Review of Claudia Claridge and Birte Bös (eds.), "Developments in English historical morpho-syntax" (Current Issues in Linguistic Theory 346)

Non peer reviewe

Opettajuus verkko-opetuksessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan opettajan työssä verkko-opetuksen myötä tapahtuneita muutostekijöitä. Työssä keskitytään verkko-opettajan työhön erityisesti roolinäkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia rooleja tutkimuksen kohteena olevilla verkko-opettajilla on, ja miten roolit ovat muuttuneet verkko-opetuksessa. Tutkimuksen toisena tavoitteena on hahmottaa, millaisia rooliodotuksia kyseisiin verkko-opettajiin kohdistuu, ja kokevatko opettajat nämä odotukset oikeudenmukaisiksi. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella verkko-opettajan työtä laajemmasta perspektiivistä kysymällä, tukevatko koulun toimintatavat ja koulukulttuuri verkko-opetukseen siirtymistä opettajan ja opettajan työssä tapahtuvan muutoksen näkökulmasta. Tutkimuksen teoria rakentuu kolmesta osasta. Ensin tarkastellaan koulua tutkimuskohteena ja yhteiskunnan yhtenä osana, sekä eritellään niitä haasteita, joita tietoyhteiskuntakehitys on kouluille asettanut. Teorian toinen osa keskittyy verkko-opetukseen ja verkko-opettajan työhön. Kolmannessa osassa täsmennetään rooleihin liittyviä termejä ja ongelmakenttää. Tutkimuksen kontekstin muodostavat kaksi verkkokurssia, joista toinen on toteutettu yläkoulussa ja toinen lukiossa. Molempia kursseja voidaan pitää verkko-opetuksen pilottikursseina. Tutkimuksen aineisto koostuu kyseisiä kursseja toteuttaneiden opettajien, kursseille osallistuneiden oppilaiden sekä koulujen rehtoreiden haastatteluista. Opettajien ja rehtoreiden haastattelujen osalta aineisto on kerätty teemahaastatteluin, ja oppilaiden haastattelut on toteutettu fokusryhmissä. Yhteensä haastateltavia kertyi 13. Aineiston analyysi perustuu aineistolähtöiseen lähestymistapaan. Verkko-opettajat kokivat monenlaisia muutoksia rooleissaan ja roolikäyttäytymisessään. Konkreettisimmin opettajien roolikäyttäytymiseen vaikuttivat työn teknistymisestä, sisällöntuotannosta sekä kurssien markkinoinnista aiheutuneet muutostekijät. Lisäksi opettajien ajatusmaailmaa muuttivat mm. oppilaan roolin miettiminen uudesta perspektiivistä, oppilaiden verkko-ohjaaminen, tekijänoikeuksien huomioiminen sekä oppilaiden kontrollointi verkko-opetuksessa. Verkko-opettajien mukaan heihin kohdistui paljon sellaisia rooliodotuksia, joita he eivät itse katsoneet omaan rooliinsa kuuluviksi. Vahvimmin nämä näkemykset tulivat esille työn teknistymisen, sisällöntuotannon sekä markkinoinnin osalta. Opettajien kokemukset heihin kohdistuvista rooliodotuksista eivät toisin sanoen vastanneet kaikilta osin sitä kuvaa, joka opettajilla oli verkko-opettajan roolissa toimimisesta. Vastaavasti opettajat odottivat koululta ja koulun ulkopuolisilta tahoilta enemmän tukea kuin he todellisuudessa kokivat saavansa. Tutkimus osoittaa, että koulun toimintatavat ja koulukulttuuri eivät tukeneet parhaalla mahdollisella tavalla verkko-opetukseen siirtymistä opettajan näkökulmasta. Opettajat katsoivat sekä opettajilla että oppilailla olevan perinteistä luokkahuoneopetusta tukevia asenteita. Verkko-opetuksen kannalta ongelmalliseksi koettiin myös tietoteknisten laitteiden, mikrotuen ja opettajien koulutuksen riittämättömyys sekä koulujen välisen yhteistyön ja kokemusten jakamisen vähyys. Yhteenvetona voi sanoa, että opettajiin kohdistuvilla rooliodotuksilla ja koulukulttuurilla pyrittiin pitkälti vahvistamaan vallalla olevaa traditionaalista luokkahuoneopetukseen perustuvaa toimintatapaa. Verkko-opetus ei toistaiseksi ole vakiintunut osaksi koulukulttuuria. Koulukulttuurin muuttuminen tapahtuu vähitellen toimintatapojen ja asenteiden muuttumisen myötä

