Beneath the Surface : Developing Video-Based Reflective Practice in the Primary School Teacher Education Programme

The aim of this study was to investigate the ways in which the video application VEO (video enhanced observation) could be used as part of reflective practice in the primary school teacher education programme at the University of Lapland. In particular, I wanted to explore the suitability of using VEO as a tool for learning reflection skills and for guiding that learning as well as how VEO could become a practical and useful tool to promote the development of reflection skills. These aims were pursued through a cyclical developmental process, whereby the mobilebased video application VEO was adapted to the context of primary school teacher education. The study consists of three sub-studies, all of which included separate research questions and employed a qualitative case study approach. Thirty-five student teachers and 14 supervisors participated in the study. The results present the holistic model of learning and guiding reflection, which originated from the three sub-studies and the research process and informed the organisation of reflective practice in the primary school teacher education programme. The aim of the first sub-study was to explore how student teachers’ reflection changed over time during the teacher education programme and what characteristics of the practicum periods promoted the development of these student teachers’ practical theories. The data were collected by analysing the pedagogical portfolios of 13 student teachers. This sub-study formed the basis of the two remaining substudies in the dissertation. In the second sub-study, I investigated how the student teachers used the VEO app for their professional development during one practicum period, the applicability of the VEO app for supervision and the student teachers’ and supervisors’ thoughts about the use of the VEO app as part of future reflective practice. The data consisted of individual or focus group interviews with 11 student teachers and nine supervisors, video diaries from three student teachers and a piece f reflective writing from one student teacher. In the third sub-study, I explored how meaning-oriented reflection could be enhanced through video by using the video-enhanced reflection procedure during one practicum period. The data consisted of individual or focus group interviews with eight student teachers and nine supervisors and supervisory discussions with seven student teachers and four supervisors. The data from the sub-studies were analysed using qualitative thematic analysis methods, with Sub-studies II and III also employing phenomenographic analysis methods. The results of the study showed that the process of developing and applying VEO to the context of the primary school teacher education programme was complex and time-consuming. Reflection through VEO benefited the student teachers in their ability to reflect on their teaching, both on their own and with their peer students. In the first VEO trial, technical limitations regarding the app restricted opportunities to learn from videos and the use of videos in the supervisory process, resulting in the need to combine individual and collaborative video-based reflection and provide the student teachers with a strong external guide to support their video analysis. The video-enhanced reflection procedure applied during the second VEO trial helped the student teachers in applying a more analytical viewpoint to their teaching. However, the procedure did not encourage a critical stance. Institutionally, video-based reflection clashed with the existing culture of reflective practice, which was seen in the ways in which some student teachers and supervisors resisted the use of the VEO app during the first VEO trial. Negative attitudes were affected by a lack of prior experience with video technologies and the disciplinary changes that video usage implied for the aims of supervision and the roles of the supervisor and student teachers. Video usage required student-centeredness, which challenged the supervisors to consider their own role from a new angle. The study results have both practical and theoretical implications for primary school teacher education. There is a need to pay closer attention to the ways of promoting student teachers’ critical reflection skills through video. The results call for a strengthening of the theoretical basis and a clarification of the aims of supervision as well as for increasing the possibilities for supervisors’ in-service education. The holistic model of learning and guiding reflection developed in this study widens the theoretical basis of teacher education and can work as a practical reflection guide for student teachers and supervisors. To make reflection through VEO a permanent part of reflective practice in teacher education, it is essential to build a learning environment in which video-based reflection is regarded as an important learning tool among a range of approaches and where video is included in the various study courses and contexts. The means of video application has to be in line with theoretical underpinnings as well as with the context of the primary school teacher education programme, which supports the achievement of the individual learning aims of student teachers, the aims of each practicum period and the ultimate aim of developing reflective teachers. It is against this backdrop that we can realistically bear testimony to research-based teacher education that promotes the integration of theory, practice and research in student teachers’ professional development process.Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten VEO-videosovellusta (video enhanced observation) voidaan käyttää osana luokanopettajakoulutuksen reflektiivistä käytäntöä. Tutkin videosovelluksen sopivuutta reflektiotaitojen oppimisessa ja oppimisen ohjaamisessa sekä sitä, miten sovellus muuntuu käytännölliseksi ja hyödylliseksi reflektiotaitojen kehittymisen tukemisen välineeksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi mobiilipohjainen VEO-videosovellus sovitettiin luokanopettajakoulutuksen kontekstiin syklimäisen kehitysprosessin aikana. Tutkimukseni koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joilla kaikilla on omat tutkimuskysymyksensä. Hyödynsin tutkimuksessani laadullista tapaustutkimusta. 35 luokanopettajaopiskelijaa ja 14 ohjaajaa osallistuivat tutkimukseen. Tulokset esittelevät holistisen reflektion oppimisen ja ohjauksen mallin, joka muotoutui osatutkimusten ja tutkimusprosessin seurauksena. Mallia voidaan hyödyntää luokanopettajankoulutuksen reflektiivisissä käytännöissä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajaopiskelijoiden reflektio kehittyy opettajankoulutuksen aikana ja, mitkä ohjattujen opetusharjoitteluiden piirteet edesauttavat opiskelijan ammatillista kehittymistä. Aineistona käytin 13 opiskelijan pedagogisia portfolioita. Ensimmäinen osatutkimus, joka kuului tutkimuksen kontekstiin, muodosti perustan kahdelle muulle osatutkimukselle. Toisessa osatutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajaopiskelijat käyttivät VEO-videosovellusta ammatillisessa kehittymisessään yhden harjoittelujakson aikana, miten sovellus toimi harjoittelun ohjauksessa sekä opiskelijoiden ja ohjaajien näkemyksiä sovelluksen käytöstä osana reflektiivistä käytäntöä. Aineisto muodostui 12 luokanopettajaopiskelijan ja yhdeksän ohjaajan ryhmä/yksilöhaastatteluista, kolmen luokanopettajaopiskelijan videopäiväkirjoista ja yhden opiskelijan kirjoitelmasta. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitin, miten merkitysorientoitunutta reflektiota voidaan edistää videon avulla hyödyntämällä videointiin perustuvaa reflektiomallia. Aineistona käytin kymmenen luokanopettajaopiskelijan ja yhdeksän ohjaajan ryhmä/yksilöhaastatteluja sekä seitsemän opiskelijan ja neljän ohjaajan ohjauskeskusteluja. Hyödynsin tutkimusaineiston analyysissa laadullisia temaattisen analyysin menetelmiä, toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa lisäksi fenomenografisia menetelmiä. Tutkimustulosten mukaan prosessi, jossa VEO-videosovelluksen käyttöä kehitetään ja sovelletaan luokanopettajakoulutuksen kontekstiin, on monitahoinen ja aikaa vievä. Reflektointi videosovelluksen avulla edisti opiskelijoiden kykyä reflektoida omaa opetustaan yksin ja yhdessä vertaisopiskelijoiden kanssa. Ensimmäisessä VEO-kokeilussa videosovelluksen tekniset rajoitukset vaikeuttivat videoista oppimista ja videoiden käyttöä harjoittelun ohjauksessa. Tämä synnytti tarpeen yhdistää yksilöllinen ja yhteisöllinen videoperustainen reflektio ja lisätä opiskelijoiden reflektion ulkoista ohjausta. Toisessa VEO-kokeilussa hyödynnetty videopohjainen reflektiomalli auttoi opiskelijoiden analyyttisempää lähestymistapaa opetukseen mutta ei tukenut kriittisen näkökulman kehittymistä. Opettajankoulutusinstituution näkökulmasta videoperustainen reflektio törmäsi vallitseviin toimintatapoihin mikä näkyi joidenkin opiskelijoiden ja ohjaajien ilmaisemana vastustuksena videon käyttöä kohtaan ensimmäisen VEO-kokeilun aikana. Negatiivista asennetta selitti osaltaan vähäinen aikaisempi kokemus videoteknologioiden käytöstä sekä muutokset, joita videon hyödyntäminen aiheutti ohjauksen tavoitteille ja opiskelijoiden ja ohjaajien rooleille. Video edellytti opiskelijalähtöisyyttä mikä haastoi ohjaajat tarkastelemaan omaa rooliaan uudesta näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksilla on sekä käytäntöä että teoriaa ohjaavia seurauksia. Tulokset osoittavat, että jatkossa on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden kriittisten reflektiotaitojen tukemiseen videon avulla. Ohjauksen teoreettista perustaa tulee vahvistaa ja ohjauksen tavoitteita selkeyttää. Harjoittelun ohjaajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia tulee parantaa. Tutkimuksen tuloksena kehitetty holistinen reflektion oppimisen ja ohjauksen malli laajentaa opettajankoulutuksen teoreettista perustaa ja voi toimia yhtenä ohjaavana reflektiotyökaluna opiskelijoille ja ohjaajille. VEO-sovellukseen perustuvan reflektion vakiinnuttaminen luokanopettajakoulutukseen edellyttää oppimisympäristöä, missä videoperustaista reflektiota arvostetaan oppimisen välineenä muiden lähestymistapojen rinnalla. Videon käyttö tulee sisällyttää laajasti opettajankoulutuksen opintoihin. Videon soveltamisen tapojen tulee olla linjassa opettajankoulutuksen teoreettisten lähtökohtien ja koulutuksen kontekstin kanssa. Tämä edesauttaa opiskelijoiden yksilöllisten oppimistavoitteiden ja harjoittelujaksojen tavoitteiden saavuttamista sekä perimmäistä tavoitetta reflektioon kykenevien opettajien kouluttamisesta. Näin voimme puhua aidosti tutkimusperustaisesta opettajankoulutuksesta, joka tukee teorian, käytännön ja tutkimuksen integroitumista opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen prosessissa

