Paikallinen ruoka ja kestävä kehitys : Kirjallisuuskatsaus

Paikallista ruokaa ja kestävyyttä yhdistävät monet asiat, muun muassa käsitteiden runsaus ja määritelmien epäselvyys. Paikallinen ruoka voi olla lähellä tuotettua ruokaa ja/tai alkuperältään sekä tarjontaketjultaan tunnettua (kotimaista) ruokaa. Se on ruokaa ”jostakin” ja tarjoaa vaihtoehdon ”ei-mistään” tulevalle ruualle. Kestävyys on puolestaan erilaisten asioiden (pääomien, tuotanto- ja kulutusmahdollisuuksien yms.) ajassa säilymistä. Se, mitä ajassa pitäisi säilyä, missä määrin, kuinka kauan, missä, kenen näkökulmasta ja millä tavoin, on kuitenkin sopimuksenvarainen asia. Paikallisen ruuan yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan jäsentää kestävyyden näkökulmasta. Tässä selvityksessä tehtävään on haettu vastauksia kirjallisuudesta. Miten paikallinen ruoka ja taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys liittyvät toisiinsa? Millaisilla alustoilla ne yhdistyvät toisiinsa? Mihin maantieteellisiin alueisiin ne kiinnittyvät? Kuinka kestävyys syntyy ja kuinka sitä edistetään paikallisen ruuan tapauksessa? Entä kuinka kestävyys todennetaan ja mitataan? Missä asioissa ja miten kestävyys ilmenee? Erityisesti nämä kestävyyden ilmentymät eri ulottuvuuksilla ovat samalla perusteita erilaisille yksilö-, yhteisö- tai politiikkatason valinnoille. Raportti avaa kestävyyden käsitettä paikallisen ruuan yhteydessä; samalla se toimii paikallisen ruuan tulevaisuuskuvien laatimisen lähtökohtana PARTY-hankkeessa (Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset)

Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat

Paikalliset ruokajärjestelmät ovat usein vahvasti institutionalisoituneita, kulttuurisesti juurtuneita, taloudellisten valtasuhteiden ja vakiintuneiden kulutustottumusten sementoimia kolossaaleja. Niiden tulevaisuutta on helppo tarkastella polkuriippuvaisena, vakiintuneena kehitysurana. Maailmanmalli on niin vahva, että aidosti vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on vaikea nähdä tai edes mielikuvitella. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä tällaista mielen maailman monokulttuuria on mahdollista rikkoa säätämällä tarkastelukehystä ja horisonttia. Nykyhetki on aina rajoitteisin aikahorisontti, koska yksityiskohtaista sisältöä on runsaasti, eikä sitä ole helppo järjestää muutoshahmoiksi, syy-seuraussuhteiksi tai hierarkioiksi. Mitä kauemmas historiaan tai tulevaisuuteen liikutaan, sitä vähemmän tätä merkityksettömien yksityiskohtien kohinaa on ja sitä selvemmin kokonaisuudet parhaimmillaan hahmottuvat. Tässä raportissa on esitetty tulokset neljän kestävyyden ulottuvuuden (taloudellisen, ympäristöllisen, sosiaalisen ja kulttuurisen) varaan rakentuvista paikallisen ruuan tulevaisuuskuvista. Paikallinen ruoka on lähellä tuotettua ja/tai alkuperältään ja tarjontaketjultaan tunnettua kotimaista ruokaa. Tulevaisuuskuvat muodostavat yhden ”otoksen” monista mahdollisista paikallisen ruuan vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja tällaisina niitä tulisi ensisijaisesti myös tulkita. Jos kuvattuja tulevaisuuksia tavoitellaan, tuloksista on hyötyä tunnistettaessa tavoiteltavia sisältöjä, poistettavia esteitä ja toimijoiden erilaisia rooleja tulevaisuuksien tekemisessä

Paikallisen ruuan tulevaisuudet ja yhteiskunnalliset vaikutukset

.</p

Paikallisen ruuan tulevaisuudet ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Erilaiset vaihtoehtoiset ruokajärjestelmät haastavat hallitsevan ruokajärjestelmän. Monissa vaihtoehtoisissa järjestelmissä korostuvat tuottajan ja kuluttajan vuorovaikutus, sosiaaliset ja ympäristökysymykset sekä paikallisuus. Ruuan tuotantopaikat, tuottajat ja kuluttajat kytkeytyvät yhteen pitkään jatkuneen eriytymiskehityksen jälkeen uusilla, nykyaikaisilla tavoilla. Koska tällaiset ruokajärjestelmät yleistyvät kehittyneissä teollisuusmaissa, hallitseva ruokajärjestelmä ei ilmiselvästi tyydytä kaikkien ruokaketjun osapuolten tarpeita riittävällä tavalla. Aika näyttää, tuleeko vaihtoehtoisista järjestelmistä valtavirtaa vai jäävätkö ne ”vaihtoehtoisiksi”. Tässä raportissa on esitetty tulokset ”Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset” -hankkeesta (PARTY). Hankkeessa laadittiin kirjallisuuskatsauksen ja tulevaisuusverstaiden pohjalta tulevaisuuskuvat neljän kestävän kehityksen ulottuvuuden varaan rakentuvista paikallisista ruokajärjestelmistä: lyhyestä, vihreästä, reilusta ja aidosta ketjusta. Lyhyen ketjun mahdollisen toteutumisen keskiössä ovat toimintatavat ja ketjun valtarakenteet, Vihreän ketjun tuotekehitys, teknologia ja innovaatiot, Reilun ketjun toimijuus ja tieto sekä Aidon ketjun kulttuuri, arvostus ja tuoteosaaminen. Tulevaisuuskuvien toteutumisella olisi asiantuntija-arvioiden perusteella suurimmat vaikutukset maaseudun elinvoimaisuuden vahvistumiseen, ruokajärjestelmän sosiaalisen hyväksyttävyyden parantumiseen, aineettoman hyvinvoinnin lisääntymiseen ja ruokatuotannon kannattavuuden parantumiseen. Tulevaisuuskuvien hahmottaman ruokajärjestelmän lupaavimmat kehittämiskohteet olisivat asiantuntija-arvioiden perusteella kiertotalouden vahvistaminen, ympäristökuormitusta vähentävä tuotekehitys, paikallisen ruuan suosiminen julkisissa hankinnoissa ja ruokavalioiden muuttaminen kasvispainotteisemmiksi. Tulokset eivät ole ennusteita: ne antavat viitteitä siitä, mihin asioihin ruokajärjestelmän muutoksessa, kehittämisessä ja tutkimuksessa on syytä kiinnittää huomiota

