A Noval Approach for Face Spoof Detection using Color-Texture, Distortion and Quality Parameters

Face spoof detection technique is used in many applications to check whether the given face is spoofed or not. It helps to detect the fake faces from genuine ones. An efficient proposed method for face spoofing detection is based on color-texture, image distortion and image quality parameters. The faces are detected from a compressed format image. The color-texture information from the luminance and chrominance channels extracted using Local Binary Pattern descriptor. The image distortion and image quality parameters are extracted from the same color space. The aim of this method is to bring together the advantages of these methods inorder to improve the accuracy of face spoofing detection. Multiclass SVM classifier is used to train each features of data and detect different face spoof attack. This paper describe a novel and appealing approach for detecting the fake faces from genuine ones using a color-texture combine with image distortion and image quality parameters. More importantly, the proposed method provides more accuracy, other than the method that described in the literature. It helps to separate the original face and fake face clearly and define the type of attack

Implementation of improved postoperative care decreases the mortality rate of operated mice after an abundant 6-hydroxydopamine lesion of nigrostriatal dopaminergic neurons

A mouse model of Parkinson’s disease with an abundant lesion of nigrostriatal dopaminergic neurons can be achieved by stereotactic injection of 6-hydroxydopamine into the medial forebrain bundle. However, postoperative mortality can be excessively high without intensive postoperative care. Here, we show that improvements in stereotactic operations and postoperative care result in significant benefits for both animal well-being and research efficiency. Adopting a wide combination of mostly previously described improvements resulted in a decrease of postoperative mortality from 71% to 14% and an increase in successful abundant dopaminergic lesions from 46% to 81%. The techniques adopted are described in detail. In addition, we describe a simple protocol for gradual preoperative handling which can be utilized to decrease animal stress, aggressive and aversive behaviors, and to facilitate postoperative care and other subsequent handling. We propose that the implementation of these improvements greatly decreases the risk of animal suffering and that the improvements are worth adopting in any research group utilizing abundant 6-hydroxydopamine-induced dopaminergic lesions in mice. Suggestions for further improvement are also presented

Genetic lack of histamine upregulates dopamine neurotransmission and alters rotational behavior but not levodopa-induced dyskinesia in a mouse model of Parkinson’s disease

The brain histaminergic and dopaminergic systems closely interact, and some evidence also suggests significant involvement of histamine in Parkinson’s disease (PD), where dopaminergic neurons degenerate. To further investigate histamine-dopamine interactions, particularly in the context of PD, a genetic lack of histamine and a mouse model of PD and levodopa-induced dyskinesia were here combined. Dopaminergic lesions were induced in histidine decarboxylase knockout and wildtype mice by 6-hydroxydopamine injections into the medial forebrain bundle. Post-lesion motor dysfunction was studied by measuring drug-induced rotational behavior and dyskinesia. Striatal tissue from both lesioned and naïve animals was used to investigate dopaminergic, serotonergic and histaminergic biomarkers. Histamine deficiency increased amphetamine-induced rotation but did not affect levodopa-induced dyskinesia. qPCR measurements revealed increased striatal expression of D1 and D2 receptor, DARPP-32, and H3 receptor mRNA, and synaptosomal release experiments in naïve mice indicated increased dopamine release. A lack of histamine thus causes pre- and postsynaptic upregulation of striatal dopaminergic neurotransmission which may be reflected in post-lesion motor behavior. Disturbances or manipulations of the histaminergic system may thus have significant consequences for dopaminergic neurotransmission and motor behavior in both healthy and disease conditions. The findings also represent new evidence for the complex interplay between dopamine and histamine within the nigrostriatal pathway.Peer reviewe

Drug utilization pattern in orthopaedic outpatient department of a tertiary care hospital in Kerala: a geriatric perspective

Background: Geriatric population due to the age related changes in pharmacokinetics and pharmacodynamics and the presence of comorbidities is vulnerable to drug interactions, adverse effects and high cost of therapy. This necessitates a periodic review of DU pattern in the geriatric population to ensure safe and effective treatment for them. The present study was undertaken to evaluate the DU pattern for medical conditions among the geriatric population in the Orthopaedic outpatient department (OPD) of a tertiary care hospital in Kerala.Methods: In this cross sectional observational study conducted in the Orthopaedics OPD of a tertiary care hospital, prescriptions were collected from patients attending the Orthopaedics OPD randomly over a period of 6 months. Out of these, prescriptions of male and female patients of age more than 60 years were sorted and analysed using World Health Organization drug prescribing indicators as well as additional parameters and the data was presented in the form of frequency and percentages using tables and charts.Results: A total of 800 prescriptions were collected and studied of which 76 (9.5%) belonged to patients from the geriatric population. Majority of the patients were in the age group of 61-70years (52.63%). Spondylosis (42.10%) was the most common indication for patients attending Orthopaedics OPD. Average number of drugs per prescription was 3.05 with a range between 1 and 5. Only 5.17% drugs were prescribed using generic name. Utilization from the essential drug list was 39.65%. The percentage of encounters in which an antibiotic and injection prescribed was 0% and 10.34% respectively. Of the total drugs prescribed 35% were FDCs. The most routinely prescribed drugs among the various classes were NSAIDs 34% followed by gastroprotectives (25%). The assessment of prescriptions with regard to completion and legibility was satisfactory.Conclusions: Current study pointed out deficiencies like polypharmacy, low prescribing of drugs by generic names, low prescribing of drugs from the essential drug list and higher use of FDCs. Use of antibiotics and injections was satisfactory and acceptable. Legibility and completion of prescription format was largely satisfactory. Proper strategies to rectify these deficiencies can ensure safe and effective treatment for geriatric patients

