Turvallisuuden tilannekuva kuntien palvelutuotannossa ja valtuustoissa : KuntaTurva-hankkeen loppuraportti, osa 2

Tutkimuksen tehtävänä on muodostaa turvallisuuden tilannekuva kuntien palvelutuotannossa ja valtuustoissa. Tässä osaraportissa tarkastellaan uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyyttä ja vakavuutta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluissa. Lisäksi tutkimuskohteena on kunnanvaltuustojen kokousten turvallisuus ja valtuutettujen kokemat uhka- ja väkivaltatilanteet. Tutkimus perustuu laajaan dokumenttianalyysiin alan tutkimuksesta ja tilastoaineistoista sekä kahteen haastatteluaineistoon. Tutkimuksen mukaan turvallisuuden tilannekuva on valtakunnallisesti ja pääsääntöisesti hyvä. Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kuitenkin sekä lisääntyneet kaikilla aloilla että muuttuneet luonteeltaan vakavammiksi, etenkin suurten kaupunkien palvelutuotannossa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, sosiaalitoimen ja opetustoimen yksiköissä ja organisaatioissa. Kunnanvaltuustojen kokousten ja valtuutettujen kokeman turvallisuuden osalta tilanne on erittäin hyvä. Kunnallisten turvatarkastusten ja turvallisuustarkastusten mahdollistamista pidetään tärkeänä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Turvatarkastusten ja muiden valvontamenetelmien kehittämisessä tulisi harkita älyteknologian uusia mahdollisuuksia. Ennakoivaa turvallisuus- ja valmiussuunnittelua ja koordinoitua tilannekuvatyötä tulisi lisätä palvelutuotannon organisaatioiden ja päätöksenteon turvallisuuden johtamisessa, ja turvallisuuden eri osa-alueita kunnissa tulisi integroida ns. adaptiiviseksi turvallisuuden johtamisjärjestelmäksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kasvi-indigon käyttö tekstiilisuunnittelussa

ei saatavill

SUKUPUOLISENSITIIVISYYS VARHAISKASVATUKSESSA : Varhaiskasvattajien kokemuksia ja näkemyksiä sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Liperin kunta. Työn tarkoituksena oli tuoda esiin kunnassa työskentelevien varhaiskasvattajien kokemuksia ja näkemyksiä sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta ja sen toteutumisesta varhaiskasvatustyössä. Halusimme selvittää kuinka sukupuolisensitiivinen kasvatus ja työote näyttäytyvät päiväkotien ja perhepäivähoidon arjessa, toiminnassa ja esimerkiksi oppimisympäristöjen luomisessa. Opinnäytetyön toteutimme laadullisen tutkimuksen menetelmällä. Aineistoa keräsimme sähköisen kyselyn avulla syyskuussa 2016. Aineistoa analysoimme teemoittelun avulla etsimällä aineistosta vastauksia tutkimustehtäviin. Kyselyn vastauksista selvisi, että sukupuolisensitiivinen työote näkyy varhaiskasvatuk-sessa toiminnan suunnittelussa, lasten valintojen vapaudessa sekä toimintaympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa. Kuitenkin osa sukupuolisensitiivisyyteen olennaisesti kuuluvista osa-alueista jäivät kasvattajien vastausten ja pohdintojen ulkopuolelle. Kasvattajat tuovatkin vastauksissaan esille tiedon ja koulutuksen merkityksen ja tarpeellisuuden.This thesis was commissioned by the municipality of Liperi. The purpose of the study was to highlight the experiences and views of early childhood educators working in the municipality on gender sensitive education and its implementation in early childhood education. We wanted to determine how gender sensitive education and approach were realised in the daily life and operations of childcare centres and family day-care as well as, for instance, in the construction of learning environments. The qualitative research approach was used in the thesis. Data were collected with an electronic questionnaire survey in September 2016. We analysed the data by forming themes, searching for answers to research questions from the data. The responses to the questionnaire indicated that the gender sensitive approach is ap-parent in planning the operations of early childhood education, freedom of children's choices as well as the planning and construction of operating environments. Neverthe-less, some of the areas essentially inherent to gender sensitivity were left outside of the scope of the educators' responses and considerations. Indeed, the educators highlighted the significance and necessity of information and training in their responses

