Torjunta-aineiden hajoaminen pintamaissa ja syvempien kerroksien sedimentti-vesiseoksissa sekä puhdistusmenetelmien kehittäminen

The wide use of pesticides has led to the contamination of soils, subsoils, surface and ground waters. This motivated research on pesticide dissipation and remediation of pesticide contaminated soils and groundwater. The herbicide dissipation was studied in boreal surface soils, subsurface sediment slurries and pilot-scale sediment columns. The sediments were from a groundwater area that was contaminated with atrazine, desethylatrazine (DEA), simazine and 2,6-dichlorobenzamide (BAM). The aim was to enhance dissipation by microbes (indigenous / Pseudomonas ADP), sonication (0, 5, 10, 20 or 30 min, 43 kHz, 320 W) or the following additives: surfactant methyl-β-cyclodextrin, a mixture of zero-valent iron and organic matter (EHC®), peat or a compost-peat-sand (CPS) mixture. Microbes enhanced atrazine (half-lives 57–181 d) and terbutryn (70–291 d) degradation in surface soils. Atrazine was also degraded chemically in four soils (half-lives 120–183 d). Oxygen did not affect atrazine half-lives significantly, while terbutryn was only degraded in aerobic soils. Herbicide dissipation was poorest in the soil that had the lowest amounts of organic matter and nitrogen. Sonication did not decrease the atrazine concentrations, compared with the non-sonicated controls, despite of indications of microbial and chemical degradation. Surfactant did not stimulate atrazine degradation by indigenous sediment microbes, and Pseudomonas ADP degraded atrazine even without surfactant. EHC® enhanced chemical atrazine dissipation under aerobic conditions and, in columns, cleaned atrazine-, DEA- and BAM-contaminated groundwater for about a month. Peat and CPS enhanced the chemical dissipation of atrazine and simazine. Peat also enhanced hexazinone dissipation. Only trace amounts of atrazine, simazine and hexazinone could be extracted from peat and sediment, which indicates that the dissipation was caused by chemical degradation and/or unextractable bound residue formation. In conclusion, the addition of peat, CPS and Pseudomonas ADP were the best approaches for reducing pesticide concentrations. EHC® could also be useful in remediation of small quantities of pesticides, preferably in the presence of oxygen. However, the usability of peat, CPS and EHC® in remediation should be further studied to avoid the possible adverse effects of organic matter additions to drinking water quality.Torjunta-aineiden runsas käyttö on johtanut pintamaiden, syvempien kerroksien, vesistöjen ja pohjavesien pilaantumiseen. Tämä motivoi tutkimaan torjunta-aineiden hajoamista ja kehittämään puhdistusmenetelmiä. Tutkittiin torjunta-aineiden hajoamista boreaalisissa pintamaissa, sedimentti-vesiseoksissa ja pilot-mittakaavan sedimenttipylväissä. Sedimentit olivat pohjavesialueelta, joka on pilaantunut atratsiinilla, desetyyliatratsiinilla (DEA), simatsiinilla ja 2,6-diklorobenzamidilla (BAM). Hajoamista pyrittiin edistämään mikrobiologisesti (sedimentin omat mikrobit / Pseudomonas ADP), sonikoimalla (0, 5, 10, 20 tai 30 min, 43 kHz, 320 W) sekä seuraavilla lisäaineilla: pinta-aktiivinen aine metyyli-β-syklodekstriini, nollavalenssisen raudan ja orgaanisen aineksen seos (EHC®), turve tai komposti-turve-hiekka -seos (CPS). Mikrobit tehostivat hajoamista pintamaissa. Atratsiinin puoliintumisaika oli 57–181 päivää ja terbutryynin 70–291 päivää. Atratsiini hajosi myös kemiallisesti neljässä maassa, jolloin puoliintumisaika oli 120–183 päivää. Happi ei vaikuttanut atratsiinin puoliintumisaikoihin merkitsevästi, kun taas terbutryyni hajosi vain hapellisissa olosuhteissa. Maassa, jossa hajoaminen oli heikointa, oli vähiten orgaanista ainetta ja typpeä. Sonikointi ja pinta-aktiivinen aine eivät edistäneet atratsiinin hajoamista kontrolleihin verrattuna. Pseudomonas ADP hajotti atratsiinia myös ilman syklodektsriiniä. EHC® edisti atratsiinipitoisuuksien laskua kemiallisesti hapellisissa olosuhteissa ja sedimenttipylväissä EHC® puhdisti atratsiinilla, DEA:lla ja BAM:lla pilaantunutta pohjavettä noin kuukauden. Turve ja CPS tehostivat atratsiinin ja simatsiinin pitoisuuksien laskua. Turve laski myös heksatsinonin pitoisuuksia. Vain pieniä jäämiä atratsiinia, simatsiinia ja heksazinonia pystyttiin eristämään sedimentistä ja turpeesta, mikä viittaa siihen, että pitoisuuden lasku on johtunut kemiallisesta hajoamisesta ja/tai eristämättömissä olevien sitoutuneiden jäämien muodostumisesta. Turve, CPS ja Pseudomonas ADP laskivat torjunta-ainepitoisuuksia parhaiten. Myös EHC® voi olla käytännöllinen pienten torjunta-ainepitoisuuksien puhdistuksessa, mieluiten hapen läsnä ollessa. On kuitenkin tutkittava lisää turpeen, CPS:n ja EHC®:n käytettävyyttä puhdistuksessa, jotta vältytään mahdollisilta orgaanisen aineksen lisäämisen haitallisilta vaikutuksilta juomaveden laadulle

