Finland’s response to the crisis: trust in democratic institutions and science

</p

Gamified vocabulary learning : Vocabulary.com in the Finnish upper secondary school context

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten lukio-opiskelijoiden käsityksiä digitaalisten oppimispelien hyödyntämisestä englannin sanaston opiskelussa ja erityisesti heidän ajatuksiaan ja asenteitaan täysin englanninkielistä pelillistä Vocabulary.com-ympäristöä kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, miten kyseinen oppimisympäristö ja digitaaliset pelit yleisesti vaikuttavat lukio-opiskelijoiden motivaatioon opetella uutta sanastoa. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan Vocabulary.comin mahdollisia vaikutuksia oppimistuloksiin, verrataan Vocabulary.com-alustaa Quizletiin, joka on Suomessa selvästi tunnetumpi, ja kerrotaan opettajan kokemuksia Vocabulary.comin käyttämisestä osana muuta oppimisympäristöä. Pelipohjaiseen oppimiseen liittyviä tutkimuksia on viime aikoina julkaistu runsaasti, mutta Suomessa tämän tyyppisiä englannin sanastonopetukseen keskittyviä tutkimuksia ei oikeastaan ole tehty. Lisäksi tutkimuksen kohteena olevasta oppimisympäristöstä on aiemmin tehty vain yksi tutkimus, joka sijoittuu Yhdysvaltoihin. Siksi tämä opinnäytetyö tuottaa arvokasta uutta kielenopetukseen sovellettavaa tietoa ja haastaa lukijaa pohtimaan uudelleen tapoja, joilla englannin sanastoa voidaan parhaiten opettaa diginatiivien sukupolvelle. Tutkimuksen kentällä tämä tutkimus sijoittuu pelipohjaisen oppimisen ja englannin opetuksen tutkimuksen aloille. Teoriapohjana ovat aiemmat tutkimukset, jotka käsittelevät (sanaston)oppimispelejä, pelillisyyden ja oppimisen yhteyttä, motivaatiota, flow-kokemuksia sekä englannin sanaston oppimista ja opetusta. Lisäksi teoreettisena viitekehyksenä toimii Technology Acceptance Model (TAM), jota käytetään arvioimaan sitä, miten opiskelijat vastaanottivat heille uuden digitaalisen oppimisympäristön. Tutkimuksessa lukio-opiskelijat tutustuivat ilmaiseen Vocabulary.com-oppimisympäristöön, jonka muodostavat yksikielinen (englanti-englanti) sanakirja ja hieman vaativamman sanaston harjoitteluun tarkoitetut mutta melko yksinkertaiset pelit, yhden pakollisen lukiokurssin ajan (ENA2) osana kirjoittajan opetusharjoitteluun kuuluvaa opetuskokeilua. Tutkimuksessa käytetyt metodit olivat kyselyt ja havainnointi. Näin ollen tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä, ja tulokset pohjautuvat sekä 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kyselyvastauksiin että opettajana toimineen kirjoittajan omiin havaintoihin kurssin aikana. Kyselyt koostuivat väittämistä, joihin vastattiin viisiportaisella Likert-asteikolla, sekä avoimista kysymyksistä, ja ensimmäisen vuoden opiskelijat, jotka testasivat Vocabulary.comia, vastasivat kahteen eri kyselyyn – toiseen kurssin alussa ja toiseen sen lopussa. Lisäksi ensimmäiseen kyselyyn, jossa kartoitettiin asenteita yleisemmällä tasolla, vastasi myös ryhmä toisen vuoden opiskelijoita, joten yhteensä tähän kyselyyn vastasi 50 lukio-opiskelijaa. Opettajan havaintojen apuna toimi Vocabulary.com-sivuston maksullinen opettajien käyttöön suunniteltu Educator Edition, jonka avulla oli mahdollista seurata reaaliaikaisesti, kuinka paljon opiskelijat pelasivat Vocabulary.comin pelejä ja keräsivät pisteitä, ja mitkä olivat heille oppikirjojen pohjalta tehdyissä sanalistoissa haastavia sanoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppimispelit ja digitaaliset pelit muutenkin koetaan yleisesti lukiolaisten keskuudessa hyödyllisiksi ja motivoiviksi, ja 2. vuoden lukio-opiskelijoiden keskuudessa yhteys oppimispelien ja motivaation välillä oli erityisen selvä. Kuitenkaan yksikielinen Vocabulary.com ei vaikuttanut opiskelijoiden motivaatioon yhtä suotuisasti kuin monet muut pelit, ja yhtenä syynä oli se, että se koettiin jokseenkin hankalaksi. Kolmasosa toiseen kyselyyn vastanneista 1. vuoden opiskelijoista piti kyseistä oppimisympäristöä kuitenkin hyödyllisenä, ja suurin osa sanoi, että sitä oli helppo käyttää sen yksikielisyydestä huolimatta. Pelejä pelasivat kurssin aikana erityisesti edistyneimmät opiskelijat, joten Vocabulary.com voi suomalaisessa lukiokontekstissa toimia hyvänä lisämateriaalina ainakin englannissa paremmin menestyville opiskelijoille. Aineistosta nousi myös esille selviä eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt ja pojat pitivät oppimispelejä yhtä hyödyllisinä, mutta muuten pojat pitivät pelaamisesta enemmän, ja niinpä myös Vocabulary.com (josta puuttuu tytöille usein tärkeämpi narratiivinen elementti) otettiin paremmin vastaan poikien keskuudessa

