratkaisuihin, sekä käytännön havaintoihin perustuen. Selvityksen tarkoituksena on lisätä kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon, sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien, eri yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien tietoisuutta ja ymmärrystä korruptiosta sekä sen haitallisuudesta kunnallishallinnossa. Selvityksessä esitetään oikeusvaltioperiaatteeseen sekä hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin ja menettelyihin perustuva kokonaisvaltainen toimintamalli korruptiontorjuntaan. Toimintamalli kuvaa askelia, joiden avulla kuntien hallinnossa ja toiminnassa voidaan ennaltaehkäistä, havaita ja tehokkaasti torjua korruptiota sekä puuttumattomuuden kulttuuria. Korruption haitallisuuden vuoksi kuntia hyödyttää korruptioriskien ja korruption ilmenemismuotojen objektiivinen arviointi. Kehittämällä kokonaisvaltaista korruptiontorjuntamallia voidaan torjua ja havaita tilanteita, joissa vaikutusvaltaa käytetään väärin oikeudettoman edun tavoittelemiseksi. Selvitys on laadittu osana Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman (2020–2023) 1.3. korruptiontorjuntahanketta ja kansallista korruptionvastaista strategiaa. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta oikeusministeriön virallista kantaa

Julkisten valvontaviranomaisten roolit, riippumattomuuden turvaavat rakenteet, toimintatavat ja työkalut korruptionvastaisessa toiminnassa : Selvitys

Valtioneuvosto on 27.5.2021 tehnyt periaatepäätöksen (OM/2021/68) kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021–2023. Selvitys on laadittu osana kansallista korruptionvastaista strategiaa. Selvityksessä tarkastellaan julkisten valvontaviranomaisten rooleja, nykyisiä toimintatapoja ja käytössä olevia työkaluja korruptionvastaisessa toiminnassa. Selvityksen keskiössä on valvontaviranomaisen, sen valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ja valvottavan välinen suhde. Selvitykseen valittiin neljä valtion virastoa ja viisi kuntaa. Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja esittää perusteltu käsitys siitä, miten voidaan vahvistaa valvontaviranomaisten riippumattomuutta suhteessa niiden valvottaviin ja edistää valvontaviranomaisten oma-aloitteista ilmoittamista esitutkintaviranomaisille korruptioon liittyvistä havainnoista. Selvityksessä esitetään korruptionvastaisen strategian tavoitteiden ja kehittämisosa-alueiden näkökulmista keskeisimmät arviot valtion virastojen ja kuntien roolien määrittelyistä sekä riippumattomuutta varmistavien rakenteiden ja toimintatapojen järjestelmällisyydestä korruptionvastaisessa toiminnassa. Arvioiden perusteella esitetään viisitoista toimenpide-ehdotusta korruptionvastaisen toiminnan kehittämiseksi. Selvitys sisältää myös analyysin valtion virastojen ja kuntien korruptiontorjunnan kyvykkyydestä ja kypsyystasosta

Efficiency analysis of 50 kWe SOFC systems fueled with biogas from waste water

Solid oxide fuel cell systems (SOFCs) are able to convert biogas from e.g. waste water plants highly efficiently into electricity and heat. An efficiency study of industrial sized solid oxide fuel cell systems installed at a waste water treatment plant is presented. The site consist of a biogas cleaning unit, two Convion C50 SOFC systems and a heat recovery section. The electric and total efficiencies of the systems are analyzed as a function of the electric net power output. The two systems achieved consistently high electric (50–55%) and total (80–90%) efficiencies in an electric net power output range between 25 kW and 55 kW. The study also shows that the high system efficiencies are independent of the CH4 content in the biogas. The results indicate that fuel cell systems are able to perform power modulation according to the power demand, while achieving constant high efficiencies. This is a clear benefit in comparison to micro turbines and combustion engines which are normally used for converting biogas into electricity and heat