Dietary fibre and available carbohydrates in Finnish cereal products

The contents of dietary fibre and available carbohydrates in Finnish cereal products were analysed using the Englyst total carbohydrate method. The tabulation gives the carbohydrate compositions of 44 cereal foods. The cereal-based estimated daily intakes were: total soluble sugars 14.8 g, starch 103 g and dietary fibre 11.6g (energy level 10 MJ)

Controls on inorganic nitrogen leaching from Finnish catchments assessed using a sensitivity and uncertainty analysis of the INCA -N model

The semi-distributed, dynamic INCA-N model was used to simulate the behaviour of dissolved inorganic nitrogen (DIN) in two Finnish research catchments. Parameter sensitivity and model structural uncertainty were analysed using generalized sensitivity analysis. The Mustajoki catchment is a forested upstream catchment, while the Savijoki catchment represents intensively cultivated lowlands. In general, there were more influential parameters in Savijoki than Mustajoki. Model results were sensitive to N-transformation rates, vegetation dynamics, and soil and river hydrology. Values of the sensitive parameters were based on long-term measurements covering both warm and cold years. The highest measured DIN concentrations fell between minimum and maximum values estimated during the uncertainty analysis. The lowest measured concentrations fell outside these bounds, suggesting that some retention processes may be missing from the current model structure. The lowest concentrations occurred mainly during low flow periods; so effects on total loads were small

Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)

KUITTI-projektissa arvioitiin ilmastonmuutosriskien suoria ja välillisiä kustannuksia Suomelle, ennakoivan ja reaktiivisen sopeutumisen väliset erot huomioiden. Lisäksi tarkasteltiin ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen taloudellisten vaikutusten arvioimiseen tarvittavan tiedon saatavuutta Suomessa sekä tuotettiin katsaus innovaatiotarpeista ja vaihtoehdoista, jotka palvelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista. Merkittävimpien ilmastonmuutosvaikutusten tarkastelun perusteella valittiin jatkoanalyysejä varten toimialayhdistelmät, jotka olivat: rakennettu ympäristö erityisesti tulvariskien osalta, sähkönjakeluverkkojen häiriöt sekä erilaiset vaikutukset maa- ja metsätalouden tuotoksiin. Yhdistettyjen ilmasto- ja sosioekonomisten skenaarioiden SSP1-RCP2.6 ja SSP3-RCP4.5 perusteella arvioitiin tulevaisuuden taloudellisia riskitasoja valituille toimialoille sektorimalleilla vuodesta 2020 vuoteen 2070. Mallilaskelmien tulokset syötettiin kansalliseen makrotaloudelliseen malliin, jossa on alueellisia laajennuksia makrotaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tehtiin kevyt tarkastelu matkailun, tieliikenteen, vesihuollosta sekä terveydenhuollon osalta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen kansainväliseen kilpailuasemaan analysoitiin globaalilla makrotaloudellisella mallilla. Lopuksi käytiin läpi mahdollisia merkittäviä vaihtoehtoja taloudellisesti kannattaville sopeutumisratkaisuille.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)

KUITTI-projektissa arvioitiin ilmastonmuutosriskien suoria ja välillisiä kustannuksia Suomelle, ennakoivan ja reaktiivisen sopeutumisen väliset erot huomioiden. Lisäksi tarkasteltiin ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen taloudellisten vaikutusten arvioimiseen tarvittavan tiedon saatavuutta Suomessa sekä tuotettiin katsaus innovaatiotarpeista ja vaihtoehdoista, jotka palvelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista. Merkittävimpien ilmastonmuutosvaikutusten tarkastelun perusteella valittiin jatkoanalyysejä varten toimialayhdistelmät, jotka olivat: rakennettu ympäristö erityisesti tulvariskien osalta, sähkönjakeluverkkojen häiriöt sekä erilaiset vaikutukset maa- ja metsätalouden tuotoksiin. Yhdistettyjen ilmasto- ja sosioekonomisten skenaarioiden SSP1-RCP2.6 ja SSP3-RCP4.5 perusteella arvioitiin tulevaisuuden taloudellisia riskitasoja valituille toimialoille sektorimalleilla vuodesta 2020 vuoteen 2070. Mallilaskelmien tulokset syötettiin kansalliseen makrotaloudelliseen malliin, jossa on alueellisia laajennuksia makrotaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tehtiin kevyt tarkastelu matkailun, tieliikenteen, vesihuollosta sekä terveydenhuollon osalta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen kansainväliseen kilpailuasemaan analysoitiin globaalilla makrotaloudellisella mallilla. Lopuksi käytiin läpi mahdollisia merkittäviä vaihtoehtoja taloudellisesti kannattaville sopeutumisratkaisuille.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Dietary fibre and available carbohydrates in Finnish cereal products

