Development of audit fees in the 21st century – Evidence from the US audit market

Since accounting environment changed remarkably in the beginning of 21st century, it raised concerns whether audit fees have increased excessively after that. The main reason for concern was additional regulation know as SOX, introduced in 2002. It tightened the requirements for both, firms preparing financial statements, as well as for auditors reviewing those statements. Besides of additional requirements, SOX also prohibited the providence of certain non-audit related services that auditors offered pre-SOX. This added pressure for auditors, and therefore expectations were that audit fees increased considerably post-SOX. For examining this, the purpose of this research was to study what the relative audit fee ratio has been, and how it has developed over time during years 2000-2017. By this it was possible to observe if audit fees have increased or not, and is there clearly visible long-term trends or changes that occurred only at certain time. In addition to general view of audit fee development, relative audit fees were also examined by controlling client size. This way it could be studied whether relative audit fees have been acting differently between smaller and bigger clients. Method used in this study was quantitative analysis, where time series analyses over years 2002-2017 were created for audit fees that are in relation to company’s sales. Besides this, relative audit fees were also examined by regression analyses that included both, simple regression analysis as well as multiple regression analysis. These were for achieving more accurate results of growth over time. Both methods were used for different samples, such as whole sample, deciles and BIG4 auditors versus non-BIG4 auditors. Especially with deciles the tests concentrated on client size. The data was obtained from Audit Analytics’ database, and final sample was comprehensive, including 123,880 firm-year observations. Study’s main findings were that audit fees have increased remarkably during the investigation period, and that main growth occurred during SOX adjustments, that is, between years 2001-2005. It was also clearly proved that smaller firms faced relatively higher audit fees, and that fees have also increased more for them than for bigger firms. It was also found that BIG4-premium existed, but only for smaller firms, and that after SOX came into effect, majority of audit firms’ fees were coming from audits, not from audit related or non-audit services as was before. As a conclusion, it can be said that audit fees increased considerably during the past two decades, but the relative share was only high for smaller firms. Audit fee ratios for bigger firms were surprisingly low, and rather decreasing than increasing, especially after SOX came into force

Modern web-programming language concurrency

This Masters Thesis compares Elixir, Go and JavaScript (Node.js) as programming language candi- dates for writing concurrent RESTful webservice backends. First we describe each of the languages. Next we compare the functional concurrency characteristics of the languages to each other. Finally we do scalability testing for each of the languages. Scalability testing is done using the Locust.io framework. For testing purposes we introduce for simple REST-api implementations for each of the languages. Result from the tests was that JavaScript performed the worst of the languages and Go was the most verbose language to program with

CNN-based local features for navigation near an asteroid

This article addresses the challenge of vision-based proximity navigation in asteroid exploration missions and on-orbit servicing. Traditional feature extraction methods struggle with the significant appearance variations of asteroids due to limited scattered light. To overcome this, we propose a lightweight feature extractor specifically tailored for asteroid proximity navigation, designed to be robust to illumination changes and affine transformations. We compare and evaluate state-of-the-art feature extraction networks and three lightweight network architectures in the asteroid context. Our proposed feature extractors and their evaluation leverages both synthetic images and real-world data from missions such as NEAR Shoemaker, Hayabusa, Rosetta, and OSIRIS-REx. Our contributions include a trained feature extractor, incremental improvements over existing methods, and a pipeline for training domain-specific feature extractors. Experimental results demonstrate the effectiveness of our approach in achieving accurate navigation and localization. This work aims to advance the field of asteroid navigation and provides insights for future research in this domain

Verkoston ytimessä - kuvaus tietohallinnollisen yhteistyön rakentajista kahdessa kuntaverkostossa

