In search of measures to improve the detection of increased cardiometabolic risk in children using second-generation antipsychotic medications

Purpose: Second-generation antipsychotic medications (SGAs) are widely used in child psychiatry. SGA-induced metabolic disturbances are common in children, but monitoring practices need systematisation. The study’s aims were to test an SGA-monitoring protocol, examine the distributions of metabolic measurements compared to reference values in child psychiatry patients, and determine whether using a homeostasis model for the assessment of insulin resistance (HOMA-IR) and triglyceride/high-density lipoprotein (TG/HDL) ratio could improve the detection of increased cardiometabolic risk. Materials and methods: A systematic monitoring protocol was implemented. Weight and height, blood pressure, fasting glucose, insulin, HDL, and TG were measured at baseline and four times during follow-up. HOMA-IR, TG/HDL ratio and zBMI were calculated. Age-, gender- and BMI-specific percentile curves for HOMA-IR were used to define elevated cardiometabolic risk. Results: The study patients (n = 55, mean age 9.9 years) were followed for a median of 9 months. A disadvantageous, statistically significant shift, often appearing within the reference range, was seen in zBMI, TG, HDL, glucose, insulin, HOMA-IR, and TG/HDL ratio. The increase in HOMA-IR appeared earlier than individual laboratory values and was more evident than the TG/HDL ratio increase. An HOMA-IR cut point of 1.98 resulted in a sensitivity and specificity of 83%. Compared to a previous study performed in the same location, the monitoring rates of metabolic parameters improved. Conclusion: The monitoring protocol implementation improved the monitoring of metabolic parameters in child psychiatric patients using SGAs. Using HOMA-IR as part of systematic SGA monitoring could help detect metabolic adverse effects.publishedVersionPeer reviewe

Assessment of a Cyclic Bending Test Method for Printed Flexible Supercapacitor

Printed flexible supercapacitor (SC) is seen as an attractive alternative to replace batteries as energy storage unit in energy autonomous sensors. This paper assesses a cyclic bending test method for printed flexible SC. The test is evaluated using four material stacks for printed SC in five different bending radii. The measurement system analysis (MSA) found that the calculated bending radii under all test conditions exhibit variation within a range of 0.3 mm, and the variation takes up less than 8% of bending radius. The measurement system is subjected to 9% total variation, which is within acceptable range. The variation was mainly caused by the uneven thickness distribution across the SC due to its structure. Thus, the variation caused by the test method and measurement is even smaller. In addition, the SC's bending radius subjected to even smaller variation in cyclic bending test. These indicate that this test method is highly reliable and repeatable for evaluating flexible SC.acceptedVersionPeer reviewe

CD34+ cell mobilization, blood graft composition, and posttransplant recovery in myeloma patients compared to non-Hodgkinʼs lymphoma patients: results of the prospective multicenter Goa study

BACKGROUND Autologous stem cell transplantation is an established treatment option for patients with multiple myeloma (MM) or non-Hodgkin?s lymphoma (NHL). STUDY DESIGN AND METHODS In this prospective multicenter study, 147 patients with MM were compared with 136 patients with NHL regarding the mobilization and apheresis of blood CD34+ cells, cellular composition of infused blood grafts, posttransplant recovery, and outcome. RESULTS Multiple myeloma patients mobilized CD34+ cells more effectively (6.3???106/kg vs. 3.9???106/kg, p?=?0.001). The proportion of poor mobilizers (peak blood CD34+ cell count 100?days) nonrelapse mortality (NRM; 6% vs. 0%, p?=?0.003). CONCLUSIONS Non-Hodgkin?s lymphoma and MM patients differ in terms of mobilization of CD34+ cells, graft cellular composition, and posttransplant recovery. Thus, the optimal graft characteristics may also be different.Peer reviewe

Livsmiljöprogrammet Helmi 2021–2030 : Statsrådets principbeslut

Huvudsyftet med livmiljöprogrammet Helmi är att stärka den biologiska mångfalden i Finland och förbättra livsmiljöernas tillstånd genom att skydda och restaurera myrar samt återställa och vårda fågelvatten, vårdbiotoper och skogliga livsmiljöer samt småvatten och strandmiljöer. Syftet är även att främja ekosystemtjänster, vattenskydd och kolupptaget samt anpassningen till klimatförändringen. Nästan hälften av naturtyperna och 12 procent av arterna i Finland är hotade. Den främsta orsaken är att livsmiljöerna minskar och deras kvalitet försämras. Helmi-programmet är en viktig åtgärdshelhet i arbetet med att stoppa förlusten av den biologiska mångfalden i Finland. Programmets genomförande baserar sig på markägarnas frivillighet. I Helmi-programmet fastställs kvantitativa och kvalitativa mål fram till 2030 för att återställa och vårda livsmiljöer både inom och utanför skyddsområdena. Programmet genomförs genom 40 åtgärder, till vilka också hör åtgärder angående kommunikation och stärkandet av kunskapsunderlaget. Dessutom följer man upp programmets framsteg och effekt. Miljöministeriet och jord- och skogsbruksministeriet svarar för genomförandet av åtgärderna. De beräknade kostnaderna för Helmi-programmet för hela programperioden är cirka 423 miljoner euro. Programmet förbinder sig också till fortsättningen av METSO-programmet till 2026–2030, vilket beräknas kosta 332 miljoner euro

Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 : Valtioneuvoston periaatepäätös

Helmi-ohjelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantaluontoa. Tavoitteena on myös edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua ja hiilensidontaa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Suomen luontotyypeistä lähes puolet ja lajeista 12 % on uhanalaisia. Suurin syy uhanalaistumiseen on elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Helmi-ohjelma on keskeinen toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä. Ohjelman toteutus perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-ohjelmassa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat määrälliset ja laadulliset tavoitteet elinympäristöjen kunnostukselle ja hoidolle sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelma toteutetaan 40 toimenpiteellä, joihin kuuluu myös viestintään ja tietopohjan vahvistamiseen liittyviä toimia. Lisäksi seurataan ohjelman edistymistä ja vaikuttavuutta. Toimenpiteiden toteuttamisesta ovat vastuussa ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Helmi-ohjelman arvioidut kustannukset koko ohjelmakaudelle ovat noin 423 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ohjelmassa sitoudutaan METSO-ohjelman jatkamiseen 2026–2030, minkä kustannuksiksi arvioidaan 332 miljoonaa euro

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

Tapahtuman järjestäminen ja sosiaalinen media markkinoinnissa : case: oppimiskeskus Fellmannian opiskelija-avajaiset

Tämä toiminnallinen opinnäytetyö on jaettu kahteen osaan: teoriaosaan ja toiminnalliseen tapahtumanjärjestämisosaan. Teoriaosassa käsitellään tapahtuman järjestämistä osana organisaation tavoitteellista markkinointia ja sosiaalista mediaa tapahtumien markkinoinnissa. Toiminnallisessa osassa järjestetään uuden oppimiskeskus Fellmannian avajaistapahtuma opiskelijoille. Toiminnallinen osa rakentuu tietoperustassa käsitellyn teorian pohjalta. Fellmannia on elokuussa 2011 toimintansa aloittanut oppimiskeskus, joka markkinointiviestinnässä esitellään opiskelijoiden yhteisenä kohtaamispaikkana. Opinnäytetyön avulla tutustutaan tapahtumanjärjestämiseen osana organisaation markkinoinnillisia tavoitteita case-osassa käsitellyn avajaistapahtuman kautta. Työssä käsitellään myös sosiaalista mediaa ilmiönä ja sen mahdollisuuksia tapahtuman järjestämisessä sekä sen markkinoinnissa. Tapahtuman järjestämisessä tavoitteellisuus on tärkeää. Tapahtumien markkinointi tulee pitää samassa linjassa organisaation markkinoinnin kanssa. Tapahtumia järjestetään ja niistä viestitään kohderyhmälähtöisesti. Fellmannian opiskelija-avajaiset oli osana Fellmannian avajaisviikkoa järjestetty tapahtuma, jonka tuloksena esiteltiin uudet tilat ja palvelut oppimiskeskuksen pääkäyttäjäryhmälle, eli opiskelijoille. Avajaisten tavoitteet onnistuttiin määrittelemään selkeästi ja ne tuotiin esiin tapahtumassa.This functional thesis has been divided into two parts: a theoretical part and a functional part in which an event is organized. Event organizing is handled as a part of goal-directed marketing of an organization. Social media is taken into account as a marketing tool for events. In the functional part an opening of the new Fellmannia learning centre in Lahti, Finland is being organized for students. The functional part will be discussed based on theory. Fellmannia is a learning centre, which started in August 2011. Its promotion team introduces the centre as a meeting point for students. In the thesis, event organization is presented as a part of an organization’s marketing strategy by bringing the theory into action in a form of an opening. The term social media will be discussed as it offers possibilities for both event organizing and event marketing. Well-set goals are important in event organization. The marketing of events needs to be combinable with the marketing strategy of the organization. Marketing and organization of events is based on knowledge of the target market. The student opening of Fellmannia was organized as a part of the opening week of the learning centre. As a result of the event, the new building and its services were introduced to students, which is the main target audience of the centre. The goals of the event were successfully defined and presented in the event

