Mittalautasen soveltuvuus timoteivaltaisen laidunnurmen kuiva-ainemassan määrittämiseen

vokKirjasto Aj-

Taiteesta puhumisen diskurssit sanomalehti Kalevassa

Tutkielmassa tarkastellaan taiteesta puhumisen diskursseja sanomalehti Kalevassa. Aineistona on Kaleva-lehden kuvataidetta ja taidetta yleisesti käsittelevät artikkelit vuoden 2012 heinäkuusta joulukuuhun. Tutkimuksessa halusimme selvittää mitä lähimenneisyyden julkinen puhe taiteesta tuo ilmi taiteeseen liittyvistä erilaisista käsityksistä, asenteista, suhtautumisesta, arvoista ja arvostuksista. Tutkimuskysymyksenä on: Miten taiteesta puhutaan ja millaisia diskursseja julkinen puhe taiteesta sisältää? Tutkimusmetodeina käytimme Grounded Theory -menetelmää, sekä diskurssianalyyttistä näkökulmaa. Tutkimuksemme on aineistolähtöinen. Teoriaosassa taustoitamme mediaa todellisuuden rakentajana, yhteiskunnan ja taiteesta puhumisen muutoksia, taiteilijakuvaa mediassa, sekä taidekritiikkipuheen taustoja. Analyysiosiossa vertaamme aineistosta tehtyjä havaintoja teoriakirjallisuuteen. Lehdessä ilmeni neljä erilaista puheentapaa, jotka ovat yhteiskunnallinen puhe taiteesta, taiteilijuuspuhe, taidekritiikkipuhe, sekä taidetta käsittelevä uutispuhe. Puhetavoissa korostuu taide hyvinvoinnin välineenä, myyttisen taiteilijakuvan ylläpitäminen, taidekritiikkipuheen runollisuus, sekä uutispuheen taideinstituutiota toisintava sisältö. Mielipidesivuilla taide ei juurikaan herättänyt keskustelua. Tutkimus tuo tapausesimerkkinä esille, miten taiteesta tällä hetkellä puhutaan pohjois-pohjanmaalaisessa sanomalehdessä.In the pro gradu thesis we examine the discourses of talk of art in the newspaper Kaleva. As material we have used the Kaleva newspapers’ articles which concern visual art and arts in general during the time period from July to December in the year 2012. In the research we wanted to find out what kind of conceptions, attitudes, values and appreciations of art the media handling of art reveals in the near past. Our research question is: How is art discussed in the newspaper Kaleva, and what kinds of discourses do the articles include? Our research was based on the data-based Grounded Theory method. Alongside that we used discourse analytical approach in the analysing process. In the theory section we delt with background theories, such as media as a constructer of reality, the changes in the discourses of society and discourses of art, the construction of artist-myth, and the theories of art criticism. In the analysis section we compare the notices found from the data with the theory literature. The newspaper procures four different kinds of discourses of art. They are the society- related discourse of art, the artist-myth discourse, the art criticism discourse, and the art- related news discourse. In the society-related discourse art is emphasised to be a medium for wellbeing. Artist-myth discourse highlights the myths concerning artists. Art criticism discourse is based on the poetic way of talking of art. Art-related news maintain and perpetuate the art institution’s views in their content. Art discussion was absent in the public opinion pages of the paper. The research brings forth as a case- example how art is talked of in the newspaper Kaleva at this time