Management of Lower Extremity Oedema : Patient Guidance Material on Compression Bandaging

Venous insufficiency is a chronic condition, which affects approximately 30-50% of the western adult population. Venous insufficiency can lead to venous hypertension and other symptoms, such as oedema and skin changes in the lower extremities. If not treated, venous insufficiency can ultimately lead to ulceration. Compression therapy is the primary method in the management of venous insufficiency. However, there can be problems with patient adherence, which can interrupt the care. The purpose of this functional thesis was to promote patient adherence through the creation of patient guidance material on compression bandaging. We conducted a literature review in order to collect theoretical information about our key concepts. The aim of the thesis was to create patient guidance material on compression therapy and enhance adherence to care. The ultimate goal was to promote health and self-care of the patients. The information we gathered from the literature review confirmed that patient education is important, since it impacts the outcomes of treatment positively. Patient adherence can be promoted with informative and clear written education material, combined with a good nurse-patient relationship. Adherence to treatment promotes the outcomes of compression therapy. In the future, it would be beneficial to conduct research about the knowledge healthcare professionals have on compression therapy in different healthcare settings. In addition, gaining more information about patients’ experiences and patient education regarding the implementation of compression therapy would be beneficial.Laskimoiden vajaatoiminta on krooninen sairaus, joka vaikuttaa arviolta 30-50 prosenttiin länsimaiden aikuisväestöstä. Laskimoiden vajaatoiminta voi johtaa laskimopaineen nousuun ja muihin oireisiin, kuten alaraajojen turvotukseen ja ihomuutoksiin. Mikäli laskimoiden vajaatoiminta jätetään hoitamatta, voi se johtaa laskimoperäisen haavan syntyyn. Turvotuksen estohoito on laskimoiden vajaatoiminnan ensisijainen hoitokeino. Hoito kuitenkin usein keskeytyy moninaisten hoitoon sitoutumiseen liittyvien ongelmien vuoksi. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda potilasohjausmateriaalia, joka edistäisi sitoutumista turvotuksen estohoitoon. Teimme kirjallisuuskatsauksen saadaksemme teoreettista tietoa avainkäsitteistämme. Opinnäytetyömme tarkoitus oli luoda potilasohjausmateriaalia turvotuksen estohoidosta ja parantaa hoitoon sitoutumista. Tavoitteenamme oli edistää potilaiden terveyttä ja ohjeiden mukaista hoidon toteuttamista. Kirjallisuuskatsauksesta keräämämme tieto osoitti potilasohjauksen tärkeyden hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi. Informatiivinen ja selkeä kirjallinen opetusmateriaali yhdistettynä hyvään hoitaja-potilassuhteeseen edistää hoitoon sitoutumista ja täten myös turvotuksen estohoidon tuloksia. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä tutkimusta terveysalan ammattilaisten tietoudesta turvotuksen estohoitoon liittyen erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Potilaiden kokemukset ja potilasohjaus turvotuksen estohoidon toteuttamisen liittyen olisivat myös hyvä tutkimuskohde

Psykososiaalisen hoidon toteutuminen haittoja vähentävässä korvaushoidossa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille korvaushoitoyksiköiden henkilökunnan näkökulmia psykososiaalisen hoidon toteutuksesta haittoja vähentävässä korvaushoidossa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin minkälaisia psykososiaalisia palveluita haittoja vähentävät korvaushoitoyksiköt tarjoavat, ja millaisia haasteita käytännön työhön liittyy. Opinnäytetyö toteutettiin kahdessa eri vaiheessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin triangulaatiota yhdistämällä kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella sekä teemahaastatteluilla. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin sekä induktiivista sisällönanalyysia että tilastollisia menetelmiä. Triangulaation avulla tutkimustuloksista saatiin mahdollisimman yhdenmukaiset ja luotettavat sekä tutkimuksesta entistä validimpi. Tutkimustuloksista keskeisenä esille nousi psykososiaalisten palveluiden myönteiset vaikutukset haittoja vähentävän korvaushoidon asiakkaille. Lisäksi tuloksissa korostui hyvän hoitosuunnitelman merkitys. Tutkimustulosten perusteella psykososiaalisen tuen määrää ja palveluiden laatua tulisi lisätä, sekä tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä

A conceptual discussion of embodiment in special music education : Dalcroze Eurhythmics as a case

Students with Special Educational Needs (SEN) have difficulties in learning, perception and communication that often pose challenges for participation in traditionally organised music lessons with instruments. Embodied approaches to music education concentrate on utilising body movements to create and enhance learning. As embodied musical activities are drawn from the personal experiences of the students, it is possible to meet the diverse needs of learners efficiently. In this article, we provide introductory remarks on the conceptual content and sphere of embodiment in the context of special music education. We use Dalcroze Eurhythmics as an example, as it is deeply grounded in embodied music making and has a long history of being applied in this area.peerReviewe