Päivystyksen sähköiset terveyspalvelut osana tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden järjestelmäkokonaisuutta - Case Päivystystalo

Euroopan Unionin tavoitteena on ottaa sähköiset terveydenhuoltopalvelut osaksi yleistä terveyspolitiikkaa koordinoimalla muun muassa poliittisia strategioita. Pyrkimyksenä on tehdä sähköisistä terveydenhuollon välineistä helppokäyttöisiä ja tehokkaasti toimivia. Myös Suomessa nykyisen hallituskauden yksi kärkitavoitteista on asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen. Tätä varten suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa tulee ottaa mukaan terveydenhuollon ammattilaiset sekä loppukäyttäjät eli asiakkaat. Pro gradu -tutkielmassani tavoitteenani on tarkastella ensin teorian avulla, mitä ovat sähköiset terveyspalvelut, sekä kyselyn ja haastattelun keinoin analysoida, millaisia odotuksia asiakkailla on sähköisistä päivystyspalveluista ja mitä haasteita niihin voi liittyä. Tutkimuksen taustalla on Virtuaalisairaalahanke 2.0 ja Terveyskylä sekä Päivystystalo, joka tarjoaa sähköisiä terveyspalveluita päivystyspotilaalle. Vuonna 2017 Terveyskylän sisältöjä avattiin 10 miljoonaa kertaa, käyntejä oli 2 miljoonaa ja kävijöitä 1 miljoona. Kuukausitasolla palveluita käytettiin 250 000 kertaa ja käyttömäärät ovat olleet kasvussa koko ajan. Viidestä yliopistosairaalasta yli 1250 erikoissairaanhoidon ammattilaista on ollut mukana rakentamassa palveluita. Päivystystalo tarjoaa yhdestä paikasta päivystyspalveluita koskevaa informaatiota, antaa ensiapu- ja itsehoito-ohjeita sekä palveluohjausta. Teoreettinen viitekehys pohjautuu sähköisistä terveyspalveluista saatuun tutkittuun tietoon. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat sähköiset terveyspalvelut sekä päivystys. Tutkimus on metodisesti menetelmätriangulaatiotutkimus, jossa nähdään kaksi samaa teemaa käsittelevää tutkimushaaraa. Ensimmäinen on kyselytutkimus, joka hyödynnetään eräiltä osin tässä tutkimuksessa ja toinen on ryhmähaastattelu, jossa käsiteltiin osin samoja asioita kuin kyselyssä. Kyselyä jaettiin sairaanhoitopiirien internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (n=317) ja sillä pyrittiin kartoittamaan mielipiteitä päivystyksen sähköisistä terveyspalveluista. Ryhmähaastattelu tehtiin kuudelle (6) Terveyskylän raatilaiselle ja siinä pyrittiin saamaan syventäviä vastauksia samoista aiheista. Haastatteluaineisto analysoitiin litteroinnin jälkeen teemoittain. Tutkimus on myös tapaustyyppinen tutkimus, koska se kohdistuu yhteen Terveyskylän alle rakentuneeseen palvelukokonaisuuteen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että asiakkaat ovat valmiita käyttämään erilaisia sähköisiä päivystyspalveluita ja toivovat niiden avulla saavansa apua ja neuvoja päivystyksellisiin terveysongelmiinsa. Asiakkaiden toiveena on muun muassa sähköinen yhteydenottomahdollisuus ja palvelut, joiden avulla voi itse arvioida tarvetta lähteä päivystykseen. Lisäksi toiveissa oli reaaliaikaisesti päivittyvät ruuhkatiedot. Vastauksista nousi esille myös aiheellisia pelkoja ja uhkatilanteita, jotka on sähköisiä päivystyspalveluita kehittäessä otettava huolellisesti huomioon. Asiakkaita huoletti muun muassa marginaaliryhmien jääminen palveluiden ulkopuolelle, medikalisaation lisääntyminen sekä tietosuoja-asiat.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Activator Protein-1 and Epidermal Growth Factor Receptor Interplay : In Vivo & In Vitro Studies

