9 research outputs found
Suomalainen kulttuuri ja monikulttuurisuus Kielikarhu-kirjasarjassa
Tiivistelmä. Pro gradu -työssämme tutkimme Kielikarhu-kirjasarjaa, joka on uuden opetussuunnitelman pohjalta laadittu suomi toisena kielenä -oppikirjasarja. Tutkimme, miten ja millaisena kirjasarjan tekstikirjoissa ilmenee suomalaisuus ja monikulttuurisuus. Yhteinen kiinnostuksemme aiheeseen syntyi sattumalta muun muassa maahanmuuton ympärillä virinneen keskustelun ja aiheen ajankohtaisuuden myötä. Lisäksi olemme kandidaatintutkielmissamme tutkineet kielitaidon merkitystä maahanmuuttajaoppilaan oppimisessa ja opettajan interkulttuurisen kompetenssin merkitystä oppilaan identiteetin kehittymiselle.
Saimme tutkimustamme varten oppikirjat Opetushallitukselta. Lisäksi saimme kirjan kuvittajalta, Maria Wagerilta, luvan käyttää kirjan kuvia esimerkkeinä havainnollistaessamme analyysiprosessia ja sen myötä saatuja tuloksia. Lähestyimme aineistoamme aineistolähtöisen analyysin keinoin. Tarkastelimme oppikirjoja kokonaisuuksina huomioiden sekä tekstikappaleet, niihin liittyvät tehtävät ja kirjojen kuvituksen.
Analysoimme aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Olemme lähestyneet oppikirjoja kokonaisuuksina, eli huomioiden sekä tekstikappaleiden sisällöt, että niihin liittyvät kuvat. Kappaleet toimivat kokonaisuuksina, ja siksi kuvien analysoiminen tekstikappaleiden ohella oli luontevaa. Lisäksi kuvien merkitystä ei voi ohittaa, kun kyseessä on kielten opetukseen liittyvä kirjasarja, sillä kuvia pystyy tulkitsemaan kielitaidon tasosta huolimatta.
Kielikarhu-kirjasarja ilmentää sekä suomalaisuutta että monikulttuurisuutta. Suomalaisuus on kirjassa hallitsevassa osassa ja se ilmenee kirjoissa hyvin monipuolisesti. Suomalaisuutta kuvatessa kirjoissa korostuu esimerkiksi luonto ja Suomi hyvinvointivaltiona. Monikulttuurisuus sen sijaan ilmenee kirjoissa yksipuolisemmin ja on suomalaisuuteen nähden alisteisessa asemassa. Monikulttuurisuutta kuvatessa kirjoissa korostuvat taas pinnallisemmat seikat, kuten ulkonäkö ja ulkomaalaiset nimet.
Emme ota tutkimuksessa kantaa siihen, kuinka paljon ja missä suhteessa S2-oppikirjojen tulisi ilmentää suomalaisuutta ja monikulttuurisuutta. Oppikirjoissa esitetty kuva suomalaisuudesta ja monikulttuurisuudesta tulisi kuitenkin olla neutraalia, eikä se saa nojata negatiivisiin stereotypioihin tai vahvistaa niitä.
Tutkimuksemme koski vain yhtä oppikirjasarjaa, joten tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia S2-oppikirjoja. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat olleet vain oppikirjasarjan tekstikirjat. Näin ollen tutkimuksen ulkopuolelle ovat jääneet niin tehtäväkirjat, opettajanoppaat kuin myös tekstikirjoihin kuuluvat äänitteet
Rakennusten energiatehokkuushankkeiden vaikuttavuuden arviointi
Rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuushankkeiden rahoittaminen on osa ympäristöministeriön osaltaan toimeenpanemaa ilmasto- ja energiastrategiaa. Ministeriön teettämät hankkeet käsittelevät rakennusten energiatehokkuutta koskevien direktiivien valmistelua ja toimeenpanoa sekä tätä koskevaa viestintää, toimialan kehittämistä ja toimenpiteiden suuntaamista.
