«Laita kortti» : myyjän toisen persoonan imperatiivit kirjakauppavuorovaikutuksessa : Keskustelunanalyyttinen tutkimus

Tässä pro gradu -työssä perehdytään myyjän käyttämiin imperatiiveihin vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Tutkimuksen kohteena ovat myyjän asiakkaalle kohdistamat direktiivisyyttä ilmaisevat 2. pers. myöntömuotoiset imperatiivit tyyppiä katsokaa tuosta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: Millaisissa vuorovaikutustilanteissa myyjä käyttää em. imperatiiveja? Missä funktioissa imperatiivit näissä tilanteissa ovat? Tutkimusaineisto on videoitu venäläisessä kirjakaupassa Ruslaniassa alkuvuonna 2014 kunkin asiakkaan kirjallisen suostumuksen jälkeen. Se koostuu 58 asiakkaan ja myyjän välisestä lähinnä kassalle sijoittuvasta venäjänkielisestä asiointikeskustelusta, joissa esiintyy neljä myyjää ja 58 asiakasta, sekä 11 suomenkielisen keskustelun verrokkiaineistosta. Venäjänkielisen aineiston pituus on yhteensä 3 h 24 min., ja yksi keskustelu kestää keskimäärin 3 min. 30 sek. Aineistossa on yhteensä 93 toisen persoonan imperatiivia, jotka litteroitiin konteksteineen keskustelunanalyysin käytäntöjen mukaisesti. Venäjän imperatiiveja tutkineet jakavat käsityksen siitä, että imperatiivin kanoninen muoto on yhdelle henkilölle osoitettu toisen persoonan imperatiivi. Imperatiivin kategorisena merkityksenä pidetään imperatiivin vastaanottajalle suunnattua toimintakehotusta. Käytännön tilanteissa toimintakehotus realisoituu erilaisissa puheaktimerkityksissä, joita tämän työn aineistossa edustavat esim. neuvot ja kehotukset. Keskusteluanalyytikot ovat havainneet, että imperatiivi on vuorovaikutuksessa yleensä osa jo aloitettua toimintajaksoa, jonka toiminnan puhujat kokevat yhteiseksi, jonka tavoitteet he jakavat ja josta he kantavat vastuuta yhdessä. Tässä kehyksessä puhuja voi suoraan olettaa kuulijan toimivan toimintakehotuksen mukaisesti. Tämän työn aineiston analyysi vahvistaa em. käsitystä. Venäjässä verbeillä on aspektikategoria, ja eri aspekteilla ilmaistaan erilaisia imperatiivimerkityksiä. Imperfektiivisen aspektin imperatiivit katsovat toimintaa vaiheittaisena prosessina, ja niillä tuodaan keskusteluun odotuksenmukaisia, tilanteesta nousevia asioita. Perfektiiviset imperatiivit katsovat toimintaa loppuun suoritettuna kokonaisuutena, ja niillä tuodaan keskusteluun uusia asioita. Tämä ilmenee aineistossa erittäin selkeästi. Aineistoa lähestytään keskustelunanalyyttisellä metodilla. Sen ytimessä on aitojen keskustelun yksityiskohtainen tarkastelu. Keskustelunanalyytikot esittävät, että vuorovaikutus on yksityiskohtiaan myöden järjestäytynyttä sosiaalista toimintaa, ja siksi jokaisen toiminnon kohdalla voidaan kysyä «why that now?» (Schegloff ja Sacks 1973: 299). Miksi se, mitä sanottiin, muotoiltiin juuri tietyllä tavalla ja tuotettiin juuri tietyssä vuorovaikutusasemassa? Tässä työssä imperatiivin suhde kontekstiinsa ymmärretään Laurannon (2014: 83 85) mukaan: Imperatiivilla ilmaistaan uudelleen se toiminta, josta aikaisemmin on ollut puhe, tai viitataan jo käynnissä olevaan toimintaan. Keskiössä on se, mikä keskustelussa on rakennettu