Critical cellular decisions such as should the cell proliferate, migrate or differentiate, are regulated by stimulatory signals from the extracellular environment, like growth factors. These signals are transformed to cellular responses through their binding to specific receptors present at the surface of the recipient cell. The epidermal growth factor receptor (EGF-R/ErbB) pathway plays key roles in governing these signals to intracellular events and cell-to-cell communication. The EGF-R forms a signaling network that participates in the specification of cell fate and coordinates cell proliferation. Ligand binding triggers receptor dimerization leading to the recruitment of kinases and adaptor proteins. This step simultaneously initiates multiple signal transduction pathways, which result in activation of transcription factors and other target proteins, leading to cellular alterations. It is known that mutations of EGF-R or in the components of these pathways, such as Ras and Raf, are commonly involved in human cancer. The four best characterized signaling pathways induced by EGF-R are the mitogen-activated protein kinase cascades (MAPKs), the lipid kinase phosphatidylinositol 3 kinase (PI3K), a group of transcription factors called Signal Transducers and Activator of Transcription (STAT), and the phospholipase Cγ; (PLCγ) pathways. The activation of each cascade culminates in kinase translocation to the nucleus to stimulate various transcription factors including activator protein 1 (AP-1). AP-1 family proteins are basic leucine zipper (bZIP) transcription factors that are implicated in the regulation of a variety of cellular processes (proliferation and survival, growth, differentiation, apoptosis, cell migration, transformation). Therefore, the regulation of AP-1 activity is critical for the decision of cell fate and their deregulated expression is widely associated with many types of cancers, such as breast and prostate cancers. The aims of this study were to characterize the roles of EGF-R signaling during normal development and malignant growth in vitro and in vivo using different cell lines and tissue samples. We show here that EGF-R regulates cell proliferation but is also required for regulation of AP-1 target gene expression in fibroblasts in a MAP-kinase mediated manner. Furthermore, EGF-R signaling is essential for enterocyte proliferation and migration during intestinal maturation. EGF-R signaling network, especially PI3-K-Akt pathway mediated AP-1 activity is involved in cellular survival in response to ionizing radiation. Taken together, these results elucidate the connection of EGF-R and AP-1 in various cellular contexts and show their importance in the regulation of cellular behaviour presenting new treatment cues for intestinal perforations and cancer therapy.Solu jakaantuu, liikkuu, erilaistuu ja kuolee solun ulkopuolisten signaalien kuten kasvutekijöiden ohjaamana. Signaalit välittyvät soluun erityisten kasvutekijäreseptorien välityksellä. Yksi keskeinen signaalien välittäjä on epidermaalinen kasvutekijä reseptori (EGF-R). Sen ohjaama soluvastetta välittävä signaaliverkosto koostuu puolestaan useiden kinaasien ja transkriptiotekijöiden muodostamista ketjuista. Näistä keskeisimpiä ovat MAPK, PI3K, STAT ja PKC -reitit. Signaalireitit säätelevät lukuisia kohdeproteiineja, vaikuttaen niiden aktiivisuuteen ja sijaintiin solulimassa ja tumassa. Kohdeproteiineihin kuuluu myös transkriptiotekijä aktivaattori proteiini-1 (AP-1). Transkriptiotekijät säätelevät yhdessä muun transkriptiokoneiston kanssa geenien luentaa kiinnittymällä DNA:han. Tämän seurauksena solu tuottaa uusia proteiineja muuttaakseen toimintaansa ympäristön vaatimuksiin. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää EGF-R:n ja AP-1:n rooli normaalin kehityksen ja pahanlaatuisen kasvun aikana. Tutkimusaineistona käytettiin sidekudossoluja, suolen epiteelisoluja (enterosyyttejä), eturauhasen syöpäsoluja, sekä kehittyvää ohutsuolta. Lisäksi selvitettiin MAPK ja PI3K -signaalireittien osuudet AP-1:n säätelyssä. Tulosten mukaan EGF-R säätelee AP-1:n toimintaa sidekudossoluissa MAPK ja PI3K -reittien kautta. Reittien estäminen vaikutti mm. matriksimetalloproteinaasigeenien ilmentymiseen. EGF-R signalointi kyseisten reittien kautta osoittautui myös tärkeäksi enterosyyteille. Signaloinnin estäminen hidasti tai esti niiden solujakautumista ja liikkumista. Soluvasteella on todennäköisesti vaikutusta suolen kehitykseen ja normaaliin solujen uusiutumiseen limakalvovaurioiden yhteydessä. Lisäksi tutkittiin EGF-R:n ja AP-1:n välistä signalointia eturauhasen syöpäsoluissa sädehoidon seurauksena. Erityisesti PI3K-reitin signaloinnin ja suora AP-1:n estäminen hidastivat tai estivät solujen jakautumista, sekä herkistivät solut sädehoidon aiheuttamalle solukuolemalle. Yllämainitut tulokset selventävät EGF-R-signaloinnin ja AP-1 yhteyttä toisiinsa eri soluvasteiden aikana edellä mainituissa soluviljelymalleissa. Lisäksi ne osoittavat, että viestiketjun aktiivisuutta estämällä voidaan vaikuttaa soluvasteeseen. Tutkimus osoittaa näiden signaalireittien tärkeyden solujen fysiologiassa, ja avaa uusia näkökantoja syöpähoitoihin ja suolivaurioiden hoitoon tähtäävässä tutkimuksessa