Metsätalouden pohjavesivaikutukset : MEPO-hankkeen loppuraportti 2021

Metsätalouden pohjavesivaikutukset (MEPO) hankkeen tavoite oli antaa tutkimustietoon perustuvia suosituksia pohjavesialueiden metsänhoitotoimenpiteisiin. Luokiteltuja pohjavesialueita on Suomen pinta-alasta 4 % ja metsätalous on alueiden merkittävin maankäyttömuoto. Metsätalouden toimia, joilla voi olla vaikutusta pohjaveteen, ovat hakkuut, maanmuokkaus, ojaston kunnossapito, kasvinsuojeluaineet, metsälannoitus sekä kulotus. Omana erityispiirteenään tarkasteltiin myös happamia sulfaattimaita. Tutkimustieto koottiin kirjallisuudesta sekä pohjavesiseurannoista. Pohjavesialueiden turvemaiden määrää, ojitusta, luontoarvoja ja metsänkäyttöä arvioitiin paikkatietomenetelmin. Lisäksi viimeisteltiin metsätalouden ojien kunnostuksen vaikutusten arviointiin kehitetty KUNNOS-työkalu. Hakkuut voivat nostaa pohjavedenpintaa ja lisätä purkautumista reuna-alueilla ja lähteissä. Hakkuutähteistä vapautuvat ravinteet kohottavat tyypillisesti pohjaveden NO3-N-pitoisuutta. Myös pohjaveden lämpötilan on joissakin tutkimuksissa havaittu kohoavan. Muiden toimenpiteiden vaikutusten osalta Suomesta ei ole tutkimus- ja seurantatietoja ja arvioissa on tukeuduttu kansainvälisiin tutkimustietoihin. Tärkeä jatkotoimenpide on seurannan kehittäminen. Hanke toteutettiin v. 2020–2021 yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa työkalujen kehittämisessä olivat WaterHope ja Gain Oy.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö. Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista

Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla : Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö. Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista

"Varmaan tarvi joku paika, tehdä jotain, kaikki tulee yhdessä" : maahanmuuttajanaisten kokemuksia kantasuomalaisten kohtaamisista Hervannassa

Kotoutuminen nähdään nykyään kahdensuuntaisena muutosprosessina, jossa aktiivisina toimijoina ovat niin maahanmuuttaja kuin kantasuomalainen. Tavoitteena kahdensuuntaisessa kotoutumisessa on monikulttuurinen yhteiskunta. Opinnäytetyön yhteistyötahona on Tampereella toimiva TEKO – Tehostettu Kotoutuminen -hanke, joka pyrkii edistämään kahdensuuntaista kotoutumista Hervannassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hervannassa asuvien maahanmuuttajanaisten vuorovaikutuskokemuksia kahdensuuntaisessa kotoutumisessa. Tavoitteena oli saada TEKO-hankkeelle kokemustietoa, joka edistää kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksien kehittämisen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset selvittivät, millaisia kokemuksia maahanmuuttajanaisilla on vuorovaikutuksesta kantasuomalaisten kanssa ja miten he kehittäisivät vuorovaikutuksen mahdollisuuksia Hervannassa. Laadullisessa opinnäytetyössä menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Vuorovaikutuksen koettiin vaikuttavan merkittävästi yhteiskuntaan sisälle pääsemiseen. Molemminpuolinen halu ja motivaatio tutustua nähtiin edellytyksenä vuorovaikutuksen syntymiselle. Yhteiskunnan toimintatavat on vaikea oppia ilman arjen kohtaamisia kantasuomalaisten kanssa. Haastateltavat kokivat vuorovaikutuksen viranomaisten kanssa olevan hyvää. Haasteeksi nousi vaikeus tutustua kantasuomalaisiin, koska heidät koettiin hiljaisiksi ja sisäänpäin kääntyneiksi. Paikkoja kahdensuuntaiselle kohtaamiselle ei juurikaan tiedetty. Hervannassa kehittämisen kohteeksi nousi kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen arjen ympäristöihin ja paikkoihin. Yhdessä tekemisen nähtiin madaltavan kynnystä kohtaamiselle. TEKO-hankkeelle kahdensuuntaisen kotoutumisen tukijana on tarvetta. Lähtökohtainen me-ajattelu, kantasuomalainen-maahanmuuttaja-asetelman sijaan, tukisi asenneilmapiirin ja toimintatapojen kehittymistä kohti monikulttuurista Hervantaa. Vuorovaikutusmahdollisuuksien edistämiseen Hervannassa tarvitaan viranomaisten ja arjen toimijoiden tukea ja yhteistyötä. Tiedon lisääminen kahdensuuntaisesta kotoutumisesta eri toimijoille auttaisi kehittämään arjen kohtaamisen paikkoja. Tämä tukee uusien vuorovaikutussuhteiden syntymistä. TEKO-hankkeen toteuttama Kototori pystyy parhaimmillaan luomaan maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välille kohtaamisia, jotka jatkuvat arjen vuorovaikutussuhteina.Integration is gradual multifaceted process where both Finns and immigrants participate actively. The purpose of this process is to create a multicultural society. The co-operation partner of this thesis, TEKO – Enhanced integration -project in Tampere, strives to develop multifaceted integration in Hervanta. The purpose of this research is to analyze the multifaceted interaction experiences of immigrant women living in Hervanta. The information was gathered to expand the possibilities of multifaceted interaction within the TEKO-project. The research questions are: “What types of interaction experiences occur between immigrant women and Finns?” and “What types of improvements in interaction would the immigrants like to see in Hervanta?”. This thesis is a qualitative study based on thematic interview. The data is analyzed inductively. Interaction was seen by the immigrants as an integral part of creating a sense of belonging within the society. Their experience was that the mutual will and motivation to get acquainted with each other is a prerequisite for interaction. The societal norms of Finland are virtually impossible to internalize without extensive interaction with Finns. The feedback on interaction with the authorities was mostly positive. Most of the challenges the immigrants faced were related to the quiet and introverted nature of native Finns. They were not aware of places where they could engage in reciprocal interaction with Finns. The target of the development process in Hervanta was to enable multifaceted communication in the natural environment of everyday life. Working on things together was seen as a possibility to get to know Finns. There is growing demand for the support in multifaceted integration provided by the TEKO-project. By starting from an usperspective, instead of the division between us and them, there is a possibility of developing Hervanta into a successful multicultural center. The support and cooperation of both the authorities and the native population is required to achieve this aim. Educating various agents on the topic of multifaceted integration would create a foundation for creating locales of daily encounters. This would further the goal of creating new interactive relationships. The Kototori, founded by the TEKO-project, is able to create lasting relationships between the immigrants and the Finns