”Lasten innokkuus saa myös minut innokkaaksi” : tutkimus luokanopettajien tiestä esiopettajiksi

Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus esiopettajan työhön hakeutumisesta ja siinä viihtymisestä luokanopettajakoulutuksen suorittaneiden kertomana. Aiheenvalinnan taustalla on oma työkokemukseni esiopettajana. Tutkimukselle on annettu neljä tutkimuskysymystä: Miten esiopettajan työhön on päädytty? Miten esiopettajan työssä viihdytään? Miten luokanopettajan tutkinto on valmentanut esiopetuksen töihin? Millaisena esiopettajat näkevät tulevaisuutensa töiden suhteen? Tutkimuksen teoriataustassa tarkastelleen esiopetusta ja esiopetussuunnitelmia sekä esiopettajan koulutusta ja pätevyyttä. Lisäksi paneudutaan lyhyesti työviihtyvyyteen sekä siihen, mitkä tekijät voivat edistää ja mitkä taas heikentää opettajien työssä viihtymistä. Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisesti siten, että tutkimushenkilöt saivat myös kirjoitelmapyynnön aiheesta "Miten minusta tuli esiopettaja?" Tutkimushenkilöinä olivat sellaiset luokanopettajat, jotka työskentelevät tutkimusajankohtana esiopettajina päiväkodin esiopetusryhmissä. Kaksi heistä oli suorittanut myös lastentarhanopettajan tutkinnon. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkimustulosten mukaan luokanopettajat päätyivät esiopettajan työhön etupäässä kolmesta syystä: turvatakseen oman työllistymisensä lyhyiden luokanopettajasijaisuuksien sijaan, työtilaisuuksien tarjoutumisen johdosta pätevien esiopettajien pulan vuoksi sekä ihan sattumalta. Esiopettajien työviihtyvyyttä edisti tiimityö, sopivan haasteellinen työ, innokkaat lapset, ajankäytön joustavuus ja yhdessä vanhempien kanssa toteutettu kasvatuskumppanuus. Opettajien työssä viihtymiseen heikentävästi vaikutti kiire, äärivuorot, lomien lyhyys ja pienempi palkka suhteessa luokanopettajiin. Osa opettajista aikoi jatkaa ehdottomasti esiopetuksen parissa, mutta osa haikaili töihin koulun puolelle. Muutama haaveili myöskin lastentarhanopettajan tutkinnon suorittamisesta. Vastaajista kaikki, paitsi myös lastentarhanopettajaksi valmistuneet, työskentelivät määräaikaisissa työsuhteissa. Kaikki vastaajat tekivät esiopettajan työtä lastentarhanopettajan ammattinimikkeellä.acceptedVersio