Yritysten muodostaman verkoston tietotekniikan koordinointia käsittelevä tutkimus on keskittynyt tietotekniikan käyttöönoton kuvaamiseen ja hyötyjen jakaantumisen selittämiseen. Yksilöiden toimintaa on kuvattu jonkin verran. Sen sijaan yhteistyön rakentamisen keskeinen toimija, eri organisaatiosta tulleiden ihmisten muodostama ryhmä, verkoston ydinryhmä, on mainittu vain ohimennen. Tässä työssä kuvataan, miten ydinryhmä koordinoi tietotekniikan hyödyntämisen lisäämiseen keskittyvää verkostoa. Tutkimusmenetelmänä käytetään toimintapainotteista tapaustutkimusta. Ydinryhmän ja sen toiminnan analyysin tueksi esitetään kaksiosainen viitekehys. Toimintaa analysoiva osa hyödyntää suhteen sekä verkoston kehittymistä kuvaavia teorioita. Toimijoita tarkasteleva osa puolestaan tukeutuu aiemmin tunnistettuihin verkoston johtamiseen liittyviin tehtäviin ja rooleihin. Empiriaosuudessa kuvataan kahta ydinryhmää ja niiden toimintaa sosiaalialan ja päivähoidon verkoston rakentamisessa. Analyysi tuo esiin klaanimaisesti toimivan ryhmän, joka neuvotellen johtaa yhteistoimintaa. Keskeisessä roolissa ovat osallistuvien organisaatioiden operatiivisesta toiminnasta vastaavat johtajat, jotka ensin sitouttavat ja myöhemmin organisoivat yhteistoiminnan organisaatioissaan. Havainnot kahden verkoston kehittymisestä osoittavat ydinryhmän olevan kriittinen seikka selitettäessä yhteistyön onnistumista. Tutkijalle ydinryhmä tarjoaa linssin, jolla voidaan tutkia tietoteknisen yhteistyön koordinointiin liittyviä ilmiöitä verkostossa. Julkiselle sektorille tietotekniikan hyödyntäminen yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa mahdollistaa keinon tuottaa uudenlaisia palveluja. Yhteistyön johtaminen on haasteellista ja julkisen sektorin päättäjien on syytä tiedostaa onnistumisen kulmakiviä olevan yhteentoimiva ja aikaansaava ydinryhmä sekä sen kyky sitouttaa organisaatiot yhteistyöhön.The title of the dissertation in English is: In the kernel of network – Description of coordinators and their actions in two municipal networks for information systems management collaboration. In the field of information systems management most of the prior research on coordinating and managing network of organizations has focused on implementation of information system or distribution of the benefits between participants. While action on an individual level has been described to some extent, research focusing particularly on the core group of people that build the interorganizational collaboration has been scant. This dissertation scrutinizes how the core group coordinates the building and management of municipal social services collaboration network. The work employs the action case approach in two municipal social services networks. The dissertation presents a two-layer research framework to analyze the core groups involved in building and managing these networks. The action-oriented part of the framework builds on process models on networks and relationships. The people focusing part the roles and tasks recognized in the literature. The analysis of two cases introduces a clan-based core group that negotiates to steer the collaboration. The managers and directors running their own business units play a central role in core group. The results depict how the members of the core group first negotiate and commit to a common plan and later organize the network collaboration in their organizations. Hence, this study argues that the core group is a critical factor explaining success of network. For research, this core group provides a useful lens through which to analyze how steering of information systems management in networked setting evolves. For practice, this study informs public-sector decision makers on the challenges related to managing interorganizational collaborative initiatives. The core group’s capability to create organizational commitment to the collaboration is the cornerstone for success. The dissertation further illustrates on how ICT utilization and new service providers enable creating new services for citizens

Omistajarakenne ja sen kehitys: Case-tutkimus seitsemästä suomalaisesta pörssilistatusta yrityksestä

Efficient capital markets are essential for market-based economies and their growth. Economic growth is one of the most important factors that enable societies to improve their citizens well-being in multiple ways, for an example increased resources allocated to education and healthcare enabling enhanced outcomes in quality of education and healthcare. Equity ownership provides a way for individuals and groups for partaking in the economic growth of individual companies via dividends and increase in equity market value. This research aims to answer the following questions: What is the ownership structure of Finnish public companies like? How does this ownership structure evolve over time? Do investor groups have differing, systematic tendencies from one and another in terms of their buying and selling decisions related to the case companies? To answer these questions, a multiple case, longitudinal (1995-2016) study was conducted for seven Finnish publicly listed companies differing in multiple variables including, but not limited to, operating industry, market capitalization, global reach and size of operations. The data used in the research was a combination of publicly available market data through NASDAQ, operator of Helsinki Stock Exchange and non-public trading and ownership data obtained from Euroclear for research purposes. All nominee shareholdings were excluded from the data analysis. Scientific sources for literature review were obtained through various finance and economic theory publications. This review of past literature enabled identification of trends in investors’ market behavior as well as assessment of ownership structure and corporate control in an international environment. Results indicate that the Finnish case companies have varying ownership structures. Ownership structures have a tendency to remain rather stable over time. Household investors tend to exhibit strong contrarian trading patterns. Institutional investors tend to follow both momentum and contrarian trading strategy. Investor sophistication seems to be inversely correlated with the degree of contrarian-based trading. These findings are supported by past research