Toimintaterapeutti MS-tautia sairastavan työkyvyn tukena : integroiva kirjallisuuskatsaus ammatillisen kuntoutuksen näkökulmasta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä ja kuvailla uusia näkökulmia MS-tautia sairastavien asiakkaiden ammatilliseen kuntoutukseen ja työkyvyn tukemiseen toimintaterapian näkökulmasta. Toteutustavaksi valikoitui integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka keinoin jo olemassa oleva tutkimustieto on tiivistetty synteesiksi aiheesta. Aineisto muodostui 13 kansainvälisestä tutkimuksesta, joissa kuvattiin työkyvyn tukemista ammatillisessa kuntoutuksessa MS-tautia sairastavilla sekä toimintaterapian että siihen soveltuvien menetelmien näkökulmasta. Toimeksiantajalle Neuroliitto ry:lle aihe on ajankohtainen, sillä syksyllä 2017 alkoi yhteisprojektina Aivoliitto ry:n sekä Parkinson-liitto ry:n kanssa Neuroneuvomo-hanke. Sen tarkoituksena on luoda toimintamalli neurologisia sairauksia sairastavien työkyvyn oikea-aikaiseen tukemiseen ja erityisesti kognitiivisten oireiden aiheuttamien haittojen tunnistamiseen työelämässä ensisijaisesti työhönvalmennusmallin kautta. Tuloksissa korostui kokonaisvaltaisen lähestymistavan käyttäminen ammatillisessa kuntoutuksessa. Erityisesti MS-taudin kaltainen etenevä sairaus vaatii yksilöllisiä ja joustavia interventioita, jotka soveltuvat asiakkaan tilanteeseen. Toimintaterapeutin toteuttamista interventioista on vähäisesti näyttöä, mutta monet interventiot olisivat sovellettavissa toimintaterapeuttien hyödynnettäviksi. Oikea-aikaisesti toteutettu palvelu, joka vastaa asiakkaan tarpeita, ja johon sekä asiakas että työnantaja ovat sitoutuneita, palvelee ammatillisen kuntoutuksen tarkoitusta.The objective of this thesis was to find and describe the possibilities of occupational therapy for people with Multiple Sclerosis in vocational rehabilitation. This thesis was implemented as an integrative review. Integrative review is a mean to conduct a synthesis based on current research. 13 studies and research articles were selected based on the determined selection criteria. These studies contained descriptions of interventions for enhancing abilities to work either conducted by occupational therapists or applicable methods. This thesis was conducted in co-operation with Finnish Neuro Society. They started a project “Neuroneuvomo” in 2017 with two other non-profit organizations to create a procedure for people suffering from cognitive symptoms to enhance their abilities to work. Neuroneuvomo provides counselling and guidance on social security, support measures and working life via telephone and email. The finding emphasizes the use of holistic approach in vocational rehabilitation. Especially with a progressive disease such as multiple sclerosis, it is necessary to use individualistic and adjustable interventions that are applicable to the client’s situation. There is a limited amount of research on interventions conducted by occupational therapists although many of the interventions described are applicable to occupational therapy. A well-timed service, which serves the client’s needs and to which the client and the employer are committed corresponds to the needs of vocational rehabilitation

