Ammatillisten opettajien yhteistyö - Tiimityötä ja kokeiluja muuttuvassa toimintaympäristössä

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli tarkastella moniammatillisten opettajatiimien yhteistyötä ammatillisessa koulutusorganisaatiossa. Yhteistyötä tarkasteltiin tiimityön näkökulmasta pyrkien selvittämään opettajien tiimityötä edesauttavia ja haastavia tekijöitä sekä opettajakulttuurien ilmenemistä tiimien toiminnassa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin koulutusorganisaatiossa toteutetun kehittämiskokeilun aikaansaannoksia ja merkitystä tiimien toiminnalle. Kehittämiskokeilun tarkoituksena oli kannustaa tiimejä tunnistamaan toiminnassaan olosuhteita, toimintatapoja ja keinoja, joilla vahvistaa tiimin osaamista, tehokkuutta, tulostavoitteita ja hyvinvointia muuttuvassa ympäristössä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tiimityön käsitettä ja edellytyksiä tarkasteltiin organisaatiokirjallisuuden pohjalta, jonka jälkeen tiimityön tarkastelua syvennettiin koulutusorganisaatioiden ja opettajuuden kontekstiin. Toimintaympäristön muutosten myötä yhteistyöhön pohjautuvat toimintatavat ovat kasvattaneet merkitystään koulutuksen kentällä, ja opettajien yhteistyö näyttäytyy moniselitteisenä ilmiönä. Tätä havainnollistivat tutkimuksen keskeiset teoreettiset näkökulmat, jotka liittyivät aikaisempaan opettajien yhteistyötä koskevaan kirjallisuuteen ja tutkimukseen, opettajakulttuureihin, oppiviin organisaatioihin ja ammatillisiin oppimisyhteisöihin. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat koulutusorganisaation kehittämiskokeiluun osallistuneiden tiimien tiimivastaavat. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, ja aineisto kerättiin toukokuussa 2019 haastattelemalla kuutta tiimivastaavaa. Kerätty aineisto analysoitiin tutkimuskysymyksestä riippuen aineistolähtöisellä ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten perusteella opettajien tiimityöhön vaikuttivat yhteiseen aikaan ja tilaan liittyvät näkökulmat, esimiestyö, tiimin tavoitteet ja päämäärät, vastuun jakaantuminen ja kantaminen, tiimin vuorovaikutus ja ilmapiiri sekä ajankohtaiset muutokset. Nämä tekijät näyttäytyivät tiimeissä eri tavoin, ja pitivät tiimistä riippuen sisällään sekä työskentelyä edesauttavia että haastavia elementtejä. Tiimityön kulttuuriset piirteet nousivat esiin tiimityön muodostumisen ja kehittymisen, organisaation roolin, individualistisen opettajakulttuurin ja kehittyneiden yhteistyökulttuurien piirteiden kautta, jotka osaltaan vaikuttivat tiimityön toteutumiseen koulutusorganisaatiossa. Kehittyneiden yhteistyön muotojen ohella vanhat ja perinteiset toiminta- ja ajattelutavat olivat läsnä tiimien arjessa, ja tulosten perusteella kulttuurinen muutos nähtiin monelta osin hitaana ja aikaa vievänä sen edellyttäessä uusia asenteita ja toimintatapoja. Koulutusorganisaatiossa toteutettu kehittämiskokeilu näyttäytyi tulosten perusteella yhdenlaisena kokeilukulttuurin virittäjänä sen herätellessä tiimejä omien toimintatapojen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Kehittämiskokeilun myötä tiimit saivat ideoiduksi ja toteutetuksi arkea, koulutusalaa ja yhdessä tekemistä edistäviä kokeiluja, vaikka kehittämiskokeilun merkityksen koettiin jääneen osalla tiimeistä odotettua pienemmäksi. Rohkaisu vanhojen tapojen kyseenalaistamiseen ja uuden kokeilemiseen näyttäytyvät jatkossakin mahdollisuutena kehittää sekä sujuvampaa yhteistyötä että tehokkaampaa ja laadukkaampaa opetusta koulutusorganisaatiossa. Keskeiseksi nousee myös kollegiaalisen ilmapiirin ja jaetun johtajuuden vahvistaminen. Sen sijaan kiire, jatkuva muutos sekä kohtaamisten, resurssien ja ajan puute ovat tutkimuksen perusteella todennäköisiä rajoittamaan oppimisen ja kehittämisen mahdollistavan tilan juurtumista osaksi arkea

Linking Long-Term Product Planning and Requirements Prioritization to Customer Value Creation