Julkaisussa on vanha ISSN 0024-8835.vokKirjasto Aj-KSuomalaisten elintarvikkeiden hiilihydraattitutkimus - viljavalmisteiden ravintokuitu-, tärkkelys- ja sokeripitoisuude

Suomalaisten elintarvikkeiden hiilihydraattitutkimus — viljavalmisteiden ravintokuitu-, tärkkelys- ja sokeripitoisuudet

The contents of dietary fibre and available carbohydrates in Finnish cereal products were analysed using the Englyst total carbohydrate method. The tabulation gives the carbohydrate compositions of 44 cereal foods. The cereal-based estimated daily intakes were: total soluble sugars 14.8 g, starch 103 g and dietary fibre 11.6g (energy level 10 MJ).Suomalaisten viljavalmisteiden hiilihydraattikoostumus määritettiin tässä tutkimuksessa ns. Englystin kokonaishiilihydraattimenetelmällä. Se antaa yksityiskohtaisen kuvan sekä hyväksikäytettävien hiilihydraattien että ravintokuidun määrästä ja laadusta. Tutkimus on osa poikkileikkaustutkimusta, jonka kohteena oli tärkeimpien suomalaisten elintarvikkeiden hiilihydraattikoostumus. Menetelmän työläydestä johtui, että vain yksi kokoomanäyte kutakin nimikettä voitiin analysoida. Tutkimuksen vaikeutena olivat monimutkainen fraktiointikaavio ja pieni näytemäärä (200 mg), ja tarkistusanalyysien määrä kasvoikin ajoittain epätoivottavan suureksi. Saatujen tulosten ja kulutustietojen perusteella arvioitiin hiilihydraattien keskimääräinen päiväsaanti viljavalmisteista. Liukoisia sokereita arvioitiin saatavan yhteensä 14.8 g/d, tärkkelystä 103 g/d ja ravintokuitua 11.6 g/d (energiataso 10 MJ)

The implications of climate change for extreme weather events and their socio-economic consequences in Finland

This publication reports on the main findings of the entire TOLERATE project, which was an integrated natural science – social science project for the assessment of climate changed induced changes of extreme weather events and their social-economic consequences at a regional level. It includes regional projections of changes in climate conditions in Finland, with special reference to (short) periods with extremely abundant and extreme scant precipitation respectively. Based on these projections changes in river flood risks are assessed for two water shed areas by means of hydrological models. The resulting flood maps for events with different return times are subsequently evaluated with respect to their direct damage cost and with respect to the overall macroeconomic impacts in the region. With the aid of a group decision support system alternative flood risk mitigation options (investment alternatives) were preliminary explored with the aim to arrive at a ranking of alternatives based on a mix of criteria.Tässä julkaisussa esitellään keskeiset tulokset TOLERATE-projektista, joka oli luonnon- ja yhteiskuntatieteellinen projekti, jossa arvioitiin ilmastonmuutoksesta aiheutuvia äärimmäisiä sääolosuhteita ja niiden sosio-ekonomisia vaikutuksia alueellisella tasolla. Tarkasteluun sisältyvät laskelmat Suomen ilmastoolosuhteiden alueellisista muutoksista ja erityisesti tutkittiin (lyhyitä) ajanjaksoja, jolloin sademäärät olivat poikkeuksellisen runsaita tai vähäisiä. Näiden laskelmaarvioiden pohjalta laskettiin jokien tulvariskit kahdella vesistön valuma-alueella hydrologisten mallien avulla. Työn tuloksena syntyneiden erilaisten sääilmiöiden tulvakarttojen avulla arvioitiin suorien tulvavahinkojen määrät sekä kokonaistaloudelliset vaikutukset alueelle ottaen huomioon tulvan ajallinen kesto. Asiantuntijaistunnon avulla kehiteltiin alustavia tulvariskien pienentämistoimenpiteitä (ratkaisuvaihtoehtoja) tavoitteena luokitella vaihtoehtoja eri arvosteluperusteiden yhdistelmän perusteella