yhdessä ja erityisesti se, mitä imperatiivin vastaanottaja on edellä sanonut. Konteksti siis oikeuttaa imperatiivin käytön. Tämä käsitys imperatiivista osana yhteistä toimintaa jaetaan laajasti imperatiiveja elävän vuorovaikutuksen kontekstissa tutkivassa kirjallisuudessa. Oman värinsä keskusteluihin tuo niiden institutionaalisuus; vuorovaikutus kirjakaupassa on monin paikoin erilaista kuin arkivuorovaikutus vaikkapa perheen kesken. Aineiston analyysi osoittaa, että imperatiivi on monikäyttöinen työkalu, jonka avulla myyjä voi hoitaa institutionaalisia tehtäviään, vaikkakin toiset myyjät käyttävät sitä toisia enemmän. Imperatiivi on nimenomaan myyjän työkalu, asiakkaat käyttävät sitä huomattavasti vähemmän. Nähdäksemme tämä liittyy keskustelijoiden erilaisiin institutionaalisiin rooleihin: imperatiiveja käyttää se, jolla jaetun ymmärryksen mukaan on vastuu tilanteen sujuvasta etenemisestä. Myyjä käyttää imperatiiveja neljässä eri pääfunktiossa ja neljässä eri päätilanteessa. Toimintaan ryhtymishetken merkitseviä signaali-imperatiiveja käytetään ostosten maksamissekvenssissä silloin, kun sekvenssin standardikulkuun tulee jonkinlainen poikkeama. Pyyntöimperatiiveja käytetään yleisimmin kirjatilauksentekosekvenssissä aloittamaan päätoiminnossa uusi toimintavaihe. Funktioltaan ne lähenevät kysymyksiä. Asiakkaan käynnin syyn esittämis- ja tämän pyynnön työstösekvenssissä käytetään viidenlaisia imperatiiveja, joiden avulla käsitellään vuorovaikutustilanteessa esiin nousseita ongelmia. Hyvästelysekvenssissä käytetään toisinaan hyvästelyimperatiiveja, paitsi hyvästelemään, sen edistämiseksi, että asiakas tulisi ostoksille toistekin. Edellä mainitut funktionaaliset imperatiiviluokat ovat siis keskenään hyvin erilaisia, kieliopillisen muodon lisäksi niitä yhdistää oikeastaan vaan em. käyttö osana yhteistä toimintaa sekä niiden asema vierusparin etujäsenenä. Sen sijaan erottavia seikkoja on paljon, mm. Imperatiivin osoittaman toiminnan luonne (kehollinen vai kielellinen), imperatiivin ja sen osoittaman toiminnan toteuttamisen temporaalisen siteen ja sekventiaalisen implikaation tiukkuus, keskustelijoiden kehollisen toiminnan ja fyysisen sijainnin merkityksellisyys toimintakehotuksen lausumishetkellä, esiintymissekvenssin rutinoituneisuuden taso ja imperatiivin vaikutusalan laajuus. Analyysin perusteella näyttää siltä, että venäjän kielen puhekäytännöt sallivat laajemman imperatiivien käytön kuin esimerkiksi suomen. Oletuksemme on, että venäjän verbien aspektijärjestelmä sallii hienojakoisemman merkitysjaottelun, mikä puolestaan lisää imperatiivien käyttömahdollisuuksia. Vastausta voi myös etsiä kielenpuhujien suhteesta toisiinsa ja jokapäiväiseen elämään. Venäjää puhuvat korostavat vuorovaikutuksessa sitä, mikä on keskustelijoille yhteistä ja jaettua ja kohtelevat keskustelukumppania useammin oman viiteryhmänsä jäsenenä. Suhtautuminen jokapäiväiseen elämään yhteisenä on hedelmällinen maaperä imperatiivien käytölle. Tämä voisi selittää venäjän laajaa imperatiivien käyttöä, sillä kuten aineistomme osoittaa, ovat imperatiivit osa nimenomaan yhteisenä pidettyä, jaetun vastuun alaista toimintaa