On the contribution of Aitken mode particles to cloud droplet populations at continental background areas ? a parametric sensitivity study

International audienceAitken mode particles are potentially an important source of cloud droplets in continental background areas. In order to find out which physico-chemical properties of Aitken mode particles are most important regarding their cloud-nucleating ability, we applied a global sensitivity method to an adiabatic air parcel model simulating the number of cloud droplets formed on Aitken mode particles, CD2. The technique propagates uncertainties in the parameters describing the properties of Aitken mode to CD2. The results show that if the Aitken mode particles do not contain molecules that are able to reduce the particle surface tension more than 30% and/or decrease the mass accommodation coefficient of water, ?, below 10?2, the chemical composition and modal properties may have roughly an equal importance at low updraft velocities characterized by maximum supersaturations CD2 exhibits largest sensitivity to the particle number concentration, followed by the particle size. Also the shape of the particle mode, characterized by the geometric standard deviation (GSD), can be as important as the mode mean size at low updraft velocities. Finally, the performed sensitivity analysis revealed also that the chemistry may dominate the total sensitivity of CD2 to the considered parameters if: 1) the value of ? varies at least one order of magnitude more than what is expected for pure water surfaces (10?2?1), or 2) the particle surface tension varies more than roughly 30% under conditions close to reaching supersaturation

Sonication Effects on Atrazine Dissipation in Vadose Zone Sediment Slurries

Herbicide atrazine easily leaches to groundwater, where it is persistent. We studied whether sonication accelerates atrazine dissipation (100 mg·L−1) in vadose zone sediment slurries. Sediments were from 11.3 to 14.6 m depths in an atrazine-contaminated groundwater area. The slurries and autoclave-sterilized slurries were sonicated (bath, 43 kHz, 320 W) for 0, 5, 10, 20, or 30 min once/twice a day, and atrazine concentrations were followed. Atrazine concentrations raised in the sterilized slurries sonicated twice a day for 10 min (86.0 ± 7.7 mg·L−1), while they remained low in the slurries (56.6 ± 10.9 mg·L−1) due to microbial degradation. Twice a day sonications for 20–30 min did not enhance microbial atrazine degradation. Chemical dissipation may have occurred in the sterilized slurries sonicated twice a day for 30 min. However, sonication did not decrease atrazine concentrations below those in the non-sonicated slurries (55.1 ± 7.8 mg·L−1) and sterilized slurries (67.1 ± 7.9 mg·L−1). Atrazine concentrations in the sterilized slurries were higher than in the slurries, indicating changes in sediment structure and adsorption due to autoclaving. Sonication parameters needed for releasing atrazine from interactions with particles may be close to those damaging microbial cells. This suggests difficulties in enhancing microbial atrazine degradation by sonication, though chemical degradation can be enhanced.Peer reviewe

