Arielle on uusi varhaisperunalajike

Lajikeluetteloon saatiin tänä vuonna satoisa varhaisperuna Arielle. Ruokaperunalajikkeissa jatkaa tuttu kolmikko: Van Gogh, Nicola ja Asterix, mutta niillä on myös kilpailijoita. Tärkkelysperunalajikkeissa Posmo ohitti viljelyalassa Saturnan.vo

Tuttujen ruokaperunalajikkeiden suosio jatkuu

Viime vuonna neljä suosituinta ruokaperunalajiketta, Van Gogh, Nicola, Timo ja Asterix, kattoivat yhdessä lähes 60 % ruoka- ja varhaisperunan viljelypinta-alasta. Ruokateollisuuden tarpeisiin viljeltävistä lajikkeista Fambo ja Asterix kattoivat kolmanneksen ruokateollisuuslajikkeiden kokonaispinta-alasta. Lajikelistalle tuli kolme uutta ruokaperunalajiketta: Maatalouskeskon edustamat Appell ja Fontane sekä Siemenperunakeskukselta sinivioletti Blue Congo.vo

Tärkkelysperunalajikkeen vaikutus sadon säilyvyyteen välivarastossa

Perunatärkkelystehtailla on tehty huomiota siitä, että tärkkelyksen eristämisprosessissa ilmenee kausiluonteista, taloudellisesti huomattavaa hävikkiä. Hävikit ovat yleensä ajoittuneet sekä käyntikauden loppuun että kylmien sääjaksojen alkuun. Hävikkipäivinä tärkkelyssaanto on voinut olla jopa 5 % alhaisempi kuin, mitä oli odotettavissa ominaispainomittauksen perusteella. Tärkkelystappioiden on oletettu liittyvän tärkkelyksen ennenaikaiseen hajoamiseen sokereiksi tai sen eristettävyyden heikkenemiseen epäonnistuneen välivarastoinnin tuloksena.Perunantutkimuslaitoksella selvitettiin Suomen tärkkelysperunahankkeen toimesta perunan välivarastointiominaisuuksia, ja selvityksessä keskityttiin tutkimaan miten eri varastointilämpötilat ja perunoiden tuleentumisaste vaikuttavat välivarastoinnin onnistumiseen. Tässä tutkimuksessa keskityttiin puolestaan siihen, mikä on lajikevalinnan merkitys välivarastoinnin onnistumiselle.Varastointilämpötila (Sowokinos 2001), kasvukauden olot (Sowokinos ym. 2000) sekä viljelytoimet (Madsen & Christiansen 1996) aiheuttavat vaihtelua tärkkelyksen ominaisuuksiin, mutta myös lajikkeella on vaikutusta (Jansen ym. 2001). Alhaisissa varastolämpötiloissa perunan mukuloissa käynnistyy ns. kylmämakeutuminen eli tärkkelyksen hajoaminen sokereiksi (Sowokinos 2001). Perunalajikkeilla esiintyy suuria eroja kylmämakeutumisen kestävyydessä, mm. lastuperunalajikkeista on tutkittu paljon lajikkeiden erilaista herkkyyttä muuttaa tärkkelystä sokereiksi (Barichello ym. 1990)Tärkkelysperunahankkeelle tehdyssä selvityksessä sekä tässä Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksessa on huomattu, että ominaispainomittauksella määritetyn ja kemiallisesti mitatun tärkkelyspitoisuuden välinen erotus on sitä suurempi, mitä korkeampi on mukuloiden sokeripitoisuus. Tämä johtuu siitä, että ominaispainoperusteinen määritys ei pysty erottamaan sokeria ja tärkkelystä toisistaan, vaan huomioi molemmat tärkkelykseksi ja antaa näin ollen korkeasokerisille mukuloille todellista korkeampia tärkkelyspitoisuuksia.Tärkkelysperunalajikkeista Saturna ja Kardal vaikuttavat soveltuvan hyvin aumaukseen, kun auman olosuhteet ovat hyvät. Posmon mukuloihin muodostuu enemmän sokereita, ja tärkkelyspitoisuus laskee suhteessa enemmän kuin Saturnan tai Kardalin mukuloissa. Suomen oloissa keskenkasvuiseksi jäävän Kuraksen tärkkelyspitoisuus säilyy hyvissä varastointioloissa, mutta ohuen ja keskenkasvuisen kuoren kyky suojata mukulaa painohävikiltä on heikko. Tomppa puolestaan vaikuttaa soveltuvan hyvin aumaukseen. Tomppa säilyttää hyvin todellisen tärkkelyspitoisuutensa, ja myös sokerit jäivät alhaiseksi, kun varastointiolosuhteet olivat hyvät, mutta kylmää Tomppa ei siedä. Tärkkelyslajikkeista huonoimmin välivarastoituu Seresta. Serestalla oli merkittävästi korkeammat sokeripitoisuudet mukuloissaan sekä kylmän että hyvän varastoinnin päätteeksi