Positiivisen musiikkisuhteen kehityksen tukeminen perusopetuksessa

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat musiikkisuhteen kehitykseen ja miten koulu voi tukea positiivisen musiikkisuhteen kehitystä perusopetuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan myös musiikinopetusta vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Musiikkisuhde on laaja käsite ja niin se on ymmärretty myös tässä työssä. Tutkimuksessa musiikkisuhteeseen vaikuttavat tekijät on jaettu kolmeen kategoriaan: musiikilliseen minäkuvaan, musiikilliseen maailmankuvaan ja musiikilliseen kompetenssiin. Näitä kaikkia on tarkasteltu omina kategorioinaan vaikka ne myös väistämättä limittyvät toimiessaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Musiikillinen minäkuva, josta käytetään myös synonyymiä musiikillinen minäkäsitys, muodostuu yksilön minäpystyvyydestä, minäkäsityksestä musiikillisen osaamisen suhteen, musiikillisista muistoista ja kokemuksista sekä tunnetason tapahtumista. Musiikillinen maailmankuva rakentuu niin ikään musiikillisista muistoista, musiikkimausta sekä musiikkiin liitetyistä arvoista ja asenteista. Musiikillinen kompetenssi pitää sisällään musiikin tiedollisen ja taidollisen osaamisen sekä musiikkiin liittyvät harrastus- ja opiskelukokemukset. Yhdessä tämä kokonaisuus muodostaa yksilön henkilökohtaisen musiikkisuhteen. Perusopetuksessa koulu on keskeisessä asemassa yksilön musiikkisuhteen vahvistamisessa tai heikentämisessä. Kouluaikaisilla muistoilla ja kokemuksilla, jotka liittyivät niin soittamiseen kuin opettajan palautteeseen osoittautui olevan kauaskantoisia vaikutuksia. Oppilaiden yksilöllinen huomioiminen, monipuolisten musiikillisten kokemusten mahdollistaminen ja musiikillisen maailmankuvan laajentaminen erilaisia musiikillisia kokemuksia tarjoamalla ovat tärkeitä tekijöitä oppilaan musiikkisuhteen kehittämisessä. Oppilaan musiikillisen minäkuvan tukeminen positiivisen palautteen kautta on erityisen tärkeää, sillä opettajan antamalla palautteella ja asennoitumisella oli sekä musiikillista minäpystyvyyttä vahvistavia että heikentäviä vaikutuksia. Erityisen herkässä asemassa ovat heikon musiikillisen minäpystyvyyden oppilaat, joille opettajan palautteella oli erityisen suuri vaikutus. Tässä tutkimuksessa on esitelty myös muutamia konkreettisia ideoita peruskoulun musiikinopetukseen hyödynnettäväksi soveltaen aiempia tutkimuksia sekä tutkijan henkilökohtaisia kokemuksia

Inadequate socialisation, inactivity, and urban living environment are associated with social fearfulness in pet dogs

Problematic behaviours are severe welfare issues for one of the world's most popular pets, the domestic dog. One of the most prevalent behavioural problem that causes distress to dogs is social fearfulness, meaning fear of conspecifics or unfamiliar people. To identify demographic and environmental factors associated with fear of dogs and strangers, logistic regression was utilised with a large dataset of 6,000 pet dogs collected through an owner-filled behavioural survey. Social fearfulness was associated with several factors, including urban environment, poor socialisation during puppyhood, infrequent participation in training and other activities, small body size, female sex, and neutering. In addition, we identified several breed differences, suggesting a genetic contribution to social fearfulness. These findings highlight the role of inadequate socialisation, inactivity, and urban living environmental in fear-related behavioural problems in dogs. Improvements in the management and breeding practices of dogs could, therefore, enhance the welfare of man's best friend.Peer reviewe

Varhaiskasvatuksen erityisopettajien puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käyttö