A comparison of commercial and non-commercial Finnish subtitles of Game of Thrones

Abstract. Although the field of translation studies has existed in the academic setting since the 1970s, the subfield of audiovisual translation has some aspects that are unexplored. Audiovisual translation has many beneficial qualities in the modern world, in which most of popular media (television shows, films, video games) use audiovisual tools such as dubbing and subtitling. A recent notion in the field of audiovisual translation is the phenomenon of fansubtitling (also known as fansubbing) which can be traced back to the 1980s and to the volunteer translation of Japanese animation. Translation is a craft that requires knowledge of the source language and the target language, which is why an examination and comparison of professional subtitles to volunteer-created subtitles can yield interesting results. For this study, a comparative examination will be performed on the first episode of the television series Game of Thrones (2011) titled ‘Winter is Coming’. The thesis will examine the professional and fan-created translations through the translation taxonomy presented by Vinay and Darbelnet (1958) and Malone (1988). The comparative examination through the lens of these taxonomies will represent interesting results of how the two different translations differ and what are the typical differences between the ways in which a professional and a volunteer translate. The results of the study reveal that professional translators tend to favor modifying the original dialogue to a more comprehensible message, whereas the volunteer translators favor translating dialogue more literally. There are also significant differences in how the two handle omitting information and in what contexts. The results of the study also show how some elements are extremely similar between the two, such as using modified syntax when translating from English into Finnish and the overall lack of borrowing terms from English to Finnish.Tiivistelmä. Vaikkakin kääntämisen akateeminen suuntaus on ollut olemassa jo 1970-luvulta asti, sen alasuuntaus, audiovisuaalinen kääntäminen, on vielä osittain kartoittamaton. Audiovisuaalisella kääntämisellä on monia hyödyllisiä ominaisuuksia nykymaailmassa, jossa suuri osa mediasta (esim. televisio-ohjelmat, elokuvat ja videopelit) käyttää audiovisuaalisia työkaluja kuten dubbaamista ja tekstittämistä. Viime aikoina audiovisuaalisen kääntämisen alalla on yleistynyt uusi ilmiö, jota kutsutaan fanitekstitykseksi (fansubbaus) ja jonka juuret voidaan jäljittää 1980-luvulle japanilaisen animaation vapaaehtoiseen kääntämiseen. Kääntäminen on ammatti, joka vaatii tietoa lähde- ja kohdekielestä, joten ammattilaisten ja vapaaehtoisten tekemien tekstitysten tarkastelu ja vertailu voi tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Tämä tutkimus tarkastelee vertailaievasti televisiosarjan Game of Thrones (2011) ensimmäistä jaksoa nimeltään ’Winter is Coming’. Tutkielmassa vertaillaan ammattilaisten ja fanien vapaaehtoisesti tuottamia käännöksiä Vinayn ja Darbelnet’n (1958) ja Malonen (1988) esittämien luokitusten valossa. Vertaileva tarkastelu näiden taksonomioiden kautta paljastaa mielenkiintoisia lopputuloksia siitä, kuinka käännökset eroavat toisistaan ja mitkä ovat tyypillisimmät erot ammattilaiskääntäjän ja vapaaehtoisen kääntäjän tekemien käännösten välillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ammattilaiskääntäjät suosivat alkuperäisen dialogin muuttamista ymmärrettävämmäksi viestiksi, kun taas vapaaehtoiset kääntäjät mieluummin suosivat dialogin suoraa kääntämistä. Kahden käännöksen välillä on myös huomattava ero tavoissa joilla informaatiota jätetään pois, ja milloin näin tehdään. Tutkimuksen tulokset myös osoittavat, kuinka jotkin elementit ovat käännöksissä erittäin samankaltaisia. Tällaisia elementtejä ovat muutetun sanajärjestyksen käyttäminen englannista suomeen käännettäessä, yksiköiden muuttaminen ja yleisesti ottaen sanojen lainaamisen välttäminen