Tämä ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty rakentamisen energiatehokkuushankkeiden arviointi kattaa 192 hanketta vuosilta 2009-2014. Hankkeet voidaan ryhmitellä rakennusten energiatehokkuutta koskevien direktiivien valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviin, toimialan kehittämiseen ja toimenpiteiden suuntaamista koskeviin sekä viestintään liittyviin hankkeisiin. Direktiivien toimeenpanoon liittyvät hankkeet voidaan jakaa vielä teemoittain EPBD-, RES- sekä ED -, EED- ja ESD -direktiiveihin liittyviin hankkeisiin.
Hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa on keskitytty kahteen vaikuttavuusalueeseen. Ensinnäkin pyrkimyksenä on ollut arvioida toteutettujen hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta, esimerkiksi taloudellisia, yritys- ja ympäristövaikutuksia sekä hankkeiden ennakoivuutta. Lisäksi hankkeiden arvioinnissa on pyritty tarkastelemaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöministeriön omien tarpeiden ja tavoitteiden näkökulmasta esimerkiksi sitä, miten hankkeiden tulokset ovat vaikuttaneet säädösten valmisteluun ja päätöksentekoon. Arviointi on kattanut ympäristöministeriön ja sidosryhmien haastatteluja, sähköiset kyselyt valvojille ja hankkeiden toteuttajille, yli 20 hankkeen tapaustutkimukset ja työpajan keskeisille toimijoille.
Arvioinnin keskeisimpiä johtopäätöksiä ovat:
• Hankekokonaisuuden sisällöt ovat kohdentuneet energiatehokkuuden kehityksen kannalta keskeisiin osa-alueisiin.
• Hankkeet ovat olleet tehokas ja tuloksekas keino vastata täsmällisiin tarpeisiin ja edistää rakennusten energiatehokkuuden ohjausta ja direktiivien kansallista voimaansaattamista.
• Yhteistyö ja yhteishankkeet eri sidosryhmien kanssa on erittäin tärkeää hankkeiden tarkoituksenmukaisen kohdentumisen ja tulosten levittämisen vahvistamiseksi.
• Viestintä hankkeiden tuloksista ei ole ollut kaikilta osin riittävää.
• Hankehallinta on tukenut hankkeiden toimeenpanoa pääasiassa hyvin.
Keskeisimmät suositukset ovat:
• Energiatehokkuusalan yleisen kehityksen visioimiseksi ja linjaamiseksi tarvitaan alan toimijoille yhteinen foorumi.
• Hankeviestintää tulisi vahvistaa viestinnän suunnittelulla ja pienellä lisäsatsauksella.
• Hankkeiden hankintamenettelyihin tarvitaan uusia ja kevyempiä toimintatapoja
• Yhteistyötä yritysten kanssa tulisi lisätä ja laajentaa.
• Hankkeiden vaikuttavuuden ennakointia ja arvioimista tulisi vahvistaa.
• Pienten täsmähankkeiden rinnalle tarvitaan laajempia hankekokonaisuuksia.
Arviointi on toteutettu touko-marraskuussa 2015. Arvioinnista on vastannut Owal Group Oy alihankkijanaan Granlund Consulting Oy
Opettajan interkulttuurinen kompetenssi ja sen merkitys oppilaan identiteetin kehittymiselle
Yhdenvertaisuuslaki sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittavat kouluja ja opettajia tarjoamaan kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua. Kasvatuksen ja oppimisen tulee tapahtua syrjinnästä, rasismista ja epäoikeudenmukaisuudesta vapaassa ympäristössä, jossa kaikki oppilaat ja heidän kulttuurinsa sekä erilaiset taustansa nähdään yhtä arvokkaina. Valtakunnallisen opetussuunnitelman arvoperusta sekä oikeudellinen perusta pohjautuu YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen, lapsen oikeuksien sopimuksiin, tasa-arvo-, sekä yhdenvertaisuuslakiin.
Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä interkulttuurinen kompetenssi tarkoittaa ja mitä kaikkea se pitää sisällään, sekä miten opettajan interkulttuurinen kompetenssi vaikuttaa oppilaan identiteetin kehittymiseen. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä monimuotoisessa maailmassa, jossa kasvattajat kohtaavat jatkuvasti erilaisia persoonia, perheitä, arvomaailmoja sekä kulttuureja. Myös opetussuunnitelman arvot viittaavat siihen, että tarjotakseen positiivisen ja tasapainoisen kasvuympäristön oppilailleen, opettaja tarvitsee interkulttuurista kompetenssia. Tutkielmassa perehdytään aiheeseen siihen liittyvien käsitteiden, kuten monikulttuurisuuden, kulttuurin ja toiseuden kautta. Monikulttuurisuuskasvatus tarjoaa aiheeseen oleellisia näkökulmia, sekä pohjan interkulttuuriselle kompetenssille, minkä vuoksi työssä perehdytään syvällisesti myös monikulttuurisuuskasvatuksen arvoihin ja periaatteisiin.
Tutkielmassa kulttuuria lähestytään siitä näkökulmasta, että kulttuuri käsittää paljon muutakin kuin eri kansallisuudet ja etnisyyden. Tämän näkökulman avulla perustelen tutkielmassa myös sitä ajatusta, että monikulttuurisuuskasvatuksen ja opettajan interkulttuurisen kompetenssin tarve on myös niissä yhteisöissä ja luokissa, joissa ei ole maahanmuuttajalapsia. Tutkimuksen teoriaan ja tuloksiin käytetyt lähteet ovat sekä suomalaisia että ulkomaisia. Lähteitä on etsitty useista eri tietokannoista ja niiden luotettavuutta on arvioitu muun muassa vertaamalla aineistoja ja tutkimusten tuloksia toisiinsa. Luotettavuutta lisää myös se, että lähteitä on käytetty tutkielmaan runsaasti.
Opettaja yhtenä merkittävänä aikuisena oppilaiden elämässä on omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, millainen arvopohja, identiteetti ja minäkuva oppilaille kehittyy. Opettajan interkulttuurisen kompetenssin kehittäminen tarjoaa kouluille ja opettajille keinot varmistaa opetussuunnitelmassa määritettyjen arvojen ja periaatteiden toteutuminen. Samoin se mahdollistaa oppilaiden tasa-arvoisen kohtelun ja antaa opettajalle eväät luoda turvallinen, kehittävä oppimis- ja kasvuympäristö kaikille oppilaille sekä tarjota tukea myönteisen identiteetin ja minäkuvan kehittymiseksi
Wandering intellectuals: establishing a research agenda on gender, walking, and thinking
Building on a study of three women who practice walking-for-thinking as a part of their intellectual work, the analysis identifies potential themes for a future research agenda on gender, walking, and thinking. A particular focus is the subtle, daily, management of gendered expectations and ways in which walking, for these women, is a contribution to such management. We name this ‘walking away from expectations’ and identify three themes: walking away from others’ gaze, walking away from restlessness and domestic responsibility, and walking away as belonging. Walking emerges as a skillful way of creating the conditions to do one’s intellectual work and manage gendered expectations. Further, the meanings of silences about gender in the context of intellectual work and walking is discussed and questions for future research agenda are suggested.
This is an Accepted Manuscript of an article published by Taylor & Francis Group in Gender, Place and Culture: A Journal of Feminist Geography on 24/04/2017, available online: http://dx.doi.org/10.1080/0966369X.2017.131494
Alone or Not
"Alone or Not" was a social choreographic experiment using Twitter. It linked 20 people, unknown to each other, for 3 weeks of movement exchanges via short messaging through the Twitter platform and a customised SMS interface. The movement improvisation became more of an exchange of bodily states than of standard choreographic content. In this article, curator Camille Baker discusses the project with the artist-researchers who created it: Mia Keinänen, Susan Kozel and Leena Rouhiainen