Vastasyntyneen varsan sepsis : osa II : Infektion diagnosoiminen, aiheuttajamikrobit ja mikrobilääkeresistenssi

Sepsis eli infektion aiheuttama yleistynyt tulehdusreaktio on merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja vastasyntyneillä varsoilla. Kirjallisuuskatsauksessa on käsitelty sepsiksen patofysiologiaa ja kliinisiä oireita vastasyntyneillä varsoilla sekä sepsikselle altistavia tekijöitä. Vastasyntyneen varsan sepsiksen diagnosoimisessa kliinisten oireiden arvioinnilla on keskeinen merkitys sairauden varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon aloittamisessa. Sairauden nopean etenemisen ja veriviljelytulosten hitaan valmistumisen vuoksi antibioottihoito joudutaan aloittamaan jo ennen viljelytulosten valmistumista. Veriviljelyllä on kuitenkin tärkeä merkitys sepsisdiagnoosin ja valitun antibioottihoidon varmistamisessa. Sairaalakohtaisten veriviljelynäytetulosten seuranta mahdollistaa ensisijaisen mikrobilääkkeen valinnan aiemmin eristettyjen aiheuttajamikrobien esiintyvyyden ja mikrobilääkeherkkyyksien perusteella. Yleisimpiä vastasyntyneen varsan sepsiksen aiheuttajia ovat kirjallisuuden mukaan suolistoperäiset gram-negatiiviset bakteerit. Escherichia colin osuus vastasyntyneiltä varsoilta otetuista veriviljelynäytteistä eristetyistä bakteerikannoista on vaihdellut eri tutkimuksissa 18,7 - 50,0 %. Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa varsojen veriviljelynäytteistä eristettyjen E.coli -kantojen herkkyys yleisesti käytetylle trimetopriimi-sulfadiatsiinille on ollut huono (57–71 %). Penisilliinin ja gentamisiinin yhdistelmälle enterobakteerien herkkyyden on raportoitu olevan hyvä. Suomessa tilanteen on arvioitu olevan parempi. Tutkimuksessa kartoitettiin retrospektiivisesti veriviljelyn käyttöä varsojen sepsiksen diagnostiikassa, sepsiksen aiheuttajamikrobien esiintymistä ja mikrobilääkkeiden käyttöä Yliopistollisessa eläinsairaalassa (YES) vuosina 2004–2006. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 90 korkeintaan 10 päivän ikäisenä YES:aan tuodun varsan potilastiedoista. Sairaalaan saapuneista varsoista 30 % oli otettu veriviljelynäyte. Veriviljelynäytteistä positiivisia oli 62,5 %. 60 % positiivisista näytteistä kasvoi vähintään kahta bakteerilajia. Yleisin aiheuttajabakteeri oli Escherichia coli (23,1 %). Yksi eristetyistä E.coli -kannoista oli resistentti ampisilliinille, gentamisiinille ja trimetopriimi-sulfadiatsiinille. Aineiston pienen koon vuoksi tutkimus ei kuitenkaan anna luotettavaa kuvaa eristettyjen aiheuttajamikrobien mikrobilääkeherkkyydestä laajemmin. Sekakasvujen osuus oli suuri ja tyypillisten veriviljelynäytteitä kontaminoivien bakteerilajien (Streptococcus viridans sp., Micrococcus sp., koagulaasinegatiiviset stafylokokit) osuus oli yli 30 % eristetyistä bakteerikannoista. Tämä viittaa ongelmiin veriviljelynäytteenottotekniikassa riittävän aseptiikan saavuttamien osalta. Koagulaasinegatiiviset stafylokokit voivat myös aiheuttaa sepsiksen, mutta niiden merkitys vastasyntyneiden varsojen sepsiksen aiheuttajina on epäselvä

Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläimistöseurannan näytteenottoon ja raportointiin

Ohje on laadittu ympäristökeskusten alueilla tapahtuvaa, lähinnä velvoitetarkkailuihin kuuluvaa pohjaeläinseurantaa varten. Ohje on tarkoitettu sekä konsulttien että aluekeskuksissa velvoitetarkkailuja hoitavien käyttöön ja sitä voidaan hyödyntää mm. tarkkailuohjelmien laadintavaiheessa. Ohjeen avulla pyritään yhdenmukaistamaan pohjaeläinseurantoja, koskien lähinnä pohjaeläimistön näytteenottoa. Tulosten raportointia ja käsittelyä ei ole ohjeistettu kovin pitkälle, mutta olennaisimmat huomioitavat tekijät on kerrottu. Lisäksi on esitetty lisätietolähteitä ja keskeisin pohjaeläimistön määrityskirjallisuus