Kun potilaan ja lääkärin ymmärrys oireiden syistä eroaa : Sisäilmaongelmasta keskusteleminen lääkärin vastaanotolla

Tässä laadullisessa tutkimuksessa analysoidaan miten lääkärit esittävät sisäilmaoireita raportoivalle potilaalle tämän omasta näkemyksestä poikkeavia oireselityksiä, ja miten potilaat vastaavat niihin. Menetelmänä toimii keskustelunanalyysi, ja aineistona on 14 videoitua vastaanottoa. Selitysten muotoilu osoittaa lääkärien pitävän niitä mahdollisesti ongelmallisina potilaan näkökulmasta. He pyrkivät edistämään niiden hyväksyttävyyttä tietyillä vuorovaikutuskäytänteillä, mutta yleensä potilaat vastustavat selityksiä hienovaraisesti. Osapuolet suuntautuvat kuitenkin yhteistyöhön ja erimielisyyden minimoimiseen. Selitykset ovat lääkärille keino esittää kantansa potilaan sisäilmaperäiseen oireselitykseen ja valmistaa tätä ehdotukseen tietynlaisesta hoidosta. Lisäksi niillä on potilaan ajattelua muuttamaan pyrkivä potilaskasvatuksellinen tehtävä.Non peer reviewe

Myyjän imperatiivit venäjänkielisessä vuorovaikutuksessa - asioinnin sujuvuuden ylläpitäminen multimodaalisena toimintana

This paper examines the use of the so-called “signal imperatives” of the spoken Russian language in the conversations between salespeople and their customers at the counter of a bookshop. These imperatives are an imperfective aspect and their basic meaning is to initiate an activity that is customary for the situation at hand. In the bookshop, a salesperson uses them in routine-like activities, namely when the customer is paying for his purchase with a credit card and when the purchase is handed back to the customer. As a consequence of the repetitive activity at the counter, both the salesperson and customer are strongly oriented to the customary nature of the action. They expect that the encounter will progress smoothly from one phase to next with smooth progress. By this, I am referring to both temporal progress and the progress related to the content of thephases of action. This smooth progress is only possible when the participants’ courses of action are aligned. My research question is, “What triggers the use and timing of the use of signal imperatives in their verbal and embodied context?” I will show that the salesperson produces signal imperatives in situations where the smooth progress of the encounter is under a threat. That happens typically when the embodied and cognitive availability of participants are asymmetric, or there is a spatial disalignment between them. The signal imperative is a device the salesperson deploys for maintaining the smooth progress of the encounter. In a larger scope, salespeople produce imperatives in order to perform their institutional duties. According to the mutual understanding of the participants, it is the salesperson that is responsible for the smooth progress of a typical interaction. A method of the study was a conversation analysis and its data consisted of 58 Russian language encounters in which there were 23 signal imperatives.Artikkelissa tarkastellaan puhutun venäjän kielen signaali-imperatiivien käyttöä myyjän ja asiakkaan välisessä keskustelussa kirjakaupan kassalla. Signaali-imperatiivit ovat imperfektiivisessä aspektissa olevia kehotuksia aloittaa jokin käyttötilanteessa odotuksenmukainen toiminta. Kirjakaupassa niitä käytetään rutiininomaisten toimintojen, kortilla maksamisen ja ostosten ojentamisen yhteydessä. Käyttötilanteen rutiiniluonteisuudesta seuraa, että myyjä ja asiakas suuntautuvat vahvasti toiminnan odotuksenmukaisuuteen, siihen että asiat tapahtuvat kassalla sujuvasti vaihe vaiheelta. Sujuvuudella tarkoitan sekä temporaalista että toimintavaiheiden sisältöihin liittyvää sujuvuutta. Sujuvuuden mahdollistaa osanottajien toiminnan samanlinjaisuus. Tutkimuskysymykseni on, mikä signaali-imperatiivien käyttöä ja käytön ajoitusta motivoi niiden kielellisessä ja kehollisessa käyttökontekstissa. Osoitan, että signaali-imperatiiveilla ohjataan asioinnin rutiininomaista etenemistä silloin, kun sujuvuus on uhattuna. Sujuvuutta horjuttavia tekijöitä ovat tyypillisesti osanottajien kehollisen ja kognitiivisen saatavillaolon epäsymmetrisyys tai heidän erilinjainen sijoittumisensa tilassa. Signaali-imperatiivi on väline, jolla myyjä ylläpitää asioinnin sujuvuutta. Laajemmin käsitettynä myyjä hoitaa sillä institutionaalisia tehtäviään; jaetun ymmärryksen mukaan vastuu vuorovaikutuksen sujuvuudesta on hänellä. Tutkimuksen menetelmänä toimii keskustelunanalyysi, ja aineisto koostuu 58venäjänkielisestä asiointikeskustelusta, joissa esiintyy 23 signaali-imperatiivia