Martorellin haavan ominaispiirteitä

Kroonisten alaraajahaavojen erotusdiagnostiikka on haastavaa. Martorellin haava on epätyypillinen, krooninen alaraajahaava. Martorellin haava on vaikeasti diagnosoitava, nopeasti etenevä ja kokoonsa nähden hyvin kivulias. Sijainti on usein pohkeen ulkosivulla tai takana, tai akillesjänteen päällä. Lähes kaikilla potilailla on verenpainetauti, yli puolella diabetes, ja noin puolella valtimotauti. Verenpainetauti on tärkein riskitekijä, mutta Martorellin haava voi tulla myös ilman korkeaa verenpainetta. Martorellin haavan taustalla on paikallinen ihonalainen iskeeminen arterioloskleroosi. Aikainen oikea diagnoosi olisi Martorellin haavapotilailla tärkeää oikean hoitomuodon valinnan kannalta, sekä myös haavan poikkeavan voimakkaan kivuliaisuuden takia. Diagnoosi perustuu tyypilliseen anamneesiin, kliiniseen kuvaan ja ihokoepalaan haavasta. Kliinisessä työssä on huomattu, että Martorellin haavoissa on usein kapea punareunus, jota ei ole aiemmin tutkittu, eikä Martorellin haavan riskitekijöistä ole tutkimusta suomalaisilla potilailla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten potilaiden Martorellin haavan riskitekijöitä, punareunuksen esiintyvyyttä ja eri hoitomuotojen tuloksia. Aineistoi koostui 10 suomalaisesta Martorellin haavapotilaasta. Aineisto analysoitiin takautuvasti sairaskertomuksista ja haavavalokuvista. Yksittäisiä potilaita ei tunnistettu. Riskitekijät olivat hyvin samantyyppisiä kuin aiemmissa tutkimuksissa, paitsi ääreisvaltimotauti esiintyi harvemmin, sekä kipu oli lievempää. Punareunus löytyi haavoista 90% potilailta, mikä olikin tutkimuksen tärkein, uusi tutkimustulos. Punareunus voi parantaa Martorellin haavan diagnoosin osuvuutta, ja voidaan paremmin välttää erheelliset diagnoosit. Nopeammalla oikealla diagnoosilla saadaan oikea hoito aloitettua nopeammin. Tämä säästää terveydenhuollon resursseja, ja potilas pääsee kivuista nopeammin eroon

Alkyylinitriilien reaktiot

Tutkielmassa käsiteltiin alkyylinitriilien reaktioita, mutta ei monimutkaisilla organometallikatalyyteillä tehtyjä reaktioita. Alkyylinitriilit voidaan mm. pelkistää aldehydeiksi tai amiineiksi, hydrolysoida amideiksi tai karboksyylihapoiksi, alkyloida ja esteröidä. Reaktioissa syanoryhmän typpi voi toimia nukleofiilinä, tai syanoryhmän hiili elektrofiilina. Esimerkiksi N-alkylaatiossa syanoryhmän nukleofiilinen typpi reagoi karbokationin kanssa. Deprotonoimalla α-protoni voimakkailla emäksillä saadaan nitriilianioneja, jotka toimivat reaktioissa nukleofiilinä. Näin nitriilien α-hiileen on saatu mm. alkyyli, aryyli-, heteroaryyli-, olefiini- tai esteriryhmiä. Nitriilianionit reagoivat myös karbonyyliyhdisteiden kanssa. Nitriileistä on myös valmistettu ketoneja, amidiineja, tioamideja ja heterosyklisiä yhdisteitä. Usein nitriilit, joilla on elektroneja puoleensa vetäviä substituentteja ovat reaktiivisempia, mutta tutkielmassa keskityttiin substituoimattomien nitriilien reaktioihin. Lewis-hapot katalysoivat usein reaktioita koordinoitumalla syanoryhmän typpeen tehden hiilestä elektrofiilisemman

Tyhjiin oli varaa: c-kasetit ja nuorten suomalaisten tutustuminen kuluttajuuteen 1970–90-luvuilla

The article analyses an extensive body of memory data, collected from Finnish c-cassette users with a survey conducted in 2010. The respondents wrote about their cassette use and the practices involved. In this article, the elements and phases of developing a consumer position expressed in the texts are close read with an ethnographic consumer research approach. Cassette consuming positions imbibed by respondents describing home taping are analysed. These positions are then presented on a more abstract level and offered as one possibility for future research to gain a deeper understanding of consumption that combines both the immaterial and material.Artikkelissa tarkastellaan c-kasettien käyttöä analysoimalla vuonna 2010 järjestetyn muistitietokyselyn aineistoa. Kyselyvastausten avulla perehdytään kuluttajuuden kehittymiseen suomalaisten muistelemana. Aineistosta seulotaan esiin positiointeja, joiden avulla selvennetään kasettikulutuskäytäntöjen – erityisesti kotiäänittämisen – ja muistetun musiikinkäytön yhteyksiä kuluttajien itseymmärrykseen. Artikkelissa on etnografisen kuluttajatutkimuksen näkökulma ja metodina kyselyvastausten teemoiteltu lähiluku. Analyysin antamat suuntaviivat kootaan kasettikuluttajapositioiksi, joita voidaan soveltaa muidenkin aineellista ja aineetonta kuluttamista yhdistelevien kulutuskäytäntöjen analysoimiseen