Kriittinen näkökulma mediadiskurssiin

Kirja-arvioFairclough, Norman: Miten media puhu

Puheviestinnän väitöskirja kielentutkimuksen näkökulmasta

Kirja-arvioIsotalus, Pekka: Toimittaja kuvaruudussa. Televisioesiintyminen vuorovaikutuksen näkökulmast

Migraine polygenic risk score associates with efficacy of migraine-specific drugs

Objective To assess whether the polygenic risk score (PRS) for migraine is associated with acute and/or prophylactic migraine treatment response. Methods We interviewed 2,219 unrelated patients at the Danish Headache Center using a semistructured interview to diagnose migraine and assess acute and prophylactic drug response. All patients were genotyped. A PRS was calculated with the linkage disequilibrium pred algorithm using summary statistics from the most recent migraine genome-wide association study comprising similar to 375,000 cases and controls. The PRS was scaled to a unit corresponding to a twofold increase in migraine risk, using 929 unrelated Danish controls as reference. The association of the PRS with treatment response was assessed by logistic regression, and the predictive power of the model by area under the curve using a case-control design with treatment response as outcome. Results A twofold increase in migraine risk associates with positive response to migraine-specific acute treatment (odds ratio [OR] = 1.25 [95% confidence interval (CI) = 1.05-1.49]). The association between migraine risk and migraine-specific acute treatment was replicated in an independent cohort consisting of 5,616 triptan users with prescription history (OR = 3.20 [95% CI = 1.26-8.14]). No association was found for acute treatment with non-migraine-specific weak analgesics and prophylactic treatment response. Conclusions The migraine PRS can significantly identify subgroups of patients with a higher-than-average likelihood of a positive response to triptans, which provides a first step toward genetics-based precision medicine in migraine.Peer reviewe

Sleep in psychotic disorders: Results from nationwide SUPER Finland study

Peer reviewe

Reaction Time and Visual Memory in Connection with Alcohol Use in Schizophrenia and Schizoaffective Disorder

The purpose of this study was to explore the association between cognition and hazardous drinking and alcohol use disorder in schizophrenia and schizoaffective disorder. Cognition is more or less compromised in schizophrenia, and schizoaffective disorder and alcohol use might aggravate this phenomenon. The study population included 3362 individuals from Finland with diagnoses of schizophrenia or schizoaffective disorder. Hazardous drinking was screened with the AUDIT-C (Alcohol Use Disorders Identification Test for Consumption) screening tool. Alcohol use disorder (AUD) diagnoses were obtained from national registrar data. Participants performed two computerized tasks from the Cambridge Automated Neuropsychological Test Battery (CANTAB) on a tablet computer: The Five-Choice Serial Reaction Time Task (5-CSRTT) or the reaction time (RT) test and the Paired Associative Learning (PAL) test. The association between alcohol use and the RT and PAL tests was analyzed with log-linear regression and logistic regression, respectively. After adjustment for age, education, housing status, and the age at which the respondents had their first psychotic episodes, hazardous drinking was associated with a lower median RT in females and less variable RT in males, while AUD was associated with a poorer PAL test performance in terms of the total errors adjusted scores (TEASs) in females. Our findings of positive associations between alcohol and cognition in schizophrenia and schizoaffective disorder are unique.Peer reviewe

Implementation of CYP2D6 copy-number imputation panel and frequency of key pharmacogenetic variants in Finnish individuals with a psychotic disorder

We demonstrate that CYP2D6 copy-number variation (CNV) can be imputed using existing imputation algorithms. Additionally, we report frequencies of key pharmacogenetic variants in individuals with a psychotic disorder from the genetically bottle-necked population of Finland. We combined GWAS chip and CYP2D6 CNV data from the Breast Cancer Pain Genetics study to construct an imputation panel (n = 902) for CYP2D6 CNV. The resulting data set was used as a CYP2D6 CNV imputation panel in 9262 non-related individuals from the SUPER-Finland study. Based on imputation of 9262 individuals we confirm the higher frequency of CYP2D6 ultrarapid metabolizers and a 22-fold enrichment of the UGT1A1 decreased function variant rs4148323 (UGT1A1*6) in Finland compared with non-Finnish Europeans. Similarly, the NUDT15 variant rs116855232 was highly enriched in Finland. We demonstrate that imputation of CYP2D6 CNV is possible and the methodology enables studying CYP2D6 in large biobanks with genome-wide data.Peer reviewe