Ikääntyneen ihmisen seksuaalisuus hoitotyössä : Integroiva kirjallisuuskatsaus

Seksuaalisuus on koko ihmiselämän kestävä prosessi ja jokaisen ihmisen perusoikeus. Seksuaalisuuden säilyminen nähdään ikääntyessä voimavarana, joka ei häviä mihinkään. Ikääntymisprosessin myötä seksuaalisuus kuitenkin muuttaa muotoaan. Väestörakenteen muutos vaikuttaa tulevaisuudessa ikääntyneiden ihmisten määrään, joten on ajankohtaista tarkastella, millaista ikääntyneen ihmisen seksuaalisuus on hoitotyön ammattilaisten näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää mitä on ikääntyneen ihmisen seksuaalisuus sekä miten ammattilaiset huomioivat nämä asiat hoitotyössä. Ikääntymisen myötä tulevat muutokset seksuaalisuuteen huomioidaan ikääntymismuutosten, sairauksien ja lääkkeiden vaikutusten näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa hoitotyön ammattilaisten hyödynnettäväksi ikääntyneiden ihmisten kanssa työskenneltäessä. Opinnäytetyö toteutettiin syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyöprosessi muodostui tutkimuskysymysten määrittelystä, tiedonhausta, tutkimusten valinnasta, tulosten analysoinnista ja raportoinnista. Tutkimusaineisto koostuu kansainvälisistä ja suomalaisista tutkimuksista, väitöskirjasta ja artikkeleista. Tulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan seksuaalinen hyvinvointi ikääntyneillä ihmisillä käsittää useita eri ulottuvuuksia. Sukupuolten väliset erot seksuaalisuuden kokemisessa ikääntyessä näkyvät seksuaalisuuden eri merkityksinä. Sairauksilla ja lääkityksillä on kiistatta vaikutuksia ikääntyneen ihmisen seksuaalisuuteen vähentävästi. Seksuaalisuuden puheeksi ottoon tarvitaan hoitotyössä hyvää vuorovaikutussuhdetta sekä avoimuutta ja uskallusta ottaa aihe puheeksi. Hoitotyön ammattilaisen rooli on tärkeässä osassa seksuaalisuuden säilymisessä myös vanhemmalla iällä.Sexuality is a lifelong process and a fundamental right of every person. The preservation of sexuality is seen as an aging resource that does not disappear. With the aging process, however, sexuality changes. The change in demographic structure of the population will affect the number of elderly people in the future, so that it is time to reflect on what an elderly person's sexuality is from the nursing profession's point of view. The purpose of the thesis was to examine the nature elderly people’s sexuality and how professionals take care of these issues in nursing. Changes in sexuality due to aging were considered in the context of aging change, illness and drug effects. The aim was to pro-duce evidence-based research data for the benefit of nursing professionals in working with older people. The thesis was carried out during the autumn of 2017 and spring of 2018 as an integrative literature review. The thesis process consisted of the definition of research questions, information search, study selection and the analysis and reporting of the results. The research material consisted of international and Finnish studies, a dissertation and arti-cles. The data was analyzed by using material-based content analysis as a method. According to the results, sexual well-being in older people involves several different di-mensions. The differences between the sexes in experiencing sexuality in aging appear as different meanings of sexuality. Diseases and medications undoubtedly have the ef-fect of reducing the sexuality of older people. When addressing sexuality, good interac-tion in nursing is needed, as well as openness and courage to take up the topic. The role of nursing professionals plays an important role in maintaining sexuality even in older age