Äänekosken kotihoidon tiimityön odotukset

TIIVISTELMÄ Holm, Mia & Kinnunen, Sirpa. Äänekosken kotihoidon tiimityön odotukset. Diak Itä, Pieksämäki, syksy 2013, 34 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Ennusteiden mukaan Äänekosken kotihoidon asiakkaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 saakka. Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten laatusuositus (2010) suosittelee, että kunnan tulee uudistaa kotihoidon palveluja, vahvistamalla ja kehittämällä. Äänekosken vanhuspoliittisessa strategiassa (2009-2012) on tavoitteena hoitaa asiakas kotiympäristössä niin pitkään kuin se on turvallisesti ja inhimillisesti mahdollista. Opinnäytetyömme toimeksiantaja oli Äänekosken kaupunki. Äänekosken kotihoidossa oli tarve selvittää tiimityön nykytilannetta. Äänekosken kotipalvelu ja korisairaanhoito yhdistyi kotihoidoksi vuonna 2007. Kotihoidossa toimii kaksi eri tiimiä, ykkös- ja kakkostiimi. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata Äänekosken kotihoidon tiimityön nykytilannetta ja työntekijöiden lähitulevaisuuden odotuksia tiimityölle. Opinnäytetyömme tavoitteena on ymmärtää tiimien näkemyksiä tiimin nykytilanteesta, sen toteutumisesta sekä tiimityön eri kehitysvaiheista. Tutkimusaineisto kerättiin maalis-huhtikuun 2013 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin osallistui yhdeksän Äänekosken kotihoidon työntekijää. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Teemat olivat tiimityön nykytilanne, tiimityön tavat, tiimityön työnjako, tiimityön tiedonkulku sekä tiimityön koulutus ja kehittäminen. Taustateoriana käytimme Katzenbach & Smith (1993) ryhmädynamiikan mallia, josta ilmenee tiimityön kehitysvaiheet. Ryhmädynamiikan mallissa tulee esiin neljä eri kehitysvaihetta. Tiimityössä korostetaan yhteistyötä, selviä toimintatapoja, tiimin jäsenten tehtäviä sekä esimieheltä saatavan tuen merkitystä. Käymme läpi käsitteet kotipalvelu, kotisairaanhoito, kotihoito, tiimi ja tiimityö. Tutkimustuloksista selvisi, että kotihoidon tiimityön nykytilanne oli parantunut vuodesta 2007, mutta työntekijät odottivat selvempiä ohjeita tiimityön aloittamisesta, tiedonkulusta ja tiimin jäsenten tehtävistä. Myös asenteet tiimityötä kohtaan näkyivät tutkimustuloksista muutosvastarintana tällä hetkellä. Kotihoidon työntekijät odottavat jatkossa tiimityön tueksi säännöllisiä kehityskeskusteluja sekä esimiehen tukea. Toivomme, että opinnäytetyöstä on hyötyä tiimityötä aloitteleville, jotta he voisivat ymmärtää miten tiimin eri kehitysvaiheet kehittyvät. Tietojen hyödyntäminen kuitenkin vaatii sitä, että tiimityössä meneillään oleva vaihe on osattu tunnistaa. Asiasanat kotipalvelu, kotisairaanhoito, kotihoito, tiimi, tiimityöABSTRACT Holm, Mia and Kinnunen, Sirpa. Expectations for team work in Äänekoski home care. 34 p., 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2013. Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Nurse. The proposal for this thesis came from the municipality of Äänekoski. The municipality was in need to find out the current situation of teamwork in home care. Home service and home health care became one unit, home care, in 2007 in Äänekoski. The employees are divided into two teams, Team One and Team Two. The aim of our thesis was to describe the current teamwork situation in Äänekoski home care and also the expectations that home care employees had for the teamwork. The goal was to understand employees´ views on the implementation of teamwork and also to understand different development stages of teamwork. The research data was collected in March-April 2013. Theme interviews were used as a research method. In total, nine home care employees participated. All interviews were carried out individually. Interview themes were the current situation of teamwork, teamwork practices, work distribution in teamwork, communication in teamwork, the training on teamwork and the development of teamwork. Katzenbach theory on group dynamics which shows the development stages of teamwork was used as the theoretical framework. There are four different stages included in the model. The model emphasizes collaboration, clear practices, assignments of team members and also the meaning of available support from the supervisor. In the theoretical part of the thesis the terms such as home service, home health care, home care, team and team work are discussed. The research results show that the situation of teamwork in Äänekoski home care has improved since year 2007 though the employees expected clear instructions on starting the teamwork, communication within the team and assignments of team members. At the moment, there is resistance to change among the employees. Home care employees expect teamwork to include more regular development discussions and support from their supervisor. As a conclusion, the aim is that this thesis will be useful for people who engage in teamwork in understanding different development stages. The usefulness is dependent on recognition of the current stage of teamwork. Keywords: Home service, home nursing, home care, team, teamwor

