Tiivistelmä. Pro gradu -työssämme tutkimme Kielikarhu-kirjasarjaa, joka on uuden opetussuunnitelman pohjalta laadittu suomi toisena kielenä -oppikirjasarja. Tutkimme, miten ja millaisena kirjasarjan tekstikirjoissa ilmenee suomalaisuus ja monikulttuurisuus. Yhteinen kiinnostuksemme aiheeseen syntyi sattumalta muun muassa maahanmuuton ympärillä virinneen keskustelun ja aiheen ajankohtaisuuden myötä. Lisäksi olemme kandidaatintutkielmissamme tutkineet kielitaidon merkitystä maahanmuuttajaoppilaan oppimisessa ja opettajan interkulttuurisen kompetenssin merkitystä oppilaan identiteetin kehittymiselle.
Saimme tutkimustamme varten oppikirjat Opetushallitukselta. Lisäksi saimme kirjan kuvittajalta, Maria Wagerilta, luvan käyttää kirjan kuvia esimerkkeinä havainnollistaessamme analyysiprosessia ja sen myötä saatuja tuloksia. Lähestyimme aineistoamme aineistolähtöisen analyysin keinoin. Tarkastelimme oppikirjoja kokonaisuuksina huomioiden sekä tekstikappaleet, niihin liittyvät tehtävät ja kirjojen kuvituksen.
Analysoimme aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Olemme lähestyneet oppikirjoja kokonaisuuksina, eli huomioiden sekä tekstikappaleiden sisällöt, että niihin liittyvät kuvat. Kappaleet toimivat kokonaisuuksina, ja siksi kuvien analysoiminen tekstikappaleiden ohella oli luontevaa. Lisäksi kuvien merkitystä ei voi ohittaa, kun kyseessä on kielten opetukseen liittyvä kirjasarja, sillä kuvia pystyy tulkitsemaan kielitaidon tasosta huolimatta.
Kielikarhu-kirjasarja ilmentää sekä suomalaisuutta että monikulttuurisuutta. Suomalaisuus on kirjassa hallitsevassa osassa ja se ilmenee kirjoissa hyvin monipuolisesti. Suomalaisuutta kuvatessa kirjoissa korostuu esimerkiksi luonto ja Suomi hyvinvointivaltiona. Monikulttuurisuus sen sijaan ilmenee kirjoissa yksipuolisemmin ja on suomalaisuuteen nähden alisteisessa asemassa. Monikulttuurisuutta kuvatessa kirjoissa korostuvat taas pinnallisemmat seikat, kuten ulkonäkö ja ulkomaalaiset nimet.
Emme ota tutkimuksessa kantaa siihen, kuinka paljon ja missä suhteessa S2-oppikirjojen tulisi ilmentää suomalaisuutta ja monikulttuurisuutta. Oppikirjoissa esitetty kuva suomalaisuudesta ja monikulttuurisuudesta tulisi kuitenkin olla neutraalia, eikä se saa nojata negatiivisiin stereotypioihin tai vahvistaa niitä.
Tutkimuksemme koski vain yhtä oppikirjasarjaa, joten tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia S2-oppikirjoja. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat olleet vain oppikirjasarjan tekstikirjat. Näin ollen tutkimuksen ulkopuolelle ovat jääneet niin tehtäväkirjat, opettajanoppaat kuin myös tekstikirjoihin kuuluvat äänitteet