Making sense of the delegitimation experiences of people suffering from indoor air problems in their homes

Purpose Little is known about the delegitimation experiences of people who associate their health problems with the indoor air quality of their homes (i.e., indoor air sufferers). From other contexts, it is known that people suffering from contested illnesses frequently report delegitimation from authorities and laypersons. Therefore, we analysed delegitimation experiences among indoor air sufferers, focusing on how they explain why others delegitimize them. Method Two types of qualitative data-semi-structured interviews with eight people and essays written by 28 people-were subjected to a thematic analysis. Results Thematic analysis revealed three themes: 1) lack of understanding; 2) others' lack of morality; and 3) social discrimination and inequality. Conclusion This study demonstrates that indoor air sufferers are vulnerable as individuals and as a group, and suggests that authorities working with people suffering from indoor air problems in homes must pay more attention to sufferers' ability/willingness to trust people and the system responsible for their care.Peer reviewe

Favorable Alteration of Tumor Microenvironment by Immunomodulatory Cytokines for Efficient T-Cell Therapy in Solid Tumors

Unfavorable ratios between the number and activation status of effector and suppressor immune cells infiltrating the tumor contribute to resistance of solid tumors to T-cell based therapies. Here, we studied the capacity of FDA and EMA approved recombinant cytokines to manipulate this balance in favor of efficient anti-tumor responses in B16. OVA melanoma bearing C57BL/6 mice. Intratumoral administration of IFN-alpha 2, IFN-gamma, TNF-alpha, and IL-2 significantly enhanced the anti-tumor effect of ovalbumin-specific CD8+ T-cell (OT-I) therapy, whereas GM-CSF increased tumor growth in association with an increase in immunosuppressive cell populations. None of the cytokines augmented tumor trafficking of OT-I cells significantly, but injections of IFN-alpha 2, IFN-gamma and IL-2 increased intratumoral cytokine secretion and recruitment of endogenous immune cells capable of stimulating T-cells, such as natural killer and maturated CD11c+ antigen-presenting cells. Moreover, IFN-alpha 2 and IL-2 increased the levels of activated tumor-infiltrating CD8+ T-cells concomitant with reduction in the CD8+ T-cell expression of anergy markers CTLA-4 and PD-1. In conclusion, intratumoral administration of IFN-alpha 2, IFN-gamma and IL-2 can lead to immune sensitization of the established tumor, whereas GM-CSF may contribute to tumor-associated immunosuppression. The results described here provide rationale for including local administration of immunostimulatory cytokines into T-cell therapy regimens. One appealing embodiment of this would be vectored delivery which could be advantageous over direct injection of recombinant molecules with regard to efficacy, cost, persistence and convenience.Peer reviewe

Axon Guidance-Related Factor FLRT3 Regulates VEGF-Signaling and Endothelial Cell Function

