Poliisin suorittamat paikkaan kohdistuvat etsintätilanteet ja etsinnän kohteen oikeusturva

Tutkimuksessa tarkastellaan poliisin suorittamia paikkaan kohdistuvia etsintämenettelyjä osana esitutkintaprosessia. Etsinnän lajeja ovat yleinen kotietsintä, erityinen kotietsintä sekä paikanetsintä, joista säädetään pakkokeinolaissa (806/2011). Etsintämenettelyssä puututaan julkisen vallan toimesta yksityisen perusoikeudellisen yksityiselämän ja kotirauhan suojan piiriin. Yksityiselämään ja kotirauhaan sisältyy rajoittamista koskeva lakivaraus, jonka mukaan niiden rajoittaminen on mahdollista esimerkiksi rikosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä vaatimuksia perusoikeudellinen yksityiselämän suoja asettaa poliisin suorittamille etsintämenettelyille osana esitutkintaprosessia. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, miten nykylainsäädäntö turvaa yksityiselämää ja siihen sisältyvää kotirauhan suojaa ja kuinka lainsäädäntöä tulisi mahdollisesti kehittää, jotta suojan aste olisi riittävällä tasolla. Perus- ja ihmisoikeudet ovat saaneet jatkuvasti korostuneemman merkityksen myös lain soveltamisen tasolla, ja tästä syystä tarkastellaan, miten ne vaikuttavat käytännön poliisityössä kun esitutkinnassa käytetään etsintätoimenpiteitä ja millainen tasapaino tulisi olla rikosten selvitysvelvollisuuden ja yksilöiden perusoikeuksien suojaamisen välillä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on Sisä-Suomen poliisialueen etsintämenettelyjen lainmukaisuuden tilannearviointi. Tilannekuvan saamiseksi on tutkittu poliisilaitokseen liittyviä kanteluratkaisuja sekä lähetetty haastattelupyynnöt alueen tutkinnanjohtajille. Tutkimuksen kohteena on pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun etsintää koskevat säännökset, esitutkintamenettelyä sääntelevä esitutkintalaki (805/2011) sekä poliisilain (872/2011) poliisin toimintaa yleisesti ohjaavat säännökset. Perustuslain (731/1999) perusoikeuksia suojaavat osat ovat keskeisessä asemassa tarkasteltaessa poliisin perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä. Tutkimuksessa perehdytään lisäksi kansalliseen sääntelyymme vaikuttaviin kansainvälisiin sopimuksiin, näistä tärkeimpänä Euroopan ihmisoikeussopimus. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan edellyttänyt tehokkaiden oikeussuojakeinojen takaamista etsinnän kohteelle sekä ennen kotietsintämenettelystä päättämistä että sen jälkeen. 13 artiklan vaatimusten takaamiseksi pakkokeinolakiin säädettiin mahdollisuus saattaa kotietsinnän lainmukaisuus jälkikäteen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämä oli merkittävä parannus kotietsinnän kohteen oikeusturvaan. Jälkikäteisten keinojen lisäksi kotietsinnän kohdetta suojataan pakkokeinolain kotietsintää koskevilla menettelysäännöksillä, joissa edellytetään muun muassa läsnäolo-oikeuden sekä todistajan kutsumisoikeuden tarjoamista kotietsinnän kohteelle. Tutkimuksessa selviää, että Suomessa oikeusturva on pääasiallisesti hyvällä tasolla sekä lainsäädännöllisesti että lain soveltamisen tasolla. Pakkokeinolaissa turvatut etsintämenettelyn aikaiset sekä jälkikäteiset oikeusturvaan vaikuttavat säännökset luovat yhtenäisen kokonaisuuden ja suojan tason. Kuitenkin kehittämistarpeitakin on ja tutkielman tekohetkellä on käynnissä esitutkinta- ja etsintämenettelyyn liittyviä säädösten arviointikierroksia. Oikeusturvaan vaikuttavia osittaisuudistuksia on siis yhä tehtävissä. Etsinnän lainmukaisuuden arviointikäsittelyjen määrä on ollut laskusuuntainen. Suomen poliisilla päätäntävalta yleisestä kotietsinnästä sekä paikanetsinnästä päätettäessä. Tämä poikkeaa yleisetä eurooppalaisesta tavasta ja on herättänyt keskustelua myös meillä siitä, tulisiko päätösvalta siirtää poliisiorganisaation ulkopuolelle. Tutkimuksen perusteella tälle ei kuitenkaan nähdä perusteita. Poliisiin kohdistuva luottamus on yhteiskunnassamme edelleen vahva. Keskusteluun on lisäksi nostettu mahdollisuus laajentaa poliisin salaisten pakkokeinojen käyttömahdollisuutta myös etsintämenettelyyn. Tutkimuksen perusteella tämä nähtäisiin mahdollisena tulevaisuuden säädöskehityksenä ja mahdollisesti tarpeellisena vastauksena maailman muuttuvaan turvallisuusympäristöön