Creating value for different customer segments is essential to the business of a company. Thus, software product development companies' ability to implement the most valuable requirements in their products has been seen as critical. The literature offers requirements prioritization methods for selecting requirements, but their suitability for solving practical challenges is not clear. The state of the practice in long-term product planning and requirements prioritization, and the practical challenges involved is not thoroughly analysed. Therefore, the connection between the selection of product features and customer value creation is also an area that needs more investigation. This thesis investigates the current state of long-term product planning and requirements prioritization, and their linkages to customer value creation in market-driven software product development. The results are based on the experience gathered from 7 Finnish software product development companies that had recognized the importance to improve their long-term product planning and requirements prioritization practices. To gain a deep understanding in real product development context, we conducted longitudinal case studies using an action research approach. In addition, we evaluated the suitability of requirements prioritization methods in product development projects. The thesis provides a systematic analysis of long-term product planning and requirements prioritization activities and challenges involved in the market-driven software product development companies. According to our results product planning activities are at a low-level, focusing on the individual features of individual products in short term. Practitioners have challenges in drawing different viewpoints together into product planning. Both integrating business and customer viewpoints to the project level as well as integrating the understanding about technical limitations and possibilities to product level planning was difficult in practice. The requirements prioritization methods did not solve the practical challenges. On the basis of our findings we also propose a set of practices that support the link from long-term product planning and requirements prioritization to customer value creation. The essence of the suggested practices is 1) in the shift of planning focus from individual product features towards understanding the processes of customers and users and in describing the solutions from the customer viewpoint as a whole and 2) in the cross-functional effort to be able to combine the three main viewpoints of customer value creation (company's own business, customers and users, and implementation).Arvon luominen eri asiakassegmenteille on elintärkeää yrityksen liiketoiminnalle. Ohjelmistotuoteyrityksen kyvykkyys toteuttaa tuotteisiinsa asiakkaiden näkökulmasta katsoen arvokkaimmat ominaisuudet onkin siksi nähty kriittisenä. Kirjallisuudessa esitellään erilaisia priorisointimenetelmiä tuoteominaisuuksien valintaan, mutta niiden soveltuvuudesta käytännön ohjelmistotyöhön ei juuri tiedetä. Myöskään pitkäntähtäimen suunnittelun ja vaatimusten priorisoinnin nykytilaa sekä niihin liittyviä käytännön haasteita ei ole syvällisesti analysoitu. Siksi yhteyttä ominaisuusvalintojen ja asiakasarvon luomisen välillä onkin tärkeää tutkia lisää. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten pitkäntähtäimen tuotesuunnittelu ja vaatimusten priorisointi tukevat arvon luontia asiakkaille ja käyttäjille markkinaohjautuvassa ohjelmistotuotekehityksessä. Tulokset perustuvat seitsemästä suomalaisesta ohjelmistotuoteyrityksestä kerättyihin kokemuksiin. Saadaksemme tuotesuunnittelusta ja ominaisuusvalintojen tekemisestä niin pitkällä kuin lyhyelläkin tähtäimellä syvällisen ymmärryksen, toteutimme pitkittäisiä tapaustutkimuksia käyttäen toimintatutkimuslähestymistapaa. Lisäksi kokeilimme vaatimusten priorisointimenetelmiä todellisessa tuotekehitysympäristössä. Tutkimus esittelee systemaattisen nykytila-analyysin ohjelmistoyritysten tuotesuunnittelun käytännöistä ja haasteista. Tulokset paljastavat, että ohjelmistotuotteita suunnitellaan pirstaleisesti, lyhyellä aikajänteellä ja yksittäisen tuotteen ominaisuuksiin kerralla keskittyen. Yritysten työntekijöillä on vaikeuksia käytännössä yhdistää arvonluonnin kannalta tärkeitä näkökulmia. Sekä liiketoiminta- ja asiakasnäkökulman tuominen tuotekehitysprojektien päätöksentekoon että toisaalta teknisten rajoitteiden ja mahdollisuuksien huomioiminen jo tuotesuunnittelun aiemmissa vaiheissa ovat erityisen haastavia. Tutkimuksen tuloksena syntyi käytäntöjä, joiden avulla asiakasarvon luomista voisi tukea tuotesuunnittelussa. Näiden käytäntöjen keskiössä ovat 1) suunnittelun fokuksen siirtäminen yksittäisistä tuoteominaisuuksista asiakkaan ja loppukäyttäjän prosessien ymmärtämiseen, sekä ratkaisujen kuvaaminen asiakkaan näkökulmasta kokonaisuuksina, sekä 2) yli organisaatiorajojen ulottuva työskentely, jonka avulla voidaan paremmin yhdistää kolme tärkeintä asiakasarvon luonnin näkökulmaa (yrityksen oma liiketoiminta, asiakkaat ja käyttäjät, sekä tuotteen toteuttaminen)