Tiivistelmä. Puheen ja kielen kehityksen haasteet ovat yleisiä lapsuudessa esiintyviä ongelmia, joihin varhaiskasvatuksessa voidaan puuttua monin eri keinoin. Tällaisia keinoja ovat puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät eli AAC-menetelmät [Augmentative and Alternative Communication], joiden avulla voidaan kehittää lapsen kommunikointia, puheen ymmärtämistä, tuottamista ja vastaanottamista. Varhaiskasvatuksen erityisopettajilla on tärkeä tehtävä tuoda AAC-menetelmät tukea tarvitsevien lasten, henkilöstön ja muiden lasten käyttöön. Tutkimustieto AAC-menetelmistä on rajallista, ja tästä syystä Pro gradu -tutkielmamme tavoitteena on tutkia, millaisia AAC-menetelmiä varhaiskasvatuksen erityisopettajat käyttävät työssään, sekä millä tavoin he näitä menetelmiä ohjaavat tukea tarvitsevien lasten, muiden lasten sekä henkilöstön käyttöön. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen erityisopettajat näkevät AAC-menetelmillä olevan lapsen kommunikoinnille ja kielen kehitykselle. Kartoitamme myös varhaiskasvatuksen erityisopettajien saamaa koulutusta AACmenetelmistä sekä mahdollisia lisäkoulutustoiveita. Tutkimuksemme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Puolistrukturoitu kyselylomake suunnattiin varhaiskasvatuksen erityisopettajille, ja kyselyn linkkiä jaettiin sekä sähköpostin että sosiaalisen median kautta. Kyselyyn vastasi 11 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta. Tuloksista ilmenee, että varhaiskasvatuksen erityisopettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia AAC-menetelmiä työssään. Tuloksissa nousee esille etenkin kuvakommunikaatio, tukiviittomat sekä kehonkieli ja selkeä puhe. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ohjaavat AAC-menetelmiä varhaiskasvatuksen arkeen pääosin mallintamalla niiden käyttöä itse sekä opettamalla menetelmien käyttöä henkilökunnalle, tukea tarvitseville lapsille ja muille lapsille. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien mukaan AAC-menetelmät ovat tärkeitä etenkin tukea tarvitsevien lasten osallisuuden, tasa-arvon, minäpystyvyyden sekä kommunikoinnin ja kielen kehityksen kannalta. Erityisopettajat nostavat kuitenkin esille selkeän puutteen AAC-menetelmien koulutuksesta koskien niin perusopettajan koulutusta kuin täydennyskoulutusta. Tutkimustulostemme perusteella voidaan päätellä, että AAC-menetelmien avulla voidaan tukea lasten osallisuuden, tasa-arvon ja itseilmaisun toteutumista. Vaikka tutkimustulostemme mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettajat käyttävät työssään monipuolisesti erilaisia AAC-menetelmiä, nousee aineistosta esille selkeä puute AAC-menetelmien koulutuksesta sekä lisäkoulutuksen tarve niin varhaiskasvatuksen erityisopettajien kuin varhaiskasvatuksen muun henkilökunnan koulutuksessa. Jatkotutkimusmahdollisuutena voitaisiin tutkia yleisesti varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattilaisten AAC-menetelmien osaamista ja käyttöä tukea tarvitsevan lapsen kanssa

Corrosion inhibition capacity of two heterocyclic oximes on copper in nitric acid: electrochemical, quantum chemical and surface morphological investigations

Two heterocyclic oximes (E)-N-hydroxy-1-(pyridin-2-yl)methanimine (Hp2ylm) and (E)-N-hydroxy-1-(pyridin-3-yl)methanimine (Hp3ylm) were synthesized from pyridine-2-carbaldehyde and pyridine-3-carbaldehyde, respectively. These oximes were characterized by various spectroscopic tools like UV, IR, MASS and NMR. The inhibition capacity of these oximes against copper corrosion in 0.1 M HNO3 was determined by polarization and impedance spectroscopic studies (EIS). At all concentrations, Hp3ylm exhibited higher inhibition efficiency than Hp2ylm. Attempt was made to illustrate the mechanism of corrosion inhibition by these oximes with the help of adsorption isotherm, scanning electron microscopic (SEM) and quantum chemical studies

Tumour Cells Express Functional Lymphatic Endothelium-Specific Hyaluronan Receptor In Vitro and In Vivo: Lymphatic Mimicry Promotes Oral Oncogenesis?

Lymphatic metastasis represents the main route of tumour cell dissemination in oral squamous cell carcinoma (OSCC). Yet, there are no FDA-approved therapeutics targeting cancer-related lymphangiogenesis to date. The lymphatic vessel endothelial hyaluronic acid receptor 1 (LYVE-1), a specific lymphatic marker, is associated with poor survival in OSCC patients. In this study, we present a potential novel mechanism of lymphatic metastasis in OSCC—lymphatic mimicry (LM), a process whereby tumour cells form cytokeratin+/LYVE-1+, but podoplanin-negative, mosaic endothelial-like vessels. LM was detected in one-third (20/57; 35.08%) of randomly selected OSCC patients. The LM-positive patients had shorter overall survival (OS) compared to LM-negative group albeit not statistically significant. Highly-metastatic tumour cells formed distinct LM structures in vitro and in vivo. Importantly, the siRNA-mediated knockdown of LYVE-1 not only impaired tumour cell migration but also blunted their capacity to form LM-vessels in vitro and reduced tumour metastasis in vivo. Together, our findings uncovered, to our knowledge, a previously unknown expression and function of LYVE-1 in OSCC, whereby tumour cells could induce LM formation and promote lymphatic metastasis. Finally, more detailed studies on LM are warranted to better define this phenomenon in the future. These studies could benefit the development of targeted therapeutics for blocking tumour-related lymphangiogenesis.Peer reviewe