Eläimestä tukea : Eläimen ja nuoren vuorovaikutus

Tutkimuksemme tarkoituksena oli tutkia eläinten eri merkitystä nuorten hyvinvoinnille. Tutkimuksessamme selvitimme mitä eri merkityksiä eläimillä on nuorille ja miten eri keinoin eläimiä voidaan käyttää nuorten tukena. Halusimme tuoda eläinten tuoman tärkeän avun nuorille esille tutkimuksessamme. Kyselyiden avulla selvitimme eläinten kokonaisvaltaista merkitystä nuorille. Päätimme toteuttaa kyselyt nuorisotyön eri ammattilaisille, koska koimme heidän osaavan tarkastella ammattilaisina paremmin eläinten merkitystä nuorille, kuin itse nuorten. Lisäksi heidän oli hyvä peilata asioita nyt jo aikuisiällä, että miten he ovat kokeneet eläimet itse nuoruudessaan. Kyselyihimme valikoimme kymmenen eri nuorisotyön ammattilaista, joilla oli kaikilla myös vankka kokemus eläinten parissa. Kyselyn toteutimme loppuvuodesta 2011. Kysyimme mitä apua ja tukea he ovat eläimiltä itse aikoinaan saaneet. Heillä on kaikilla hyvä kosketuspinta eläimiin ja nuoriin, joten koimme heidät erittäin hyviksi vastaajiksi kyselyymme. Kyselyiden avulla selvitimme miten nuorisotyön tekijöiden mielestä eläimet merkitsevät nuorille. Heidän avullaan saimme pohtia miten eläimet toimivat tukena nuorille, voiko eläin saada nuoren voimaan paremmin, mitä hyötyä eläimistä on ylipäätään nuorille, sekä miten he näkevät eläinten vaikuttavan nuoriin. Tutkimusten tulosten perusteella eläimistä on paljon hyötyä nuorille. Ne tuottavat nuorelle iloa, hyvää oloa, toimivat tukena nuorille, ovat nuorten ystäviä, sekä opettavat heille vastuuta. Tutkimuksen perusteella eläin voi toimia tukena nuorelle. Halusimme työssämme etsiä myös Raamatullista ja teologista pohjaa ihmisen ja eläimen väliselle läheiselle suhteelle.The aim of our study was to investigate the meaning of the animals for youngsters well-being. In our research we found out that what kind of different purposes animals can give for youngsters and how many different ways there is that how animals can support young people. We wanted to show how important animals can be for a youngster. With the questionnaire we investigated that what kind of comprehensive effect animals can give for youngsters. We decided to do the questionnaires for ten professionals who works with children and youngsters and also have a good experience with animals. We thought that the professionals would have a better reflection to this matter either than youngsters themselves. They had had animals with themselves in their time when they were young and also they have worked for a many years with youngsters and animals, for each and together. Ten youth workers did the questionnaire at the end of year 2011. We asked from them that what kind of support and help they had get from animals. Also we asked from them that what animals can do to a youngster. What kind of help they can give for a teenager. With the help of the professionals we got to think that how animals can support youngsters to feel better and happier. Also we got to think how professionals see that animals effects for youngsters well-being and overall what kind of help animals can give for a youngsters. Based on the findings of the thesis paper, animals effects very positively to a youngster. Animals bring joy, positive feelings and support to a youngster. Also the research revealed that animals are really good friends for a youngster and animals also teach responsibility for a youngster. Based on the findings of the thesis paper animals can be a support for a youngster. In our study we also investigated the theological and Biblical basis of human-animal bond. We also investigated ecotheology