Eläkeläisiä palmun katveessa : suomalaiseläkeläiset kausisiirtolaisina Thaimaassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan Thaimaassa kausisiirtolaisina asuvia suomalaiseläkeläisiä ja sitä, millaisia merkityksiä koti saa eläkeläisten asuessa osan vuodesta Thaimaassa ja osan vuodesta Suomessa, mistä koti syntyy ja missä eläkeläiset kokevat kotinsa olevan. Kotia käsitellään sekä fyysisenä tilana, sosiaalisten suhteiden solmukohtana että identifioitumisen paikkana. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka aikaisemmat kokemukset turistina ja elämänvaihe vaikuttavat eläkeläisten muuttoon ulkomaille ja paikan valintaan. Tutkimuksen yhtenä motiivina on halu tarkastella ennen tutkimatonta Suomesta Thaimaahan suuntautuvaa kausisiirtolaisuutta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu siirtolaisuuteen, transnationaalisuuteen, kotiin ja liminoidisuuteen liittyvistä teorioista sekä kolmannen iän käsitteestä. Laadullinen aineisto on hankittu kenttätyöllä Pattayalla Thaimaassa suomalaiseläkeläisten parissa. Aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista, 18 puolistrukturoidusta haastattelusta sekä vapaamuotoisista haastatteluista ja muistiinpanoista. Eläkeläisten muuttokohteen valintaan on vaikuttanut voimakkaasti aikaisemmat turistina koetut vapauttavat liminoidikokemukset. Nämä kokemukset ovat saaneet aikaan sen, että eläkeläiset ovat halunneet rakentaa yhden heidän kodeistaan paikattomaan turistikohteeseen. Koti ei ole kuitenkaan eläkeläisille vain konkreettisia paikkoja, vaan sitä, että eläkeläinen kokee kuuluvansa johonkin ja olevansa kotonaan maailmassa. Eläkeläisille merkitsee paljon, että he pääsevät tekemään itselleen merkittäviä asioita ja toteuttamaan tärkeitä identiteetin ja kuulumisen malleja sekä sosiaalisia suhteita ovatpa ne toisella puolella maailmaa tai Thaimaassa. Mielekäs eläkkeellä olo merkitsee paljolti myös näitä samoja tekijöitä. Kolmas ikä on eläkeläisille aikaa, jolloin velvollisuudet ovat vähentyneet ja irrottautuminen arjesta ja vallitsevista rakenteista käy helpommin. Asuminen Thaimaassa edustaa myös tätä irtiottoa. Thaimaahan ei kuitenkaan tulla tavoittelemaan vain ikuista lomaa, vaan myös parempaa elämänlaatua, jonka Pattayalla olevat olosuhteet mahdollistavat

Screening of HELQ in breast and ovarian cancer families

Several high and moderate risk alleles have been identified for breast and ovarian cancer predisposition and most of them encode proteins that function in DNA repair. A prospective candidate for breast and ovarian cancer susceptibility is the HELQ helicase that has a role in the resolution of DNA interstrand cross-links. HELQ interacts with the RAD51 paralog complex BCDX2. Two components of the complex, RAD51C and RAD51D, increase the risk of ovarian cancer especially, and the other two, RAD51B and XRCC2 have been associated with breast cancer risk. To investigate the role of HELQ in cancer predisposition, we screened the gene for germline variation in 185 Finnish breast or ovarian cancer families and performed haplotype analyses for 1517 breast cancer cases, 308 ovarian cancer cases, and 1234 population controls using five common polymorphisms at the HELQ gene locus. No truncating mutations were identified among the families. One putatively pathogenic missense mutation c.1309A > G was identified but no additional carriers were observed in the subsequent genotyping of 332 familial breast or ovarian cancer patients. Furthermore, the haplotype distribution did not differ between breast or ovarian cancer cases and population controls. Our results indicate that HELQ is not a major breast and ovarian cancer susceptibility gene in the Finnish population. However, we cannot rule out rare risk-variants in the Finnish or other populations and larger datasets are needed to further assess the role of HELQ especially in ovarian cancer predisposition.Peer reviewe