Luontainen immuunipuolustus RNA-viruksia vastaan ihmisen makrofageissa

Innate immunity and host defence are rapidly evoked by structurally invariant molecular motifs common to microbial world, called pathogen associated molecular patterns (PAMPs). In addition to PAMPs, endogenous molecules released in response to inflammation and tissue damage, danger associated molecular patterns (DAMPs), are required for eliciting the response. The most important PAMPs of viruses are viral nucleic acids, their genome or its replication intermediates, whereas the identity and characteristics of virus infection-induced DAMPs are poorly defined. PAMPs and DAMPs engage a limited set of germ-line encoded pattern recognition receptors (PRRs) in immune and non-immune cells. Membrane-bound Toll-like receptors (TLRs), cytoplasmic retinoic acid inducible gene-I (RIG-I)-like receptors (RLRs) and nucleotide-binding oligomerization domain-like receptor (NLRs) are important PRRs involved in the recognition of the molecular signatures of viral infection, such as double-stranded ribonucleic acids (dsRNAs). Engagement of PRRs results in local and systemic innate immune responses which, when activated against viruses, evoke secretion of antiviral and pro-inflammatory cytokines, and programmed cell death i.e., apoptosis of the virus-infected cell. Macrophages are the central effector cells of innate immunity. They produce significant amounts of antiviral cytokines, called interferons (IFNs), and pro-inflammatory cytokines, such as interleukin (IL)-1β and IL-18. IL-1β and IL-18 are synthesized as inactive precursors, pro-IL-1β and pro-IL-18, that are processed by caspase-1 in a cytoplasmic multiprotein complex, called the inflammasome. After processing, these cytokines are biologically active and will be secreted. The signals and secretory routes that activate inflammasomes and the secretion of IL-1β and IL-18 during virus infections are poorly characterized. The main goal of this thesis was to characterize influenza A virus-induced innate immune responses and host-virus interactions in human primary macrophages during an infection. Methodologically, various techniques of cellular and molecular biology, as well as proteomic tools combined with bioinformatics, were utilized. Overall, the thesis provides interesting insights into inflammatory and antiviral innate immune responses, and has characterized host-virus interactions during influenza A virus-infection in human primary macrophages.Immuunivaste on luokiteltu toiminnallisesti luontaiseen ja hankittuun immuniteettiin. Luontainen immuniteetti on nopea ensivaste taudinaiheuttajaa vastaan, ja se edeltää lymfosyytteihin ja vasta-aineisiin perustuvaa pitkäkestoista hankittua immuniteettiä. Luontaisen immuniteetin toiminta perustuu liukoisiin ja solukalvoissa oleviin tunnistereseptoreihin. Tunnistereseptorien sitoutuminen patogeenien rakenteisiin tai infektion ja kudosvaurion yhteydessä soluista vapautuviin vaarasignaaleihin aktivoivat luontaisen immuniteetin. Tärkein tunnistereseptoreita aktivoiva virusperäinen rakenne on viruksen nukleiinihapot, perimäaines tai sen replikaatiotuotteet. Virusinfektion aikana solusta erittyvät vaarasignaalit ovat puolestaan huonosti tunnettuja. Tunnistereseptorien aktivoituminen johtaa usein systeemiseen ja paikalliseen antiviraalisten sytokiinien ja tulehdusvälittäjäaineiden erittymiseen ja infektoituneen solun ohjelmoituun solukuolemaan, apoptoosiin. Ilman luontaista immuniteettiä hankittu immuniteetti ei voi muodostua kohdattua taudinaiheuttajaa vastaan. Makrofagit ovat keskeisiä luontaisen immuniteetin soluja, jotka tuottavat antiviraalisia sytokiinejä ja tulehdusvälittäjäaineita, kuten interferoneja (IFN) ja interleukiineja (IL). IL-1β ja IL-18 ovat elimistön tärkeimpiä tulehdusvälittäjäaineita. Ne tuotetaan biologisesti toimimattomina esiasteina, jotka prosessoituvat soluliman inflammasomi-rakenteessa biologisesti aktiivisiksi. Signaalit, jotka johtavat inflammasomin aktivaatioon ja sitä seuraavaan IL-1β ja IL-18 erittymiseen virusinfektion aikana, ovat huonosti karakterisoituja. Väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia luonnollisen immuniteetin aktivoitumismekanismeja ja isäntä-virus vuorovaikutusta influenssa A virus-infektoiduissa ihmisen primäärimakrofageissa. Tutkimusmenetelminä käytettiin monipuolisesti erilaisia solu- ja molekyylibiologian tekniikoita sekä proteiinikemiaan, proteomiikkaan, perustuvia massaspektrometrisiä menetelmiä ja bioinformatiikkaa. Väitöskirjan tulokset antavat kattavan kuvan luonnollisen immuniteetin ja inflammasomin aktivaatiomekanismeista virusinfektion aikana sekä isäntä-virus-vuorovaikutuksesta influenssa A-virus -infektoiduissa ihmisen primääri makrofageissa