Saamelaisten kulttuuriperintöä koskevien arkistoaineistojen käytön eettiset ohjeet

Alkuperäiskansatutkimus ja sen eettiset ulottuvuudet ovat olleet keskustelun aiheena jo jonkin aikaa. Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo esimerkiksi saamentutkimuksen eettisten ohjeiden työryhmän perustaminen vuonna 2018. Alkuperäiskansatutkimuksessa käytetään usein haastatteluaineistoja, jolloin tutkimukseen liittyvät eettiset haasteet nousevat erityisesti esiin, onhan elävän ihmisen kohtaaminen aina erityislaatuinen tilanne. Tässä kirjoituksessa lähestyn aihetta kuitenkin alkuperäiskansatutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneiden arkistoaineistojen näkökulmasta

Increasing the value-based efficiency of nurse appointments

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli HYKS Syöpäkeskuksella havaittu tarve paneutua hoitajavastaanottojen päivittäiseen toimintaan työn kohdentumisen onnistumisen varmistamiseksi. Hoitajavastaanottotoiminnalla nähdään tärkeä asema terveydenhuollon kentässä, jossa tehtävänsiirrot lääkäreiltä hoitajille avaavat uusia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa tavoiteltiin hukkatoimintojen tunnistamista ja työn kohdentamisen määrittelyä niin, että se tukisi tehokkaammin hoitajavastaanottojen potilaslähtöistä ja toiminnallista arvontuotantoa. Työ toteutettiin monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena, jonka aineistona oli tietojärjestelmädata hoitajavastaanottojen suoritekirjauksista vuosilta 2012-2014, henkilöstön haastattelut (n=9), sekä työajan seurantatutkimukset kolmen hoitajavastaanottoa pitävän sairaanhoitajan yhteensä kuudesta työpäivästä. Monimenetelmäisyyteen päädyttiin, sillä alkuperäinen ongelmanasettelu edellytti moniulotteista ja käytännönläheistä tulokulmaa vastausten selvittämiseksi ja tutkimustulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Monimenetelmäinen lähestymistapa nähtiin myös välttämättömänä, kun haluttiin saada vahvaa näyttöä työn johtopäätösten tueksi. Tietojärjestelmädatan ja haastattelujen analyysit osoittivat, että eri hoitajavastaanottojen työnkuvat poikkeavat toisistaan merkittävästi ja että käytännöt suoritteiden kirjaustavoista vaihtelevat hoitajavastaanottojen välillä. Työajan seurantojen avulla pystyttiin tuottamaan konkreettista tietoa hoitajavastaanottoa pitävien sairaanhoitajien työpäivästä. Työajan seurantojen pohjalta tutkimuksessa rakennettiin toimintoluokittelu, jossa hoitajavastaanottojen päivittäiset aktiviteetit jaettiin neljään toimintoluokkaan. Neljäksi luokaksi valikoituivat arvontuotanto, välttämättömät tehtävät, siirrettävät tehtävät ja hukkatoiminnot. Jos siirrettäviksi tehtäviksi luokiteltuja tehtäviä siirretään organisaatiossa alemman koulutustason omaavalle henkilöstölle ja vähennetään hukkatoimintoihin kuluvaa ajankäyttöä, voidaan keskittyä tehokkaammin arvontuotantoon ja välttämättömiin tehtäviin. Toimintoluokittelun ja siihen liittyvien toimenpide-ehdotusten soveltaminen myös muiden organisaatioiden hoitajavastaanottotoimintaan nähdään potentiaalisena valtakunnallisena kehityskohteena

Saamelaisten kulttuuriperintöä koskevien arkistoaineistojen käytön eettiset ohjeet

Alkuperäiskansatutkimus ja sen eettiset ulottuvuudet ovat olleet keskustelun aiheena jo jonkin aikaa. Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo esimerkiksi saamentutkimuksen eettisten ohjeiden työryhmän perustaminen vuonna 2018. Alkuperäiskansatutkimuksessa käytetään usein haastatteluaineistoja, jolloin tutkimukseen liittyvät eettiset haasteet nousevat erityisesti esiin, onhan elävän ihmisen kohtaaminen aina erityislaatuinen tilanne. Tässä kirjoituksessa lähestyn aihetta kuitenkin alkuperäiskansatutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneiden arkistoaineistojen näkökulmasta