Vascular endothelial growth factors (VEGFs) are key mediators of endothelial cell (EC) function in angiogenesis. Emerging knowledge also supports the involvement of axon guidance-related factors in the regulation of angiogenesis and vascular patterning. In the current study, we demonstrate that fibronectin and leucine-rich transmembrane protein-3 (FLRT3), an axon guidance-related factor connected to the regulation of neuronal cell outgrowth and morphogenesis but not to VEGF-signaling, was upregulated in ECs after VEGF binding to VEGFR2. We found that FLRT3 exhibited a transcriptionally paused phenotype in non-stimulated human umbilical vein ECs. After VEGF-stimulation its nascent RNA and mRNA-levels were rapidly upregulated suggesting that the regulation of FLRT3 expression is mainly occurring at the level of transcriptional elongation. Blockage of FLRT3 by siRNA decreased survival of ECs and their arrangement into capillary-like structures but enhanced cell migration and wound closure in wound healing assay. Bifunctional role of FLRT3 in repulsive vs. adhesive cell signaling has been already detected during embryogenesis and neuronal growth, and depends on its interactions either with UNC5B or another FLRT3 expressed by adjacent cells. In conclusion, our findings demonstrate that besides regulating neuronal cell outgrowth and morphogenesis, FLRT3 has a novel role in ECs via regulating VEGF-stimulated EC-survival, migration, and tube formation. Thus, FLRT3 becomes a new member of the axon guidance-related factors which participate in the VEGF-signaling and regulation of the EC functions

Differential regulation of angiogenic cellular processes and claudin-5 by histamine and VEGF via PI3K-signaling, transcription factor SNAI2 and interleukin-8

Histamine and vascular endothelial growth factor A (VEGF) are central regulators in vascular pathologies. Their gene regulation leading to vascular remodeling has remained obscure. In this study, EC regulation mechanisms of histamine and VEGF were compared by RNA sequencing of primary endothelial cells (ECs), functional in vitro assays and in vivo permeability mice model.By RNA sequencing, similar transcriptional alterations of genes involved in activation of primary ECs, cell proliferation and adhesion were observed between histamine and VEGF. Seventy-six commonly regulated genes were found, representing similar to 53% of all VEGF-regulated transcripts and similar to 26% of all histamine-regulated transcripts. Both factors regulated tight junction formation and expression of pro-angiogenic transcription factors (TFs) affecting EC survival, migration and tube formation. Novel claudin-5 upstream regulatory genes were identified. VEGF was demonstrated to regulate expression of SNAI2, whereas pro-angiogenic TFs NR4A1, MYCN and RCAN1 were regulated by both histamine and VEGF. Claudin-5 was shown to be regulated VEGFR2/PI3K-Akt dependently by VEGF and PI3K-Akt independently by histamine. Interleukin-8 was shown to downregulate claudin-5 by histamine. Additionally, SNAI2, NR4A1 and MYCN were shown to mediate EC survival, migration and tube formation and to regulate expression of claudin-5. Further systemic delivery of VEGF and histamine was shown to induce a fast vascular hyperpermeability response in intact vasculature of C57/Bl6 mice followed by regulation of NR4A1 and MYCN.Our study identifies novel claudin-5 upstream regulatory genes of histamine and VEGF that induce cellular angiogenic processes. Our results increase knowledge of angiogenic EC phenotype and provide novel treatment targets for vascular pathologies.</p

IFN-α2, IFN-γ and IL-2 augment anti-tumor efficacy but do not increase tumor-accumulation of transferred cells.

<p>Mice bearing syngeneic B16.OVA tumors were adoptively transferred with 2x10⁶ CD8a⁺ enriched, polyclonally activated OT-I lymphocytes intraperitoneally and tumors were either left non-injected or injected with PBS or recombinant cytokine in PBS (n = 10). (a) Tumor growth was monitored every 2–3 days with an electronic caliper. Due to variation in tumor sizes at the beginning of the experiment, the results are represented as relative change compared to day 0 volume, which was set at 100%. (b-c) Levels of OT-I cells in tumors were quantified on days 4 (b) and 14 (c) post-transfer by pentamer staining and flow cytometry. (d) Proportion of major histocompatibility complex (MHC) class I molecules presenting OVA-derived peptide SIINFEKL and (e) mean fluorescence intensity (MFI) of mouse MHC class I H-2kb from tumor samples was assessed by flow cytometry on day 14 post-transfer (n = 5). Data presented as mean ± SEM. *P≤ 0.05, **P≤ 0.01, ***P≤ 0.001, ****P≤ 0.0001 by repeated measures ANOVA (a) or one-way ANOVA followed by Tukey’s post-hoc test (b-e).</p