Koulumuistojen ja opetusharjoitteluiden merkitys luokanopettajaopiskelijoiden opettajuuden rakentumisessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajuuden rakentumista Lapin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa. Tarkastelun kohteena ovat luokanopettajaopiskelijoiden koulumuistot ja opetusharjoittelukokemukset. Tavoitteena on muodostaa kuva koulumuistojen ja opetusharjoitteluiden merkityksestä luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen identiteetin ytimenä olevan pedagogisen käyttöteorian kehittymisessä. Pedagogisella käyttöteorialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä opettajan työstä ja opettajuudesta, itsestään opettajana, opiskelijoiden ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsitystä sekä opettajan työtä ohjaavia arvoja. Tutkimuksessa on ajallinen näkökulma: käyttämäni aineisto käsittää opiskelijoiden koko koulutusajan, keskimäärin viisi vuotta. Ajallinen näkökulma mahdollistaa sen tutkimisen, miten opiskelijoiden käsitykset muuttuvat harjoittelusta toiseen. Tutkimusaineisto muodostuu luokanopettajaopiskelijoiden opintojensa aikana laatimista pedagogisista portfolioista ja opetusportfolioista. Tutkimus on toteutettu käyttäen narratiivista lähestymistapaa ja sisällönanalyysia. Tulosten mukaan kouluaikaisilla opettajilla on suuri rooli luokanopettajaopiskelijoiden koulumuistoissa. Koulumuistojen merkitys on luokanopettajaopiskelijoiden ideaali-identiteetissä: muistojen pohjalta opiskelijat muodostavat käsityksen siitä, millaisia opettajia he itse haluaisivat tulevaisuudessa olla. Koulumuistot ovat lähtökohta pedagogisen käyttöteoriansa kehittymiselle. Opetusharjoitteluiden aikana käyttöteoria kehittyy edelleen. Orientoivassa harjoittelussa oppilaantuntemuksen merkitys on opiskelijoille siinä, että se helpottaa opettajan työtä. Alussa opiskelijoiden käsitykset opettajan työstä ja opettajuudesta ovat yksipuolisia painottuen opettamiseen. Ainedidaktisessa harjoittelussa oppilaantuntemus syvenee oppilaslähtöiseksi ajatteluksi. Opiskelijoiden käsitykset opettajan työstä ja opettajuudesta laajenevat vähitellen. Ainedidaktisessa harjoittelussa opettajuuden ymmärretään sisältävän myös kasvatusta. Kenttäharjoitteluvaiheessa opettajan työn laaja-alaisuus paljastuu kokonaisuudessaan. Syventävä harjoittelun aikana opiskelijat tiedostavat sen, että opettaja ei ole koskaan valmis, vaan hän oppii ja kehittyy jatkuvasti. Luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen välineitä opetusharjoitteluissa ovat palaute ja ohjaus sekä reflektio

Characterization of flexible support systems of large outfitting components on cruise ships

Modern cruise ships are required to have more specialized features and the design process to create them is also more specialized. The isolation of high-end entertainment deck amenities such as basketball courts and glass domes are not intuitive, and the survival of such features demands better characterization of the isolation structural members. Flexible mounting solutions are a viable option and are often characterized with equivalent dynamic stiffness properties to determine how well they survive. This thesis aims to determine the dynamic stiffness properties of two provided flexible mounting devices, one medium sized and one larger sized, by imparting marine-equivalent loads to them and developing the analysis methods to generate characterization information that can be used in further study or in the design of future marine systems. The data was gathered using a load frame and load cell capable of producing the required frequency and amplitudes of oscillation while preloading the flexible mounting hardware per the marine environment. Preloads of 22.5 kN in compression to 15 kN in tension were performed with simultaneous 1.0 – 20.0 Hz oscillation frequencies at 0.02mm amplitude. This allows for a preview as to how the mounts would perform in a marine environment. The data is prepared for analysis through parsing, noise removal, high pass filtration, and removal of non-data entries before calculating the equivalent dynamic stiffness using the peak-to-peak slope of the recorded mount force and deflection. A calibration study is performed, and the data collection method is optimized for each of the testing events. The equivalent dynamic stiffness is reported with values ranging from 15.316 – 41.107 kN/mm for the larger sized mount, and 5.645 – 11.170 kN/mm for the medium sized mount. The two mounts appear to be made of different rubber materials due to the large differences in stiffness between the values calculated, and the larger mount likely approached an asymptotic limit in compression prior to the manufacturer’s stated maximum range. The effect of amplitude is briefly reviewed, and tensile loads appear to be more susceptible than compressive loads with respect to equivalent stiffness values. The characterization of the mounts yielded significant results, but also raised more questions as to the phenomena behind them