Human element - The human representation in the praxis of CJEU’s copyright cases

Tekijänoikeuden saralla on viime vuosina käyty mittavaa keskustelua siitä, voiko esimerkiksi tekoälysovellus olla tekijä ja millä tavalla koneellista kontribuutiota tulisi tekijänoikeudessa ylipäänsä arvioida. Keskustelu ei ole rajoittunut vain tekijänoikeuteen, vaan erityisesti nk. posthumanistisen teoriasuuntauksen piirissä on jo jonkin aikaa pohdittu ihmisen suhdetta ei-inhimilliseen. Eräs molempia keskusteluja tietyssä mielessä yhdistävä kysymys on ollut se, ovatko ihmisten ja koneiden rajat muuttuneet epäselvemmiksi tai ovatko ne aina olleet sitä? Tässä tutkielmassa ei tarkastellakaan kysymystä siitä, kuka tai mikä voi olla tekijä vaan posthumanistisen teorian hengessä sitä, mikä on ihmisen merkitys tekijänoikeuden järjestelmässä ja erityisesti suhteessa teknologiaan. Kysymystä lähestytään Euroopan Unionin tuomioistuimen omaperäisyyden arviointia koskevan oikeuskäytännön kautta. Tutkielman menetelmällinen kehys koostuu Antti Hautamäen tulkinnan mukaisesta näkökulmarelativismista sekä Samuli Hurrin väitöskirjassaan esittelemästä oikeuskäytännön teoriasta. Tutkielmassa esitetään oikeustapausaineistolle posthumanistisen teorian innoittamana kolme kysymystä eri perspektiiveistä, ja näihin kysymyksiin etsitään vastauksia oikeustapausten lähiluvun keinoin. Tutkielmasta ilmenee, ettei kysymys ihmisyyden ja teknologian välisistä rajoista ole tekijänoikeudenkaan saralla itsestään selvä. Rajojen muodostuminen ihmisyyden ja teknologian välillä ei ollut yhtä suoraviivaista, kuin tutkielman alussa esitetty hypoteesi rajojen liukumisesta oletti. Näiden rajanvetojen merkitys vaikutti olevan ennen kaikkea jonkin vieraan ulossulkeminen, joka tapauksissa näyttäytyi paitsi teknologiana, myös ihmiseen itseensä kuuluvana vierautena, alitajuisena aistimellisuutena. Nämä toiseuden elementit ulossulkemalla jäljelle jäi tekijänoikeusteorian perinteinen hahmo, luova ihmisyksilö. Tutkielman viimeiseksi kysymykseksi ja lopputulemaksi jääkin, ovatko nämä vieraana ulossuljetut elementit todella vieraita vai sittenkin olennainen osa meitä? Ja jos se mitä pidämme ihmisyydelle vieraana kuuluu siihen sittenkin, miten meidän pitäisi oma ihmisyytemme ymmärtää?In recent years, there has been extensive discussion in the field of copyright as to whether, for example, an artificial intelligence application can be an author and how machine contribution should be evaluated in the first place. The debate has not been limited to copyright, but especially in the context of the so-called posthumanist theory the relationship between human and non-human has been discussed for some time. One question that unites these two discussions has been whether the boundaries between humans and machines have become somehow fluid or whether they have always been that way. Thesis does not address the question of who or what may be the author, but rather, drawing from posthumanist theory, what is the meaning of humanity in the copyright system and in relation to technology. The issue is approached through the case law of the Court of Justice of the European Union and its assessment of originality criterion in copyright cases. The methodological framework of the thesis consists of Antti Hautamäki’s interpretation of perspective relativism and the theory of legal practice introduced by Samuli Hurri in his dissertation. Three questions inspired by posthumanist theory are posed to the case material, each from different perspective. Answers to these questions are looked via close reading of the cases. Thesis shows that the question of the boundaries between humanity and technology is not self-evident even in the field of copyright. Firstly, the formation of boundaries between humanity and technology was not as straightforward as the hypothesis presented at the beginning implied. The significance of these boundaries seemed to be above all the exclusion of the ‘otherness’, which appeared not only as technology, but also as a human being's own, subconscious sensuality. By excluding these alien elements, the traditional figure of copyright theory, the creative individual, emerged. As the final question and conclusion of the thesis remains, are these alienated, excluded elements really alien or rather an essential part of us? And if what we consider to be foreign to humanity is after all included in it, how should we understand our own humanity