Bittikarttakuvien vektorointi

Tämä opinnäytetyö käsittelee bittikarttakuvien vektorointia. Digitaaliset kuvat voidaan rakenteensa mukaan jakaa bittikarttakuviin ja vektorigrafiikkakuviin. Bittikarttakuvat koostuvat yksittäisistä pikseleistä, ja niiden kuvanlaatu riippuu suurelta osin kuvan resoluutiosta. Vektorigrafiikka puolestaan muodostuu matemaattisesti määritellyistä vektoreista ja on resoluutiosta riippumatonta. Bittikarttakuvilla ja vektorigrafiikkakuvilla on omat kuvatiedostomuotonsa, joiden valinta kannattaa tehdä käyttötarkoituksen mukaan. Bittikarttakuvia muokataan yleisesti kuvankäsittelyohjelmassa ja vektorigrafiikkaa piirto-ohjelmassa. Monissa tapauksissa vektorigrafiikka on bittikarttakuvaa toimivampi muoto. Jos bittikarttamuodossa oleva kuva halutaan saada vektorigrafiikaksi, se voidaan vektoroida. Monet esimerkiksi graafisen tai teknisen suunnittelun parissa työskentelevät hyötyvät bittikarttakuvien vektoroinnista. Teoriassa vektorointi on hyvin matemaattinen prosessi, mutta käytännössä se voi olla erittäin yksinkertaista. Helpoin tapa vektoroida kuva on käyttää automaattista vektorointiohjelmaa. Usein tarkempaa jälkeä saadaan manuaalisella vektoroinnilla, mutta se on huomattavasti enemmän aikaa vievää. Automaattisia vektorointiohjelmia on lukuisia ja ne kaikki eroavat ominaisuuksiltaan jonkin verran toisistaan. Käytettävä vektorointiohjelma kannattaakin valita käyttötarkoituksen mukaan. Työn case-osio koostuu pääosin Adobe Illustrator -ohjelman Live Trace -vektorointityökalun ominaisuuksien tutkimisesta. Ennen vektorointia bittikarttakuvaa kannattaa usein valmistella kuvankäsittelyohjelmassa. Esimerkiksi skannauksen yhteydessä kuvaan tulleet virheet on syytä poistaa. Vektoroinnin jälkeen kuvaa voidaan vielä viimeistellä manuaalisesti parhaan lopputuloksen saamiseksi.This Bachelor’s thesis deals with the vectorization of bitmap images. Digital images can be divided by structure to bitmap images and vector graphic images. Bitmap images are made up of single pixels and the picture quality mainly depends on image resolution. Vector graphics, on the other hand, consists of mathematically specified vectors and are therefore independent of resolution. Bitmap and vector graphic images have their own image file formats and the selection of the file format should be done case by case. Bitmap images are generally edited by using image editing software and vector graphics by using vector-based drawing program. In many cases, a vector graphic image is much more usable than a bitmap image. If an image in bitmap form is to be converted to the vector graphics form, it can be vectorized. Vector conversion of bitmap images is a very useful feature to those who are for example working for graphic or technical design. In theory, vector conversation is a very mathematical process, but in practice it can be quite simple. The easiest way to vectorize an image is to use an automatic vectorization program. However, in many cases more accurate trace will be achieved by using manual vector conversion, but the process is much more time-consuming. There are numerous vectorization software available with different features. Therefore, the vectorization software should be chosen depending on each individual case. The case section of the thesis consists of studying the features of the Live Trace -vectorization module of Adobe Illustrator. Before vector conversion it is very useful to prepare the image by using an image editing program, where for example the flaws occurred during image scan can be removed. After vectorization, the image can be finalized manually in order to achieve the best possible result