Mahdollisuus työhön : nuorten pitkäaikaistyöttömien kokemuksia elämäntilanteestaan

”Mahdollisuus työhön” on pro gradu -tutkielma nuorten pitkäaikaistyöttömien kokemuksista. Haluan tietää syitä nuorten työttömyyteen ja ajattelevatko he ulospääsyä työttömyydestään. Tutkimuksessa selvitän, mitkä tekijät nuorten mielestä selittävät heidän pitkäaikaistyöttömyyttään. Lisäksi halusin kuulla heidän kokemuksiaan syrjäytymisestä. Olen kerännyt aineistoni haastattelemalla 18-25 -vuotiaita, nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Tutkimukseni on kvalitatiivinen teemahaastattelu, johon on osallistunut 10 nuorta. Vain kaksi näistä nuorista on suorittanut peruskoulun jälkeen ammattikoulututkinnon ja muilla on pohjakoulutuksena ainoastaan peruskoulu. Tutkimukseni osoittaa, että nuoret voivat siihen nähden hyvin, minkälaisia kokemuksia heillä on takanapäin. Syrjäytyminen on jotain, mikä ei ole tällä hetkellä läsnä, mutta mitä useat ovat jossain elämäntilanteessa kokeneet. Nuorten kokemukset koulusta olivat negatiivisia, koska suurin osa oli kokenut koulussa kiusaamista tai oppimisvaikeuksia. Tämä osittain selitti sen, miksi he eivät olleet hakeutuneet jatko-opintoihin. Nuoret kaipaisivat puuttumista koulukiusaamisasiaan, jota melkein kaikki olivat jossain elämänvaiheessa kokeneet. Jatko-opintoihin hakeutumattomuudelle oli syynä muun muassa vanhempien tuen puute ja sosiaaliset ongelmat. Nuoret halusivat työtä, mutta eivät varsinaisesti tietäneet minkälaista työtä ja he ikään kuin odottivat työtarjousta, mutta heille ei kuitenkaan kelvannut mikä tahansa työ. Muuttumaton arki toi elämään turvallisuutta, eikä suurta huolta huomisesta ollut. Kuitenkin pohjalla oli vahva toivo paremmasta tulevaisuudesta, johon kuului myös työn mahdollisuus elämässä