Voimametsistä viherkattoihin: Opas ympäristöjen tuotteistamiseen kesä- ja hyvinvointimatkailussa

201

From forest bathing to green roofs - Guide for productised environments in summer and wellness tourism

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet201

Työhyvinvoinnin edistäminen ja toiminnan kehittäminen muuttuvissa organisaatioissa : TYRNI-hankkeen loppuraportti

TYRNI-hankkeen tavoitteina oli kehittää mukana olevien organisaatioiden rakennetta, työtä ja työyhteisöjä sekä tukea henkilöstön muutosvalmiuksia ja työssä jaksamista. Työn kehittämisellä tarkoitettiin oman toiminnan jatkuvaa parantamista ja voimavarojen tehokkaampaa käyttöä. Palvelurakenteen uudistamisen keskeisiä lähtökohtia ovat palveluprosessien ja -tuotannon kehittäminen ja tehostaminen. Uudistuvissa rakenteissa motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö on keskeinen tekijä toiminnan eteenpäin viemisessä. Kehittämistilaisuuksien menetelmällisenä tausta-ajatuksena oli ratkaisu- ja voimavarakeskeinen toimintatapa. Sen lähtökohtana on vahvistaa hyvin toimivia osa-alueita sekä löytää etenemisvaihtoehtoja ongelma- ja muutostilanteisiin. Kehittämistyöhön osallistuivat aktiivisesti ylin johto, esimiehet ja henkilöstö. TYRNI-hankkeen tuloksena syntyi nykytilan kuvaus esimiesten ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta je kehittämishaasteista. Lisäksi tuloksena oli toimivia ja edelleen kehittyviä työprosesseja ja toimintatapoja sekä asiantuntijuuteen perustuvia työryhmiä ja vertaistukea vahvistavia työtapoja. Hankkeessa opitut kehittämisen työvälineet ovat käytössä esimiehillä ja henkilöstöllä. Selänteen osalta tulokseksi tuli lisäksi kuntayhtymän strategian konkeretisoiminen toiminnoiksi ja osin myös aikataulutetuiksi ja vastuutetuiksi toimenpiteiksi. TYRNI-hanke (2009-2011) oli Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoima ESR-rahoitteinen hanke. Se toteutettiin peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä ja Oulaisten perusturvassa

Kuormituksen ja palautumisen kartoitus Firstbeat -mittarilla : nuorilla suunnistajilla ja jalkapalloilijoilla

Tässä tapaustutkimuksena toteutetussa opinnäytetyössä käsitellään kahden eri lajin nuorten urheilijoiden kuormittumista ja palautumista peruskuntokauden aikana mitattuna. Urheilijat ovat Turun Seudun urheiluakatemian urheilijoita, josta myös työn toimeksianto saatiin. Tavoitteena oli kartoittaa miten urheilijat palautuvat ja onko heidän palautumisessaan eroja. Kuormituksen ja palautumisen suhdetta mitattiin sykevälivaihtelun määrän ja unen määrän avulla. Mittarina käytettiin Firstbeat hyvinvointianalyysia. Mittaukset tehtiin kahdeksalle jalkapalloilijalle ja kahdeksalle suunnistajalle. Mittaus kesti kolme vuorokautta ja sijoittui molemmilla ryhmillä ennen kilpailukauden alkua. Numeeriset tulokset kuten unen pituus, palautumisen määrä yön ja päivän aikana sekä palautumisen laatu kerättiin hyvinvointianalyyseistä havaintomatriisiin ja nostettiin sieltä esiin löydökset. Lisäksi hyvinvointianalyyseistä löytyviä yhteenvetokuvioita analysoitiin laadullisesti. Mittauksessa mukana olleet saivat mittausjaksolta henkilökohtaisen palautteen. Tämän lisäksi suunnistajien ja jalkapalloilijoiden ryhmien tuloksista tehtiin lyhyt yhteenveto valmentajille. Mittauksista huomattiin unen aikaisen palautumisen olevan suunnistajien kohdalla oikein hyvää, mikä näkyi unen pituudessa, palautumisen osuudessa unen aikana sekä palautumisen laadussa. Jalkapalloilijoiden joukossa oli enemmän yksilöllistä vaihtelua tuloksissa. Molemmista mittausryhmistä löydettiin yhdet Fisrtbeatin mukaan ylikuormittuneet henkilöt.This bachelor's thesis, using case study method, explains how young athletes from two different sports strain and recover during the basic training period. The athletes were students of Turun seudun urheiluakatemia - Sports Academy of Turku region, Finland - which was also the client of this thesis. The main aim of this study was to find first, how these athletes do recover and second, are there any visible differences in recovery between these two groups. The relation of strain and recovery was measured using data collected from both amount of heart rate variability and sleep. The firstbeat lifestyle assessment was used by means of measure. The measurements were executed to eight football players and eight orienteers. Lifestyle assessment took all together three days and took place before competition period. The findings were raised from the observation matrix which compiled the numeric results from Lifestyle assessments - like the amount of sleep, amount of recovery during day and night time, and the quality of recovery. In addition, figures from lifestyle assessment were analyzed qualitatively. All athletes in the survey got personal feedback and among that both groups coaches received group result summaries. The orienteers group’s results showed that recovery during sleep within the group was very desirable, it was proven in their length of sleep, in the quality and amount of their recovery. There was more individual variation among football players’ results. Each group had one overloaded athlete according to Firstbeat lifestyle assessment