Uraseurantakyselyllä tietoa työllistymisen laadusta

In the funding season of Universities of Applied Sciences starting from 2021, the quality of employment is considered in addition to the quantity. This refers to the correspondence between the employment of graduates and the education and, especially, the level of degree. The quality of employment is studied with the career monitoring survey, which is carried out annually. The target group is those who have completed a UAS Bachelor's degree five years earlier. For higher education institutions, the career monitoring survey provides information on how well the competence produced by the higher education studies meets the needs of working life. For current students, the survey produces information on what kind of skills they are expected to possess in working life and helps to understand the importance of developing other skills besides the professional ones. The difference between the competence produced by the higher education institution and the skills required in working life indicates the changes occurring in working life and provides signals for the development of the quality of education as well as the continuous learning services and courses offered

Opetusalan kriisivalmiudet : CrisPrep-hankkeen loppuraportti

Tämä tutkimus tarkastelee oppilaitosten ja tarkemmin opettajien kriisivalmiuksia. Sillä, miten opettajat selviytyvät erilaisista kriiseistä, on heijastevaikutuksia koko koulutusjärjestelmään. Opettajien kriisivalmiuksien ja kriisinaikaisen suorituskyvyn voidaan ajatella yhteiskunnassa kannattelevan opetuksen jatkuvuutta ja mahdollistavan koulutusinstituutioiden toiminnan ylläpidon kriisiaikanakin. Teoreettisesti tutkimus kytkeytyy kriisinhallinnan käsitteiden yhteensovittamiseen oppilaitoskontekstissa. Tutkimus on osa laajempaa turvallisuuden- ja kriisinhallinnan teoreettista keskustelua, jossa riskiperusteisen varautumisen lisäksi tarkasteluun on nykyään nostettu toimijoiden resilienssi. Tutkimuksessa kuvataan, miten toimijoiden kriisivalmius rakentuu 1) strukturoidulla varautumisella karttuneista osaamistekijöistä eli tiedoista ja taidoista, joiden avulla pyritään ennakolta valmistautumaan kriisitilanteisiin, sekä 2) resilienssistä, jolla viitataan yksilön kykyyn kohdata vaikeuksia menettämättä toimintakykyään ja palautua näistä. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tavoite on selkeyttää käsitteiden – kriisivalmiuden, resilienssin ja kriisinaikaisen suorituskyvyn – välisiä suhteita ja ymmärtää niiden kytköksiä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Tulokset osoittavat, että kriisiosaamisella ja resilienssillä on positiivinen yhteys oletettuun kriisinaikaiseen suorituskykyyn. Tutkimustulosten mukaan opetushenkilöstön tiedot ja taidot toimia erilaisissa kriisitilanteissa ovat tyydyttäviä. Eriteltynä voidaan vielä sanoa, että taidoilla on tietoja vahvempi lineaarinen yhteys suorituskykyyn. Näin ollen kriisivalmiustaitojen harjoittelu on keskiössä opetushenkilöstön kriisinaikaisen suorituskyvyn tukemisessa. Kriisitilanteista selviämisen todennäköisyyttä tukee se, että resilienssi on vähintään normaalilla tasolla. Kansalliset strategiat, lainsäädäntö ja ohjeet jättävät verrattain paljon tulkinnanvaraa kriiseihin varautumisessa. Tämä johtaa siihen, että kriiseihin varautuminen kunnissa ei ole tasalaatuista. Toisaalta väljä säätely mahdollistaa paikallisuuden huomioimisen. Systemaattista kriiseihin varautumisen prosessia ei näytä olevan olemassa, vaan kunnat ja oppilaitokset varautuvat hyviksi katsomillaan tavoilla. Koronapandemia on kuitenkin vauhdittanut yhteistyökäytäntöjä eri toimijoiden välillä niin kunnissa kuin oppilaitoksissa, joten kriiseihin varautuminenkin saattaa tulevaisuudessa olla moniammatillisempaa ja laajempaa kuin aikaisemmin

Maakiitäjäisten runsaus ja merkitys pelloilla

vo