Within-host evolution decreases virulence in an opportunistic bacterial pathogen

Publisher Copyright: © 2015 Mikonranta et al.Background: Pathogens evolve in a close antagonistic relationship with their hosts. The conventional theory proposes that evolution of virulence is highly dependent on the efficiency of direct host-to-host transmission. Many opportunistic pathogens, however, are not strictly dependent on the hosts due to their ability to reproduce in the free-living environment. Therefore it is likely that conflicting selection pressures for growth and survival outside versus within the host, rather than transmission potential, shape the evolution of virulence in opportunists. We tested the role of within-host selection in evolution of virulence by letting a pathogen Serratia marcescens db11 sequentially infect Drosophila melanogaster hosts and then compared the virulence to strains that evolved only in the outside-host environment. Results: We found that the pathogen adapted to both Drosophila melanogaster host and novel outside-host environment, leading to rapid evolutionary changes in the bacterial life-history traits including motility, in vitro growth rate, biomass yield, and secretion of extracellular proteases. Most significantly, selection within the host led to decreased virulence without decreased bacterial load while the selection lines in the outside-host environment maintained the same level of virulence with ancestral bacteria. Conclusions: This experimental evidence supports the idea that increased virulence is not an inevitable consequence of within-host adaptation even when the epidemiological restrictions are removed. Evolution of attenuated virulence could occur because of immune evasion within the host. Alternatively, rapid fluctuation between outside-host and within-host environments, which is typical for the life cycle of opportunistic bacterial pathogens, could lead to trade-offs that lower pathogen virulence.Peer reviewe

The OSCE and a 21st century spirit of Helsinki: Opportunities to shift security back to the people

A common understanding of the OSCE and the security it seeks to promote has been in decline since 2008. The war in Ukraine and renewed Russian invasion in February 2022 have led many to ask how to sustain the OSCE going forward.One consideration is to temporarily remodel the OSCE as a ‘consensus minus one’ organization to exclude Russia from decision-making. This would allow the institutional set-up and characteristics of a liberal world order institution to be maintained. Another perspective is the return to a Cold War conference model, which would facilitate dialogue with Russia and its allies despite Moscow’s active dismantling of the OSCE and its principles.The immediate future for the OSCE looks dim. Ahead of the 50th anniversary of the Helsinki Final Act in 2025 and in preparation for the Finnish OSCE Chairpersonship, this Briefing Paper argues that the perspectives of civil society may help retain a key tenet of the OSCE process and help reimagine a new Helsinki spirit.An expanded, interdimensional Moscow Mechanism may offer a via media between the two perspectives and continue to incorporate civil society perspectives into the operational work of the OSCE.</p

Paparazzeja ja wannabe-älykköjä - Katso!-lehden ja Kauppalehden toimittajat opiskelijoiden silmin

Texts are ways to communicate socially. Therefore, writing or reading a text means taking a part to social communication, but it also means that a writer and a reader have their own social identities and also conceptions of each others identities. This article focuses on analysing what conceptions university students give for two different kinds of journalists after reading their texts. The other text is an article from magazine on sensational entertainment Katso! and the other is an editorial from business newspaper Kauppalehti. The university students named diversified identities to journalists. Journalist of Katso! was given most often identities like bad journalist, paparazzi or intentional communicator. Journalist of Kauppalehti was given most often identities like professional writer, business journalist or intentional communicator. Our conclusion is that given identities carry same cultural values as sensational entertaining and business broadsheets journalism commonly in Finnish culture.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Dialogue for OSCE Renewal - Shifting Security Back to the People

The OSCE is the largest regional security organization globally, but a common understanding of the institution and the security it seeks to promote has been in decline since roughly 2008. The war in Ukraine and renewed Russian invasion in February 2022 have led many to ask how to sustain the OSCE past 2022. One of the conflicts at the core of the OSCE’s current and existing malaise is the question of what the OSCE of today symbolizes. Ahead of the 50th anniversary of the Helsinki Final Act in 2025, we argue that better incorporation of the perspectives of civil society on the ground may help revive a genuinely comprehensive vision of the OSCE. This approach would allow for shifting away from compartmentalized security and open discussion for different perceptions or how to combine different perceptions of security.</p