Metagenomic Evaluation of Bacteria from Voles

Voles (Arvicolinae, Rodentia) are known carriers of zoonotic bacteria such as Bartonella spp. and Francisella tularensis. However, apart from F. tularensis, the bacterial microbiome of voles has not previously been determined in Finland and rarely elsewhere. Therefore, we studied liver samples from 61 voles using 16S ribosomal RNA gene PCR analysis, followed by Sanger sequencing. Twenty-three of these samples were also studied with tag-encoded pyrosequencing. The samples originated from 21 field voles (Microtus agrestis), 37 tundra voles (Microtus oeconomus), and 3 bank voles (Myodes glareolus). With the more conventional 16S rDNA PCR analysis, 90 (33%) of the recovered 269 sequence types could be identified to genus level, including Bartonella, Francisella, Mycoplasma, Anaplasma, and Acinetobacter in 31, 15, 9, 9, and 9 sequences, respectively. Seventy-five (28%) matched best with sequences of uncultured bacteria, of which 40/75 could be classified to the order Clostridiales and, more specifically, to families Lachnospiraceae and Ruminococcaceae. Pyrosequencing from 23 samples revealed comparable and similar results: clinically relevant bacterial families such as Mycoplasmataceae, Bartonellaceae, Anaplasmataceae, and Francisellaceae were recognized. These analyses revealed significant bacterial diversity in vole livers, consisting of distinct and constant sequence patterns reflecting bacteria found in the intestinal gut, but including some known zoonotic pathogens as well. The molecular bacterial sequence types determined with the two different techniques shared major similarities and verified remarkable congruency between the methods.Peer reviewe

Effectiveness of an Internet-Based and Telephone-Assisted Training for Parents of 4-Year-Old Children With Disruptive Behavior : Implementation Research

Background: There is a lack of effectiveness studies when digital parent training programs are implemented in real-world practice. The efficacy of the internet-based and telephone-assisted Finnish Strongest Families Smart Website (SFSW) parent training intervention on the disruptive behavior of 4-year-old children was studied in a randomized controlled trial setting in Southwest Finland between 2011 and 2013. After that, the intervention was implemented nationwide in child health clinics from 2015 onwards. Objective: The main aim of this study was to compare the treatment characteristics and effectiveness of the SFSW parent training intervention between the families who received the intervention when it was implemented as a normal practice in child health clinics and the families who received the same intervention during the randomized controlled trial. Methods: The implementation group comprised 600 families who were recruited in the SFSW intervention between January 2015 and May 2017 in real-world implementation. The RCT intervention group comprised 232 families who were recruited between October 2011 and November 2013. The same demographic and child and parent measures were collected from both study groups and were compared using linear mixed-effect models for repeated measurements. The child psychopathology and functioning level were measured using the Child Behavior Checklist (CBCL) version 1.5-5 for preschool children, the Inventory of Callous-Unemotional Traits (ICU), and a modified version of the Barkley Home Situations Questionnaire. Parenting skills were measured using the 31-item Parenting Scale and the shorter 21-item Depression, Anxiety and Stress Scale (DASS-21). The estimated child and parent outcomes were adjusted for CBCL externalizing scores at baseline, maternal education, duration of the behavior problems, and paternal age. The baseline measurements of each outcome were used as covariates. Results: The implementation group was more likely to complete the intervention than the RCT intervention group (514/600, 85.7% vs 176/232, 75.9%, respectively; P Conclusions: The internet-based and telephone-assisted SFSW parent training intervention was effectively implemented in real-world settings. These findings have implications for addressing the unmet needs of children with disruptive behavior problems. Our initiative could also provide a quick socially distanced solution for the considerable mental health impact of the COVID-19 pandemic.Peer reviewe

Degradation of cognitive timing mechanisms in behavioural variant frontotemporal dementia.