Sosiaalisen median toimintasuunnitelma : Case: Yritys X

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajayritykselle sosiaalisen median toimintasuunni-telma. Toimeksiantaja yrityksenä toimi yritys X, jossa opinnäytetyönkirjoittaja suoritti liiketalouden koulutusohjelman toisen työharjoittelujaksonsa. Tavoitteena oli kehittää yritys X:n jo olemassa olevaa sosiaalisen median kanavaa, Facebook-yhteisöä sekä laajentaa sosiaalisen median kanava-verkostoa uusilla kanavilla. Toimintasuunnitelman avulla toimeksiantaja pystyy aiempaa paremmin hyödyntämään sosiaalisen median mahdollisuuksia. Onnistuneella sosiaalisen median toteutuksella pystytään toteuttamaan kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä markkinointia. Ennen toimintasuun-nitelman rakentamista selvitettiinkin, millaiset kanavat ja sisältö ovat järkeviä ja tarpeellisia. Itse suunnitelmaa rakentaessa tuli ottaa huomioon yrityksen käytössä olevat resurssit toteuttaa toimin-tasuunnitelma käytännössä. Toimintasuunnitelman taustatyönä toteutettiin benchmarking-tutkimus, johon valittiin yritys X:n kilpailijoita sekä yritys X:n maahantuoman brändin muiden maiden toimijoita. Lisäksi mukaan otettiin yrityksiä, jotka toimivat samankaltaisten asiakasryhmien kanssa samalla toteuttaen onnistunutta sosiaalisen median viestintää. Benchmarking-tutkimuksesta saadun aineiston avulla johdettiin toimintasuunnitelmaan valitut kanavat sekä saatiin ideoita tulevaan sosiaalisen median sisältöön. Ennen toimintasuunnitelman rakentamista kartoitettiin SWOT-analyysilla yritys X:n sosiaalisen me-dian toteutuksen nykytilaa. SWOT-analyysissa pohdittiin myös ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaalisen median toteutuksen onnistumiseen. Benchmarking-tutkimuksen ja SWOT-analyysin lisäksi toimintasuunnitelmaan haettiin tukea jo olemassa olevasta digitalisaatioon, sosiaaliseen mediaan sekä sisältömarkkinointiin liittyvästä teoriasta. Teoriaosuudessa käytettiin sekä kirjallisia että sähköisiä lähteitä. Kirjallisten ja sähköisten lähteiden tukena on käytetty myös haastatteluja. Itse toimintasuunnitelma sisältää kehitysehdotuksia jo olemassa olevaan Facebook-yhteisöön, uudet käyttöön otettavat kanavat sekä ohjeistuksen uusien kanavien käyttöön otosta. Lisäksi toimintasuunnitelmassa on työkaluja ja sisältöideoita, joiden tarkoituksena on helpottaa toimintasuunnitelman toteuttamista.The aim of this thesis project was to produce an action plan for the case company. The thesis was commissioned by Company X, which is where the writer completed her second internship on the business management bachelor program. The aim was to develop Company X’s already existing social media channel, Facebook, and to broaden the social media network with new social media channels. With the action plan the case company would be able to exploit better the possibilities of social media. By successfully utilising social media it is possible to do cost efficient and customer-oriented marketing. Before designing the actual action plan the writer researched the kinds of channels and contents that are reasonable and necessary. While designing the action plan it was important to take a notice of the resources Company X has to carry out the plan in practice. Benchmarking research was utilised as background work for the action plan. Company X’s competitors and importers of the same brand from other countries were selected for the research. Companies with similar customers and successful social media communication were also studied for the research. The social media channels chosen for the action plan were drawn from the results of the Benchmarking research. Also many ideas regarding the content of the social media came from the research. Before making the action plan the state of social media in Company X was analysed using a SWOT analysis. The external factors for operating social media were also evaluated in the SWOT analysis. Existing theories about digitalisation, social media marketing and content marketing were also used as a background material to support the action plan. Both print and online sources were used in the theoretical section. The thesis also utilised interviews to sup-port the data from the literature. The actual action plan contains development ideas for the existing Facebook channel, a suggestion for the new social media channels and instructions on how to start using those. There are also tools and ideas for the future content to make the start easier for the company