Kertomuksen vaarat: Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia

"Meitä ei kiinnosta sinun tarinasi, vaan miksi sen kerrot!" Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on kuuden Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkijan kolmivuotinen hanke (2017–2019), jota rahoittaa Koneen Säätiö. Projekti yhdistää teoreettista perustutkimusta laajamittaiseen yhteistyöhön muiden tieteenalojen ja ammattiryhmien kuten journalistien, opettajien, taiteentekijöiden ja terveysalan ammattilaisten kanssa

”Tarina se on tämäkin päivitys”: Kertomuksen vaarat -projekti sosiaalisessa mediassa

Puheenvuoro nostaa esiin Kertomuksen vaarat -tutkimusprojektin kohtaamia ja käsittelemiä tiedeviestinnällisiä haasteita sosiaalisessa mediassa. Projekti loi sosiaalisessa mediassa ainutlaatuisen joukkoistamiskampanjan, jolla kerättiin esimerkkejä kertomusmuodon välineellisestä käytöstä eri elämänalueilla. Kerättyjen esimerkkien popularisoivat narratologiset analyysit hankkeen Facebook-sivulla ovat herättäneet tunnereaktioita laidasta laitaan. Katsauksessa pohditaan kirjallisuustieteen, kertomuspuheen, affektien ja sosiaalisen median suhdetta sekä analysoidaan hankkeen omia toimintatapoja. Mitä "Kertomuksen vaarojen" sometoiminnasta voisi oppia

Combined Expression of IFN-gamma, IL-17, and IL-4 mRNA by Recall PBMCs Moderately Discriminates Active Tuberculosis from Latent Mycobacterium tuberculosis Infection in Patients with Miscellaneous Inflammatory Underlying Conditions

New biomarkers are needed for discriminating active tuberculosis (TB) from latent TB infection (LTBI), especially in vulnerable groups representing the major diagnostic challenge. This pilot study was carried out to explore the diagnostic potential of selected genes, IFN-gamma, IL-17, IL-4, and FoxP3, associated with TB immunity and immunopathology. IFN-gamma, IL-17, IL-4, and FoxP3 mRNA expression levels were measured by quantitative reverse transcription PCR (RT-qPCR) from antigen-stimulated peripheral blood mononuclear cells of patients with active TB (n = 25); patients with miscellaneous inflammatory disorders and concomitant LTBI (n = 20), rheumatoid arthritis (RA) being the most predominant in the group (n = 11); and in healthy Bacillus Calmette Guerin (BCG) vaccinees (n = 8). While the levels of FoxP3 mRNA did not differ between the tested groups, the cumulative expression levels of purified protein derivative -stimulated IFN-gamma, IL-17, and IL-4 mRNAs were found to distinguish active TB from the whole group of LTBI with 48% sensitivity and 85% specificity. When restricting the LTBI group to RA cases only, the sensitivity was 56% and specificity 100%. When interpreting the result as positive in at least one of the mRNAs IFN-gamma, IL-17, or IL-4, sensitivity of 64% and specificities of 75% (heterogeneous group of LTBI) or 100% (LTBI with RA) were achieved. Moderate discrimination of active TB from LTBI with miscellaneous inflammatory underlying conditions by using combined quantitative expression of IFN-gamma, IL-17, and IL-4 mRNA seems not to be of high diagnostic potential.Peer reviewe

Suomalaiset lämpimät makuuparsipihatot lehmän ja hoitajan näkökulmasta

Lämpimiä makuuparsipihattoja koskevat tutkimukset ovat kahden hankkeen, ”Lypsykarjarakennustentoiminnalliset vaihtoehdot” ja ”Eläinterveydenhuollon kehittämishanke Pohjois-Savossa” (ELKE)yhteystyössä 2004–2006 toteuttama kuusiosainen tutkimussarja, jonka osia ovat: 1) Lypsykarjarakennustentoiminnalliset vaihtoehdot, 2) Navetan rakenteellisten ratkaisujen yhteys lehmien terveyteenlämpimissä makuuparsipihatoissa, 3) Hyvinvointi-indeksit pihattonavetoiden arvioinnissa: indeksienvalidointi ja kehittäminen, 4) Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa, 5)Lehmien syöntikäyttäytyminen ja sen yhteys navetan rakenteellisiin ratkaisuihin, ja 6) Lehmien syöntikäyttäytyminenja sen yhteys navetan rakenteellisiin ratkaisuihin. Tutkimusten toteuttajatahoina ovatMTT/Vakola, Työtehoseura, Valio, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Savoniaammattikorkeakoulu,ja Kuopion yliopiston soveltavan biotekniikan instituutti