Syklinen eurooppalaistuminen, koronakriisi ja Suomi

Artikkeli tarkastelee asiantuntijahaastatteluihin perustuen, miten erilaiset mutta toisiinsa limittyneet toiminnalliset logiikat ohjasivat EU:n ja sen jäsenvaltioiden, erityisesti Suomen, politiikkaa pandemian ensimmäisen runsaan puolentoista vuoden aikana. Logiikkoja hahmottuu kolme – itsekkyys, matkiminen ja koordinaatio – mutta ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota voidaan kuvata syklisen eurooppalaisuuden käsitteellä. Vaikka eurooppalaistumisen normatiivinen perusajatus ei kriisissä näytä horjuneen, koronatoimet toivat näkyväksi jännitteen toimivallaltaan rajoitetun ja eurooppalaisia ratkaisuja etsivän komission sekä itsekkäästi käyttäytyvien jäsenmaiden välillä. Samalla jäsenmaat ovat yhteisessä tilanteessa ja yksiselitteisen tieteellisen tiedon puuttuessa matkineet toisiaan sekä oppineet toisiltaan. Vaikka ongelmia oli, artikkeli osoittaa, että EU:n kyky yhdistää joustavasti erilaisia toimintatapoja ja -logiikoita muodostivat eurooppalaisuutta eteenpäin vievän voiman. Tämä konkretisoi puhetta siitä, kuinka EU kehittyy kriisien kautta.This article examines, based on expert interviews, how different but overlapping logics of action guided the policies of the EU and its member states, especially those of Finland, in the first year and a half of the pandemic. We see three inherent logics – selfishness, emulation and coordination – taking shape, together assembling a form of what we call cyclical Europeanisation. Even though the normative principle of Europeanisation does not seem to have faltered, actions regarding the pandemic make apparent the tension between the Commission and the selfish member states. At the same time, the member states have found themselves in the situation together and have emulated each other’s policy measures under conditions of ambiguous scientific information. Regardless of the problems incurred, the ability to revert the tensions between the logics and also combine them pragmatically have formed a driving force for Europeanisation that further bolsters the argument of how the EU develops through crises – and not simply in terms of one-dimensional emergency governance

An abrupt awakening to the realities of a pandemic: Learning lessons from the onset of Covid-19 in the EU and Finland

Covid-19-tautiin liittyvä julkinen keskustelu ja huoli ovat kasvaneet tasaisesti tammikuusta 2020 alkaen. Kun kuolemantapausten määrä Euroopassa alkoi kasvaa maaliskuun puolivälissä, tautiin liittyvä julkinen keskustelu saavutti keikahduspisteensä. Huomio yltyi niin voimakkaaksi, että se vauhditti poliittisia muutoksia ja käynnisti poikkeustilan EU:ssa sekä sen jäsenvaltioissa. Pandemiasta tuli nopeasti hallitseva politiikan ja päätöksenteon teema. Julkisen keskustelun valokeila siirtyi covid-19-pandemian myötä päättäjiin, joiden poliittista vastuuta ja legitimiteettiä huolestuneet äänestäjät mittasivat ja arvioivat. Missä vaiheessa tammikuun ja maaliskuun välillä poliitikot alkoivat reagoida, miten ja millä kiireellisyysasteella?Tämä tutkimus arvioi päätöksentekijöiden roolia EU:ssa ja erityisesti Suomessa covid-19-kriisin alkuaikana. Se analysoi valtioiden tapoja vastata pandemiaan ja vastausmallien nopeaa kehittymistä poliittisiksi linjavedoiksi. Tutkimuksessa tarkastellaan Suomi-tapaustutkimuksen kautta Euroopan maiden verrattain hidasta heräämistä pandemiatilanteen edellyttämiin tiukempiin turvallisuus- ja terveysvaatimuksiin. Koska pandemiaturvallisuuden globaali hallinta ei ole edelleenkään tehokasta, on todennäköistä, että covid-19-pandemiassa esiin tulleet poliittiseen päätöksentekoon liittyvät epävarmuudet toistuvat myös tulevissa pandemioissa ja muissa kansainvälisissä haasteissa.</p

Coincidental Loss of Bacterial Virulence in Multi-Enemy Microbial Communities

Peer reviewe