The current study examined motor timing in frontotemporal dementia (FTD), which manifests as progressive deterioration in social, behavioural and cognitive functions. Twenty-patients fulfilling consensus clinical criteria for behavioural variant FTD (bvFTD), 11 patients fulfilling consensus clinical criteria for semantic-variant primary progressive aphasia (svPPA), four patients fulfilling criteria for nonfluent/agrammatic primary progressive aphasia (naPPA), eight patients fulfilling criteria for Alzheimer׳s disease (AD), and 31 controls were assessed on both an externally- and self-paced finger-tapping task requiring maintenance of a regular, 1500 ms beat over 50 taps. Grey and white matter correlates of deficits in motor timing were examined using voxel-based morphometry (VBM) and diffusion tensor imaging (DTI). bvFTD patients exhibited significant deficits in aspects of both externally- and self-paced tapping. Increased mean inter-response interval (faster than target tap time) in the self-paced task was associated with reduced grey matter volume in the cerebellum bilaterally, right middle temporal gyrus, and with increased axial diffusivity in the right superior longitudinal fasciculus, regions and tracts which have been suggested to be involved in a subcortical-cortical network of structures underlying timing abilities. This suggests that such structures can be affected in bvFTD, and that impaired motor timing may underlie some characteristics of the bvFTD phenotype

GSK3β Serine 389 Phosphorylation Modulates Cardiomyocyte Hypertrophy and Ischemic Injury

Prior studies show that glycogen synthase kinase 3β (GSK3β) contributes to cardiac ischemic injury and cardiac hypertrophy. GSK3β is constitutionally active and phosphorylation of GSK3β at serine 9 (S9) inactivates the kinase and promotes cellular growth. GSK3β is also phosphorylated at serine 389 (S389), but the significance of this phosphorylation in the heart is not known. We analyzed GSK3β S389 phosphorylation in diseased hearts and utilized overexpression of GSK3β carrying ser→ala mutations at S9 (S9A) and S389 (S389A) to study the biological function of constitutively active GSK3β in primary cardiomyocytes. We found that phosphorylation of GSK3β at S389 was increased in left ventricular samples from patients with dilated cardiomyopathy and ischemic cardiomyopathy, and in hearts of mice subjected to thoracic aortic constriction. Overexpression of either GSK3β S9A or S389A reduced the viability of cardiomyocytes subjected to hypoxia–reoxygenation. Overexpression of double GSK3β mutant (S9A/S389A) further reduced cardiomyocyte viability. Determination of protein synthesis showed that overexpression of GSK3β S389A or GSK3β S9A/S389A increased both basal and agonist-induced cardiomyocyte growth. Mechanistically, GSK3β S389A mutation was associated with activation of mTOR complex 1 signaling. In conclusion, our data suggest that phosphorylation of GSK3β at S389 enhances cardiomyocyte survival and protects from cardiomyocyte hypertrophy

GSK3β Serine 389 Phosphorylation Modulates Cardiomyocyte Hypertrophy and Ischemic Injury

Prior studies show that glycogen synthase kinase 3β (GSK3β) contributes to cardiac ischemic injury and cardiac hypertrophy. GSK3β is constitutionally active and phosphorylation of GSK3β at serine 9 (S9) inactivates the kinase and promotes cellular growth. GSK3β is also phosphorylated at serine 389 (S389), but the significance of this phosphorylation in the heart is not known. We analyzed GSK3β S389 phosphorylation in diseased hearts and utilized overexpression of GSK3β carrying ser→ala mutations at S9 (S9A) and S389 (S389A) to study the biological function of constitutively active GSK3β in primary cardiomyocytes. We found that phosphorylation of GSK3β at S389 was increased in left ventricular samples from patients with dilated cardiomyopathy and ischemic cardiomyopathy, and in hearts of mice subjected to thoracic aortic constriction. Overexpression of either GSK3β S9A or S389A reduced the viability of cardiomyocytes subjected to hypoxia–reoxygenation. Overexpression of double GSK3β mutant (S9A/S389A) further reduced cardiomyocyte viability. Determination of protein synthesis showed that overexpression of GSK3β S389A or GSK3β S9A/S389A increased both basal and agonist-induced cardiomyocyte growth. Mechanistically, GSK3β S389A mutation was associated with activation of mTOR complex 1 signaling. In conclusion, our data suggest that phosphorylation of GSK3β at S389 enhances cardiomyocyte survival and protects from cardiomyocyte hypertrophy

Yhteinen sote-tieto? - Tiedon toisiokäyttö ja digitalisaation vaikutukset

publishedVersionNon peer reviewe