Loss of Curriculum Based Math Skills of Middle School Students

Matemaattisten taitojen heikkenemisestä on viime vuosina käyty keskustelua sekä kansallisten että kansainvälisten vertailujen myötä, ja erityisesti poikien osaamisen laskusta ollaan oltu huolissaan. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää millainen yhteys yläkoulun aikana tapahtuvalla matemaattisten taitojen katoamisella on osaamisen lähtötasoon ja oppilaan taustaan. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että matemaattiset taidot kehittyvät hierarkkisesti ja aiempi osaaminen ennustaa vahvasti myöhempää osaamista. Yläkouluikäisten osaamistaso on jo melko vakiintunut. Vahvempaan osaamiseen liittyvät niin paremmat kognitiiviset valmiudet, positiivisemmat asenteet kuin korkeampi sosioekonominen asema. Näihin pohjautuen tutkimushypoteeseina oli, että osaamisen katoamiseen ovat yhteydessä heikompi osaamisen lähtötaso, maahanmuuttajataustaisuus sekä heikompi sosioekonominen asema äidin matalamman koulutustason mukaan määriteltynä. Osaamisen laskun oletettiin olevan yleisempää pojilla. Oppilaan saamaa tehostettua tai erityistä tukea tarkasteltiin suojaavana tekijänä. Tutkimusaineisto saatiin MetrOP-tutkimushankkeesta. Aineisto (N = 6021) muodostui metropolialueen oppilaista, jotka täyttivät samat perusopetuksen alaluokkien matematiikan sisältöjä mittaavat tehtävät 7. luokan alussa vuonna 2011 sekä 9. luokan lopussa 2014. Aineisto jaettiin osaamisessa tapahtuneen kehityksen perusteella niihin, joilla osaaminen laski sekä niihin, joilla osaaminen säilyi tai kehittyi. Havaintojen jakautumista näihin luokkiin tutkittiin logistisella regressioanalyysilla kolmen mallin mukaan. Ensimmäisessä lähtötasoon pohjautuvassa mallissa mukana olivat 7.luokan testitulos sekä 6.luokan matematiikan arvosana. Toisessa taustamuuttujien vaikutusta tutkivassa mallissa mukana olivat tieto maahanmuuttajataustasta, sosioekonomisesta asemasta sekä sukupuolesta. Kolmannessa oppimisen tuen suojaavaa vaikutusta arvioivassa mallissa mukana olivat aiemmissa malleissa mukana olleiden muuttujien lisäksi tieto oppilaan saamasta tehostetusta ja erityisestä tuesta. Tutkimustulosten perusteella taitojen katoaminen ei ole vahvasti yhteydessä oletettuihin taustamuuttujiin. Osaamisen lähtötasolla oli vain heikko yhteys taitojen katoamiseen. Yhteys oli myös ristiriitainen, sillä sekä matalammilla kouluarvosanoilla että korkeammilla lähtöpisteillä oli positiivinen yhteys osaamisen laskuun. Muilla taustamuuttujilla ei onnistuttu selittämään taitojen katoamista lainkaan, ja vain maahanmuuttajataustalla ja sosioekonomisella asemalla oli pieni vaikutus kun osaamisen lähtötaso oli huomioitu. Oppilaan saamalla tehostetulla tai erityisellä tuella ei ollut taitojen katoamiselta suojaavaa vaikutusta. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että peruskoulun alaluokkien aikana opittujen matematiikan perussisältöjen osaamisessa tapahtuu lasku kaikilla taitotasoilla, joten pohjataitojen vahvistamiseen tulisi mahdollisesti kiinnittää huomiota yläkoulun matematiikan opetuksessa kattavammin.A decline in math performance has been a topic of discussion in recent years. Specifically the lowering achievement of boys has raised concern. This study investigates the extent to which mathematics achievement level and students’ background explain the decline. It is known that math skills develop hierarchically and there is a strong association between previous and later math performance. The achievement level of middle school aged students is already quite stable. In addition, higher achievement level is related to better cognitive abilities, more positive attitudes towards learning and higher socioeconomic status (SES). Based on previous research on the development of math achievement, three hypotheses were tested. It was assumed that the loss of math skills is mediated by lower achievement level, immigrant background, lower SES and male gender. It was also assumed that the three-tiered support for learning protects from the decline. The data (N=6021) were drawn from the MetrOP-research project, and consisted of students who participated in the math assessment in the beginning of 7th grade in 2011 and at the end of 9th grade in 2014. The sample was coded according to two categories: those whose performance declined and those whose performance remained stable or improved based on the difference of the two test results. Three models were tested with logistic regression. The first model focused on achievement level, and included the test result of 2011 and math grade of 6th grade as independent variables. In the second model the effects of student characteristics were tested, and it included immigrant status, SES and gender as independent variables. The third model tested if the support for learning protects from the decline, and the information about the three-tiered support was added as an independent variable in addition to the variables in the first two models. The results indicate that there is no strong association between the ability level or student background characteristics and the loss of math achievement. The achievement level had minor and inconsistent effect, since lower grades and the higher test performance of 2011 both had positive effects. The variables of student characteristics were inadequate to explain the decline in the second model, and only the immigrant status and SES had minor effects when the achievement level was in the model. The three-tiered support also had no effect. Overall it seems that there is a loss of curriculum based math skills across ability levels and there is a need to strengthen the basic math skills of middle school students