Hymylehti puhuu (homo)asiat halki:keskustelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä Hymylehdessä vuosina 1967–1975

Tiivistelmä. Tutkimuksessani selvitän, millä tavoin Hymylehdessä keskusteltiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä vuosien 1967–1975 aikana. Opinnäytetyö käsittelee erityisesti keskustelun muutosta sen jälkeen, kun homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin vuonna 1971. Pohdin myös, millaista Hymylehden journalismi ja retoriikka oli näistä vähemmistöistä ja kuinka lehden lukijat ottivat kantaa lehtien artikkeleihin

Eettisyys julkisen hallinnon johdon konsultoinnissa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin julkisen hallinnon johdon konsultoinnin eettisyyttä Suomessa. Tutkielman tarkoituksena oli määritellä johdon konsultoinnin eettiset vaatimukset konsultoitaessa julkista hallintoa ja luomaan yleiskuva johdon konsultoinnin tilasta ja luonteesta Suomessa julkisen hallinnon tasolla. Lisäksi tutkielmalla pyrittiin hahmottamaan johdon konsultoinnin vaikutuksia ja käytännön toimintatapoja. Tutkimuksen tutkimuskysymys oli ”Millaista on eettinen johdon konsultointi julkisessa hallinnossa?”. Tämän lisäksi tutkielmassa oli kaksi tarkentavaa tutkimuskysymystä: ”Millaista johdon konsultointi on julkisessa hallinnossa Suomessa?” ja ”Miksi johdon konsultointia tehdään julkisessa hallinnossa?”. Tutkimusaineisto koostettiin yhdeksästä teemahaastattelusta, jotka litteroitiin kirjalliseen muotoon. Haastatteluaineistosta luotiin kolmen teeman kokonaisuus, joiden pohjalta aineisto analysoitiin. Teemat käsittelivät johdon konsultointia julkisessa hallinnossa, johdon konsultointia käytännön tasolla, sekä johdon konsultoinnin syvempää ulottuvuutta. Tutkimustulosten mukaan eettinen johdon konsultointi julkishallinnossa sisältää käytännön konsultointiin liittyviä toimintamalleja, sekä syvempiä periaatteita, jotka ohjaavat johdon konsultointia lain ja yleisen johdon konsultin ammattietiikan tasoilla. Käytännössä eettinen toiminta johdon konsultoinnissa kattaa konsultointiprosessin huolellisen määrittelyn, konsultointiprosessin yksilöllisyyden korostamisen, sekä johdon konsultointiin liittyvät ihmissuhdetaidot. Laajemmin käytännön toimintaa ohjaavia käytänteitä ja periaatteita kutsutaan johdon konsultoinnin ammattietiikaksi. Lisäksi käytännön eettisiä periaatteita julkisen hallinnon johdon konsultoinnissa ohjaa hallintolaissa määritellyt hyvän hallintotavan periaatteet. Julkisen hallinnon johdon konsultointi on laaja kokonaisuus ohjausta, ajatusten laajentamista ja organisaatioiden auttamista. Keskeistä on ohjaaminen ja asioiden auttaminen eteenpäin erilaisin keinoin, kuten neuvomalla ja auttamalla konsultoitavaa ajatustyössä. Syitä johdon konsultoimiselle julkisessa hallinnossa on neljä. Ne ovat: 1. hallinnolliset tarpeet, 2. tarve ulkopuoliselle asiantuntijanäkemykselle ja avulle, 3. resurssikysymykset ja 4. julkisen hallinnon ja yhteiskunnan muutokset