Toimi! -hankkeen merkitys muutoksen tekemisessä nuorten kokemana

Tutkielma käsittelee nuorten osallisuuden ja toimintakyvyn parantamista tavoitelleen Toimi!-hankkeen merkitystä muutoksen tekemisessä hankkeeseen osallistuneiden nuorten kokemana. Tutkimuskysymykset ovat, miten nuoret kokevat Toimi!-hankkeen auttavan ja tukevan heitä mahdollisten muutosten tekemisessä ja mitä nämä muutoksen tekemisessä auttavat ja tukevat tekijät ovat nuorten kokemana. Muutoksella tarkoitan nuorten koulutukseen, työelämään ja harrastuksiin kiinnittymistä sekä kokemusta oman elämäntilanteen parantumisesta ja tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymisestä. Tutkielma on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Toimi!-hankkeeseen osallistunutta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ollutta 21–29-vuotiasta nuorta. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelua käyttäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja teemoittelua hyödyntäen. Tutkielman tulosten mukaan nuoret kokivat, että hankkeen ryhmät olivat auttaneet ja tukeneet heitä muutoksen tekemisessä. Ennen hanketta monella nuorella oli näköalattomuutta ja toivottomuutta tulevaisuuden suhteen, alakuloa ja heikkoa itseluottamusta sekä kokemusta arjen sisällöttömyydestä. Hankkeeseen osallistuminen oli kaikille myönteinen ja yhteisöllinen kokemus, joka selkiytti tulevaisuuden suunnitelmia, lisäsi itseluottamusta ja uskoa omaan tulevaisuuteen sekä toi sisältöä ja rutiinia arkeen. Haastateltavat nuoret kokivat, että hankkeen ryhmät toimivat muutoksen alullepanijoina sekä auttoivat ja tukivat muutoksen tekemisessä. Samalla nuoret toivat esille, että heidän saamansa aiempi tuki koulutus- ja alavalintojen tekemiseen oli ollut pääosin riittämätöntä. Hankkeen kautta tulleina muutoksen tekemisessä auttavina ja tukevina tekijöinä nuoret pitivät yhdessä miettimistä ja vahvuuksien korostamista sekä sitä, että heitä kuultiin, heidän elämäntilanteensa huomioitiin, heidät kohdattiin yksilöllisesti ja heihin luotettiin. Lisäksi moni nuori arvosti hankkeen vapaaehtoisuutta. Hankkeen ryhmät myös vahvistivat haastateltujen nuorten osallisuuden kokemusta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä

Toimi! -hankkeen merkitys muutoksen tekemisessä nuorten kokemana

Tutkielma käsittelee nuorten osallisuuden ja toimintakyvyn parantamista tavoitelleen Toimi!-hankkeen merkitystä muutoksen tekemisessä hankkeeseen osallistuneiden nuorten kokemana. Tutkimuskysymykset ovat, miten nuoret kokevat Toimi!-hankkeen auttavan ja tukevan heitä mahdollisten muutosten tekemisessä ja mitä nämä muutoksen tekemisessä auttavat ja tukevat tekijät ovat nuorten kokemana. Muutoksella tarkoitan nuorten koulutukseen, työelämään ja harrastuksiin kiinnittymistä sekä kokemusta oman elämäntilanteen parantumisesta ja tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymisestä. Tutkielma on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Toimi!-hankkeeseen osallistunutta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ollutta 21–29-vuotiasta nuorta. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelua käyttäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja teemoittelua hyödyntäen. Tutkielman tulosten mukaan nuoret kokivat, että hankkeen ryhmät olivat auttaneet ja tukeneet heitä muutoksen tekemisessä. Ennen hanketta monella nuorella oli näköalattomuutta ja toivottomuutta tulevaisuuden suhteen, alakuloa ja heikkoa itseluottamusta sekä kokemusta arjen sisällöttömyydestä. Hankkeeseen osallistuminen oli kaikille myönteinen ja yhteisöllinen kokemus, joka selkiytti tulevaisuuden suunnitelmia, lisäsi itseluottamusta ja uskoa omaan tulevaisuuteen sekä toi sisältöä ja rutiinia arkeen. Haastateltavat nuoret kokivat, että hankkeen ryhmät toimivat muutoksen alullepanijoina sekä auttoivat ja tukivat muutoksen tekemisessä. Samalla nuoret toivat esille, että heidän saamansa aiempi tuki koulutus- ja alavalintojen tekemiseen oli ollut pääosin riittämätöntä. Hankkeen kautta tulleina muutoksen tekemisessä auttavina ja tukevina tekijöinä nuoret pitivät yhdessä miettimistä ja vahvuuksien korostamista sekä sitä, että heitä kuultiin, heidän elämäntilanteensa huomioitiin, heidät kohdattiin yksilöllisesti ja heihin luotettiin. Lisäksi moni nuori arvosti hankkeen vapaaehtoisuutta. Hankkeen ryhmät myös vahvistivat haastateltujen nuorten osallisuuden kokemusta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä

Compromised thermal tolerance of cardiovascular capacity in upstream migrating Arctic char and brown trout—are hot summers threatening migrating salmonids?

publishedVersio

Saturna ja Posmo ovat tärkkelysperunoista tärkeimmät

Tärkkelysperunaa viljeltiin vuonna 2004 noin 8 600 hehtaarilla. Kun siementuotantokin huomioidaan, on noin kolmannes peruna-alastamme tärkkelysperunaa. Saturna ja Posmo ovat tärkeimmät tärkkelysperunalajikkeet.vo

Individual variation in aquatic toxicology: Not only unwanted noise

The mean value of any parameter and its changes are usually discussed, when ecotoxicological studies arecarried out. However, also the variation of any parameter and its changes can be important components of the responses to environmental contamination. Although the homogeneity of variances is commonly tested, testing is done for the use of correct statistical methods, not because of exploring the possibility that variability and its changes could be important components of environmental responses. We evaluated recent aquatic toxicological literature and found that in the majority of articles indicating that homogeneity of variances was tested and giving the result of testing, the assumption of homogeneity was not fulfilled. Further, it was observed that in some studies experimental treatment clearly affected the variability. In this commentary we discuss the reasons for variability: measurement errors, experimental design, genetic heterogeneity and phenotypic plasticity, and conclude that even after accounting for experimental design and genetic makeup significant variability remains. This plasticity may change in environmental responses as suggested by a hypothetical example, and as confirmed by experimental data. As a consequence, the changes of variability can be significant, even when the means do not differ. Because of this, variability and its changes should always be analysed and reported. This will be easy, since the datasets are exactly the same for comparing the variances and means, and as normally variances are tested for homogeneity. It is likely that much new information about the responses of organisms to environmental contamination will be obtained. However, the present journal practises tend to discourage one from concentrating on anything but the mean. In contrast, we think it is imperative that variability is always included as an endpoint in data analysis in the future.</p

The perceived development needs for medicines information services in university hospital pharmacies : A mixed methods study

Background: Reliable and evidence-based medicines information (MI) is critical for patient care. To guarantee this, in many countries, there are medicines information centers (MICs) which offer medicines information services (MISs). While there are no MICs in Finland, pharmacists in all five university hospital pharmacies provide MISs. A proposal for establishing five MICs has been made by the National Medicines Information Network. Objectives: The aim was to explore the current MISs and the perceptions of current and potential MI service providers of the need for the proposed national MICs. Barriers and facilitators for potential transition from the current MISs provided by the university hospital pharmacies to establishing national MICs, were examined. Methods: This sequential explanatory mixed methods study was conducted nationally during September 2019–April 2020 as an online survey and semi-structured individual, pair and group theme interviews with hospital representatives. The survey questionnaire was sent to chief pharmacists and MI pharmacists in all five Finnish university hospital pharmacies (n= 5, census). The interviews (n=13) were carried out with chief pharmacists, MI pharmacists, medication safety officers (pharmacists), chairs of the Medicines Advisory Board (physicians) and clinical pharmacologists (physicians) (participants n=19). The data was analyzed using descriptive quantitative analysis and qualitative content analysis. Results: All invited representatives participated in the study. Offered MISs are quite similar but the human resources vary among the organizations. Answering MI questions was one of the core MISs. Most representatives considered a proposal of establishing five MICs to Finland positively. The expected benefits were related to achieving an official status to enhance MI, establishing the MICs within the university hospitals and close to where the MISs are needed, and fostering multiprofessional collaboration and collaboration between the MICs. Limited financial and human resources were seen the most critical challenges. Conclusion: The existing expertise of the pharmacists and the similarities in MISs provided by the university hospital pharmacies seem to provide a good basis and preconditions for expanding MI operations and forming MICs at the national level. By pooling current limited resources, synergies could be achieved and MISs, and potentially MICs developed. The establishment of MICs may enhance utilization of networking and multiprofessional collaboration in producing MISs at the national level.Peer reviewe