Erikoistumiskoulutuksien vaikutus ja vaikuttavuus – Asiakasymmärrystä etsimässä

Erikoistumiskoulutus voi merkitä opiskelijalle pätevyyttä uuteen tehtävään, opettajalle osaamisen rikastamista sekä työhyvinvointia ja työelämälle palvelun laadun varmistamista. Kysymys koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista voidaan liittää keskusteluun jatkuvan oppimisen uudistuksesta. Uudistuksessa korkeakoulujärjestelmää kannustetaan kehittymään jatkuvan oppimisen alustana ja tuottamaan työelämälähtöisiä, monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia esimerkiksi muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksina. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020) SOTETIE-hankkeen viidennen työpaketin toimenpiteen 5.3 tarkoituksena on selvittää, miten voidaan tunnistaa ja todentaa koulutuksen ja työelämän kohtaaminen sekä koulutuksen hyödyntäminen työelämässä. Varsinkin ammattikorkeakoulujen perustehtävää ajatellen kysymys lienee aina ajankohtainen

Ecological aspects of lake regulation in Northern Finland. Part 3. Macrozoobenlhos and feeding of fish

Vertailtujen Lentuan ja Ontojärven pohjaeläinmäärissä oli eroa, molempien järvien moreenirannoilla oli enemmän eläimiä kuin hiekkarannoilla. Vuodesta riippuen Lentuan eläinmäärät olivat 2 - 3-kertaiset Ontojärven määriin verrattuina. Myös eläinryhmien vallitsevuudessa ja yhteisöjen monimuotoisuudessa oli eroja. Sekä tässä työssä kerätty että vanha aineisto osoitti, että pohjaeläinten määrä vaihteli säännöstelykäytännön mukaan. Esimerkiksi Nuasjärvessä, jossa kesäaikaista keskivettä on nostettu vain vähän, olivat pohjaeläinten määrä ja eläimistön koostumus luonnontilaisen järven kaltaiset. Muiden aineistojen perusteella pohjaeläinten määrä (useiden vuosien ja useiden habitaattien) oli säännöstelyjärvissä 0,5 - 5 mg/m2 ja luonnontilaisissa 1 - 8 mg/m2. Vertailujärvien pohjaeläinten määrää selittivät habitaatin eri ominaisuudet, joista parhaita olivat Lentuassa sedimentaatio ja pohjanlaatu (eniten korreloituneet syvyyden kanssa), Ontojärvessä stabiilisuus, vedenkorkeuden vaihtelu, jään vaikutus, valon määrä ja sedimentaatio. Muuttujayhdistelmien selittävyys oli Lentuassa Ontojärveä parempi. Habitaattia määritteleviä muuttujia käyttäen muodostettiin Lentualle erotteluanalyysillä pohjaeläinmassaa ennustava malli. Alkukesällä näkyi myös, kuinka jäätyminen ja kuivuminen karsivat pohjaeläimiä kalojen ravinnonkäytössä. Sekä siikojen että varsinkin ahventen mahat olivat selvästi täydempiä Lentuassa kuin Ontojärvessä. Kesän mittaan käyttivät Ontojärven siiat enemmän planktonravintoa kuin Lentuan. Eräät siikojen ravinnonvalinnan piirteet viittasivat erilaiseen strategiaan kohteiden valinnassa