Expression of a novel carbonic anhydrase, CA XIII, in normal and neoplastic colorectal mucosa

BACKGROUND: Carbonic anhydrase (CA) isozymes may have an important role in cancer development. Some isozymes control pH homeostasis in tumors that appears to modulate the behaviour of cancer cells. CA XIII is the newest member of the CA gene family. It is a cytosolic isozyme which is expressed in a number of normal tissues. The present study was designed to investigate CA XIII expression in prospectively collected colorectal tumor samples. METHODS: Both neoplastic and normal tissue specimens were obtained from the same patients. The analyses were performed using CA XIII-specific antibodies and an immunohistochemical staining method. For comparison, the tissue sections were immunostained for other cytosolic isozymes, CA I and II. RESULTS: The results indicated that the expression of CA XIII is down-regulated in tumor cells compared to the normal tissue. The lowest signal was detected in carcinoma samples. This pattern of expression was quite parallel for CA I and II. CONCLUSION: The down-regulation of cytosolic CA I, II and XIII in colorectal cancer may result from reduced levels of a common transcription factor or loss of closely linked CA1, CA2 and CA13 alleles on chromosome 8. Their possible role as tumor suppressors should be further evaluated

Huomisen ruoka - kansallisen ruokastrategian taustaraportti

Valtioneuvoston kanslia asetti 20.11.2009 johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa. Tehtävänannon taustalla ovat mm. elintarvikkeiden kysynnän ja tarjonnan globaalit vaihtelut, jotka vaikuttavat yhä enemmän myös Suomen tilanteeseen. Pidemmällä aikajänteellä ruuan ja puhtaan juomakelpoisen veden saatavuus ja riittävyys eivät ole maailmanlaajuisesti enää itsestäänselvyyksiä. Jokaisella kansakunnalla on tarve varmistaa ruuan saanti väestölleen. Tämä tulee olemaan monessa maassa entistä suurempi ja keskeisempi tehtävä. Tänä päivänä Suomen pohjoinen sijainti, lyhyt kasvukausi ja monia maita kylmemmät olosuhteet aiheuttavat kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta haasteita. Pitkällä aikavälillä ilmaston lämpeneminen ja monien alueiden kuivuminen voivat johtaa suuriin muutoksiin, jotka vaikeuttavat ruuantuotantoa eri alueilla. Suomessa, jossa sadanta on suurempi kuin haihtuminen, voi muutos luoda meille myös uusia mahdollisuuksia. Se voi merkitä meille suurempaa vastuuta myös maamme ulkopuolella olevien ihmisten ruokkimisesta. Toimeksiannon mukaan strategiatyön tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan mahdollisimman hyvin turvata kotimaisen ruokasektorin kilpailukyky ja toimintaedellytykset sekä elintarvikkeiden huoltovarmuus tulevaisuudessa. Muuttuvan toimintaympäristön vuoksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita, joiden varaan koko ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä voidaan kestävästi rakentaa. Johtoryhmä katsoi strategisen kehityksen kannalta sopivaksi aikajänteeksi kaksikymmentä vuotta nykyhetkestä eteenpäin. Monet ruokajärjestelmää koskevat megatrendit ovat tunnistettavissa ja niistä tiedeyhteisöt ovat varsin yksimielisiä. Voi kuitenkin tapahtua sellaisia muutoksia, joihin ei ole pystytty varautumaan. Esimerkkinä näistä voidaan mainita äskeiset Islannin tulivuorenpurkauksen vaikutukset lentoliikenteeseen. Kansallisen ruokastrategian kehittäminen tuleekin olla mieluummin jatkuva prosessi kuin kertaluonteinen selvitys. Johtoryhmä on kiinnittänyt tähän huomiota. Johtoryhmä päätyi jakamaan työn tuloksen kahteen osioon. Tämä raportti taustoittaa koko ruokajärjestelmän tilannetta, kehitystä ja tulevaisuutta. Kirjoittajiksi tähän osaan on pyydetty sektorin parhaita asiantuntijoita maassamme. Toisessa eli toimenpideosassa on johtoryhmän esitykset ja suositukset tarvittavista toimenpiteistä sekä niiden vastuullisista toteuttajista