Yrityskaupan suunnittelu ja toteuttaminen - Case X

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin kuinka Yritys Oy:n yrityskauppa olisi järkevintä suorit-taa – myyjän näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen kohteena oli case yritys, joka on ra-kennustoimialalla toimiva mikroyritys. Kohdeyrityksen myynti on tavoitteissa suorittaa vii-meistään vuonna 2024, joten yrityskaupan suunnittelu on ajankohtainen tapahtuma yrityk-sen elinkaaressa. Tutkielman tavoitteena oli selkeyttää yrityskauppaprosessia, siihen liittyviä yritysjärjestelyitä, myyntikunnostustoimia, eri yrityskauppamuotoihin liittyvää verotusta sekä käydä läpi sopimusoikeudelliset pääkohdat. Tutkimuksen aineisto on hankittu teemahaastattelun sekä yrityksen dokumenttien, kuten tilinpäätöksen, tase-erittelyn, verolipun ja aiemman suorittamani opinnäytetyön: Yrityksen arvonmääritys – Case X, avulla. Aiempi opinnäytetyöni on suoritettu samalle toimeksiantajal-le, ja sen keskeisin tarkoitus oli määrittää kohdeyrityksen arvo. Aiemmassa tutkimuksessani on lisäksi suoritettu laajempi analyyttinen tarkastus kohdeyritykseen ja siinä saatuja tuloksia on myös hyödynnetty tässä tutkimuksessa. Haastateltavana tässä tutkimuksessa oli Yritys Oy:n toimitusjohtaja, joka on myös Yritys Oy:n 100% omistaja ja toimii myös hallituksen pu-heenjohtajana. Teemahaastattelun aineistoanalyysi toteutettiin teoriaohjaavasti ja se noudat-teli teoriaosuuden viitekehystä. Teemahaastattelun pääaiheet olivat: yrityskaupan suunnitte-luvaihe, yrityskaupan toteuttamisvaihe ja yrityskaupan sopeuttamisvaihe. Haastattelun pohjalta on ensin tunnistettu yrityksen myyntiin liittyvät motiivit sekä yrittäjän tulevaisuudennäkymät, myytävälle kohteelle on suoritettu myytävyysanalyysi, jossa on kartoi-tettu muun muassa mistä yrityksen liikearvo muodostuu ja miksi Yritys Oy näyttäytyy kiinnos-tavana kohteena ostajalle. Tämän jälkeen on pohdittu mahdollisia ostajaehdokkaita, kauppa-muodon valintaan vaikuttavia tekijöitä sekä haastattelussa tunnistettujen puutteiden pohjalta yritykselle on ehdotettu yleisiä myyntikunnostustoimia. Aineistoanalyysissa tehtyjen havaintojen perusteella kohdeyritykselle on tarkemmin esitelty kaksi yrityksenmyynnin lähestymistapaa. Ensimmäinen lähestymistapa on liiketoimintakaup-pa, se on lähestymistavoista yksinkertaisempi ja mahdollistaa kaupankohteen yksilöllisen ra-jaamisen. Toinen lähestymistapa yrityksen myyntiin on osakekauppa kokonaisjakautumisen ja osakevaihdon kautta. Tämä järjestely vaatii huomattavasti enemmän aikaa ja suunnittelua, mutta kokonaisuudessaan tämä lähestymistapa muodostuu myyjälle edullisemmaksi. Tutki-mustuloksissa on lisäksi käyty molempien lähestymistapojen sopimusoikeudellisia sekä vero-tuksellisia vaikutuksia läpi. Molemmissa lähestymistavoissa onnistutaan saavuttamaan myy-jän haluama tilanne, jossa hän voi jatkaa pienimuotoista yritystoimintaa toimitilahallinvuok-raus- ja sijoitustoiminnan kautta